Iranin sota ja sijoitukset osa 5
Kaasun (LNG) reitit heiluttavat 2G:n venettä. Kuvamuokkaus: Pörssihaukka / Open AI. Alkuperäinen graafi: IFRI
Energiakriisin vaikutuksia tarkastellessa on helppo tehdä yksinkertainen johtopäätös: vaihtoehtoenergiaan liittyvien yhtiöiden pitäisi hyötyä. Todellisuus on kuitenkin monisyisempi – ja 2G Energy on tästä hyvä esimerkki.
2G Energy ei ole puhdas uusiutuvan energian voittaja, vaan ennen kaikkea hajautetun energiantuotannon ratkaisujen tarjoaja.
Saksalaisfirman CHP-teknologia (combined heat & power) mahdollistaa sähkön ja lämmön tuotannon paikallisesti eri polttoaineilla, kuten biokaasulla tai maakaasulla.
Energiakriisi voi tukea 2G:tä useamman mekanismin kautta. Keskeisin näistä on energian hinnan nousu: mitä kalliimpaa ostosähkö on, sitä houkuttelevampaa on tuottaa energia itse.
Lisäksi Euroopassa korostunut energiaturva ja sähköverkon epävarmuus lisäävät kiinnostusta paikallisiin ratkaisuihin.
Näissä tilanteissa 2G:n teknologia toimii eräänlaisena minivoimalana, mikä voi olla kriittinen kilpailuetu esimerkiksi teollisuudelle. Toisaalta 2G:n ratkaisut tarvitsevat polttoainetta, ja erityisesti maakaasun kallistuminen voi heikentää investointien kannattavuutta.
Epävarmuus nakertaa
Olennaista ei kuitenkaan ole absoluuttinen kaasun hinta, vaan sen suhde sähkön hintaan. Jos sähkö kallistuu enemmän kuin kaasu, CHP-investoinnit voivat edelleen olla erittäin kannattavia.
Mutta jos kaasun hinta nousee ilman vastaavaa sähkön hinnan nousua, kysyntä voi nopeasti hyytyä. Energiakriisin yksi keskeinen piirre on nyt kaasutoimitusten epävarmuus.
Tämä ei vaikuta 2G Energyyn ainoastaan hinnan kautta, vaan myös saatavuuden näkökulmasta. Jos polttoaineen toimitus on epävarmaa, investointihalukkuus heikkenee väistämättä, sillä kyse ei ole enää pelkästä kannattavuudesta vaan operatiivisesta riskistä.
Laiva keinuu
Asiakkaan näkökulmasta CHP-laitos ilman varmaa polttoainetta on investointina vaikeasti perusteltavissa. Samaan aikaan tämä sama ilmiö voi kääntyä 2G:n eduksi.
Kun riippuvuus keskitetystä energiantuotannosta ja yksittäisistä toimitusketjuista nähdään riskinä, kiinnostus hajautettuihin ratkaisuihin kasvaa. Tämä pätee erityisesti niissä käyttökohteissa, joissa polttoaine voidaan tuottaa paikallisesti.
Saksalaisen 2G:n isoin markkina on Saksa (noin 40%). Asiakkaisiin lukeutuu vedystä lämpöä saava APEX. Kuva: 2G Energy
Saksalaisen 2G:n ratkaisut muuttuvat entistä houkuttelevammiksi kohteissa, joissa polttoainetta syntyy esimerkiksi biokaasuna maatiloilla tai jäteprosesseissa.
Tällöin kaasumarkkinan kriisi ei ole rasite, vaan kilpailuetu. Energiaturvallisuuden kannalta kaasun saatavuuden kriisin pitäisi siis tukea 2G:tä – ainakin ajan myötä.
Korot kapulana rattaissa
Vastatuulta tarjoaa kuitenkin korkotason mahdollinen nousu, sillä 2G:n liiketoiminta on luonteeltaan investointivetoista, ja asiakkaiden päätöksiä ohjaa vahvasti rahoituksen hinta.
Korkea korkotaso pidentää takaisinmaksuaikoja ja lykkää investointeja, mikä näkyy herkästi tilauskannan volatiliteettina. Ja talouden yleisen ilmapiirin heikentyminen tekee asiakkaista kaikkiaan varovaisia.
Markkinan viimeaikainen myyntipaniikki on ulottunut myös 2G:hen. Se kuvastaa sijoittajien yleistä riskin välttämistä syklisissä ja investointivetoisissa yhtiöissä.
Osake dippasi, mutta on taas kosketusetäisyydellä kaikkien aikojen huipustaan.
Tämä ei kuitenkaan välttämättä kerro suoraan liiketoiminnan fundamenttien heikkenemisestä.
Päinvastoin, yhtiön asema hajautetun energiantuotannon kentässä voi tarjota rakenteellisia tukitekijöitä, erityisesti biokaasun ja muiden paikallisten energialähteiden yleistyessä.
2G:n asema energiakriisissä ei ole yksiselitteisesti positiivinen tai negatiivinen. Lopulta kyse on tasapainosta: eräin osin 2G on selkeä voittaja, toisin taas kysyntä voi hapertua.
Jenkkilä hajauttaa riskiä
Kaasun saatavuuteen liittyviä riskejä vähentää toiminta Yhdysvalloissa. Sieltä tulevat dollarit kattavat vajaan kolmanneksen 2G:n myynnistä. USA on pitkälti omavarainen liuskekaasun ansiosta. Tämä pitää hinnan matalampana ja saatavuuden vakaampana.
Siinä missä Euroopassa investointihalukkuus voi hyytyä nopeasti kaasun hinnan tai toimitusvarmuuden heikentyessä, Yhdysvalloissa kysyntä reagoi loivemmin.
Euroopassa investoija joutuu miettimään skenaariota, jossa kaasua ei ehkä saa lainkaan tai se on äärimmäisen kallista. USA:ssa tämä riski on paljon pienempi. Tämä näkynee suoraan CHP-investoinneissa.
Maakaasu voidaan kuljettaa kahdessa muodossa: kaasuna putkessa tai nesteytettynä. Laivat toimivat varastona ja “höyrystämönä”. Kuva: Wikipedia Commons
Toiminta rapakon takana hajauttaa kaasumarkkinaan liittyvää riskiä. Lisäksi CHP-laitoksia voidaan ajaa myös biokaasulla ja teollisilla sivukaasuilla, mikä vähentää riippuvuutta globaalista kaasuhinnasta entisestään.
Biokaasu ja sivukaasut ovat ympäri maailmaa paikallisia ratkaisuja 2G:n asiakkaille. Ne eivät itsessään riipu geopoliittisista pullonkauloista, kuten Hormuzinsalmesta. Jenkit saavat kuitenkin etumatkaa muihin mittakaavasta.
Biokaasussa skaala etuna
Yhdysvalloissa biokaasun lähteitä on usein riittävästi kattamaan suurempi osa kysynnästä, jolloin CHP voidaan rakentaa vahvemmin niiden varaan. Euroopassa järjestelmä jää helpommin riippuvaiseksi tuontikaasusta.
Geopoliittinen riski on siksi Euroopassa epäsuorasti suurempi, vaikka itse biokaasu ei kulje kansainvälisten reittien kautta. Siinä missä EU:n energiariippuvuus ulkoisista lähteistä on noin 57 %, Yhdysvalloista tuli maakaasun nettoviejä jo 2017.
Euroopassa tilanne menee tähän nopeammin kuin Yhdysvalloissa. Kuva: David Falconer, Wikicommons.
Jenkeissä on runsaasti sekä maakaasua että biokaasua. Euroopan LNG-tuonnista USA kattaa jopa 60 %, ja joidenkin arvioiden mukaan luku voi nousta 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Juuri Yhdysvallat on 2G:n keskeisin kasvumarkkina – muun muassa datakeskusten vuoksi. Se antaa ainakin pientä tyynyä pahimmalle myynnin sulamiselle. Vielä toistaiseksi tilauskanta on 2G:llä kunnossa, mikä selittänee osakkeen sinnittelyä ATH:n tuntumassa.
