Sijoittajien keskustelupalstat saivat purtavaa, kun kesällä listautuneen rautakauppaketjun Puuilon suuren osakkaan, pääomasijoitusyhtiö Adeliksen uutisoitiin myyvän osakkeitaan 87 miljoonalla. Kurssi notkahti hetkessä liki kymmenen prosenttia ja pienosakkaat huolestuivat.
Sisäpiirikauppojen merkitys on ylipäätään mutkikas juttu, varsinkin myynneissä – kuten tuossa perkasin pari vuotta sitten Pörssihaukan suositusyhtiön Hexagonin johtajan Ole Rollénin rahastettua miljoonilla osakepottiaan. Syyt voivat olla moninaiset.
Eikä Rollénin ajoitus paras mahdollinen ollut, jos hän tulkitsi osakkeen menettäneen parhaan nousupotentiaalinsa. Koronamontusta loikkaaminen kiskoi kursin liki tuplaksi hänen myyntihinnastaan.
Pääomasijoittajien myynneistä voi tehdä vielä vähemmän johtopäätöksiä. Vaikka ne omistuksensa poikkeuksellisen tarkkaan tuntevatkin.
Pääomasijoittajan liikeidea on hankkia lupaavista yhtiöistä merkittävä osuus, joka päästää ne myös vaikuttamaan yhtiön kehitykseen omalla osaamisellaan valmentajan roolissa. Kun urakka on pulkassa, yhtiö myydään, usein pörssissä.
Hinnan tietysti pitää olla pääomasijoittajan mielestä kohdallaan eli ei ainakaan alakantissa. Mutta vetäytyminen sinänsä kuuluu elimellisesti niiden strategiaan.
Kun hillot ovat himassa, pannaan ne uuteen potentiaaliseen yhtiöön. Pääomasijoittajat eivät aiokaan holdata ostoksiaan maailman tappiin.
Joten Adeliksen irtautuminen ei sinänsä kerro muuta kuin sen, että se piti hintaa sopivana.
Markkinoiden säikähdyskään ei sinänsä mitään todista, niiden ensireaktiot mihin tahansa uutisiin ovat sattumanvaraisia ja usein vääriä.
Sinänsä Puuilo on osoittautunut jokseenkin sellaiseksi sijoituskohteeksi tässä kohtaa kuin listautumisen alla ynnäilin. Varsinkin kurssi: rumbaa on riittänyt.
Tämä on osaltaan syy, miksi Pörssihaukka ei lähtökohtaisesti tartu listautujiin ilman erityistä syytä. Olipa yhtiö millainen tahansa, sen listautumishinta yleensä jo takaa osakkeen pomppivan usein hurjastikin.
Tässä kohtaa on tietysti mieluisaa verrata kesäisen jutun tapaan Puuiloa amerikkalaiseen jättiverrokkiin Lowe´siin, yhteen Pörssihaukan lempiosakkeista. Sen liike on ollut tasaisempaa, ja liki yhteen suuntaan: ylös.
Ja kuten aina tämän loistoyhtiön kohdalla korostan, matalalla riskillä niin yhtiön operatiivisen osaamisen kuin osakkeen hinnoittelun osalta. Miksi urheilla, kun hyvin pärjää ilmankin.
Listautujat voivat toki olla vaikka millaisia supersijoituksia ajan mittaan. Mutta liki aina niiden kurssi putoaa ensihuuman jälkeen lähtötasolleen tai alle sen. Joskus todella paljon.
Joten kyytiin ehtii myöhemminkin tarpeen tullen. Ja niin usein halvemmalla, että on isompi riski osallistua listautumiseen kuin jäädä siitä pois.
Tämä ei koske listautumisen jälkeistä ensihuumaa. Niistä saa usein makoisat pikavoitot oikeaan aikaan myydessään.
Muttei sekään aina lankea kuin Manulle illallinen. Ylimerkityissä listauksissa sauma tapaa toki olla oikein hyvä.
Tuoreista suuren mittakaavan listautujista osuvan esimerkin tarjoaa sähköautotulokas Rivian, jonka posketonta hintaa taivastelin heti listautumisen yhteydessä. Saati viikon raketoinnin jälkeen.
Toistaiseksi liiketoiminnaton yhtiö hinnoiteltiin Amerikan suurimmaksi autotehtaaksi myös holtittoman hintaisen Teslan jälkeen!
Sijoittajien riskinhallinta katosi sinänsä tyypilliseen tapaan viikoksi täydellisesti. Mutta montakaan kahvikupposta ja tupakkia ei sen herääminen vaatinut.
Alle kahdessa kuukaudessa osake valui alle listautumishintansa ja peräti 50% alle euforiapiikkinsä.
Täytyy aina vain ihmetellä, miten ahneus ja mediakuohu sekoittavat sijoittajien arvostelukyvyn. Siinä riittää puristelemista, jos Rivianista maksoi 180 taalaa.
Sähköautojen lataajia valmistavassa Kempowerissa lymyää taatusti sama riski, vaikka yhtiö sinänsä kiehtoo ja vaikuttaa kovastikin menestyskelpoiselta. Hinta oli kuitenkin jo listautuessa korkea, saati osakkeen rallattua kymmeniä prosentteja.
Alkuhuuma ei tietenkään tullut yllätyksenä. Mutta yhtä todennäköisenä pidän osakkeen reipasta sakkaamista ei niin kaukanakaan tulevaisuudessa.
Kalliit tulokkaat saavat lähes poikkeuksetta jossain vaiheessa jäävettä niskaansa. Viimeistään, kun korot nousevat, uudet mediaseksikkäät sektorit keräävät huomion ja yhtiö julkistaa ensimmäiset vastoinkäymisensä.
Niitä kohtaa jokainen yhtiö, saati tulokas. Ja vielä varmemmin markkinoiden mielialojen myllerrykset.
Ne eivät tyrmää yhtiön ja siihen sijoittaneiden pitkän aikavälin mahdollisuuksia. Mutta muistuttavat maltin merkityksestä sijoittamisessa.
Osakkeita harvoin kannattaa ostaa niiden kylpiessä myönteisessä huomiossa, kuten listautumiseen yleensä kuuluu. Paras aika on niiden jouduttua sijoittajien paitsioon.
Kuten aina ennen pitkää jokaiselle osakkeelle käy. Sen tietää jokainen pörssissä vuosia sukkuloinut.
Huomiseksi pitäisi ehtiä ruotsalaisen Kambin esittely. Se on hinnaltaan hyvin houkutteleva joskin hiukan kinkkinen kasvuyhtiö.
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Lowe´s, yksi Pörssihaukan lempiosakkeista. Mitä ovat nämä muut lempiosakkeet? Best of the best?
Ehkä se oli vähän huolimaton muotoilu sikäli, että toki jokaista listalle nostettua pidän tavalla tai toisella hyvänä. Lowe´sissa ihastuttaa sen jo liki sadan vuoden menestystarinaan nähden edelleen vahva kasvu, jonka kääntöpuolena ei taas ole sen mukainen korkea hinnoittelu kuten nuoremmissa kasvuyhtiöissä.
Lowe´s on suhdannevapaana yhtiönä niin helppo suositellakin lähes yksinomaan teknisen analyysin perusteella, koska sen talous ei juuri huoju. Sykliset, joita useimmat kasvuyhtiötkin johonkin mittaan ovat, tekevät sitä sen verran, että vaativat enemmän pähkäilyä.
Lowe´s ei myöskään tapaa kuumentua hankalasti. Sille pääsee laittamaan hyvin mielin osta-suosituksia yleensä usean kerran vuodessa. Vaikkapa Nibe, Alphabet, Hexagon, Ferrari ja hiukan Microsoftkin innostavat sijoittajia ajoittain niin paljon, että suositusten kanssa täytyy tuskailla pitkiä aikoja. Niin hienoja kasvuyhtiöitä kuin ovatkin.
Lowe´sin asema Amerikan toisena suurena (Home Depot toinen) rautakauppaketjuna on niin vahva, että sen on vaikea kuvitella murenevan maailman muuttuessa ja monien sektorien kupliessa tavalla jos toisella. Vaikkapa teknologia on tässä suhteessa kiikkerämpi ala.