Britannian brexit-prosessi näyttää edelleen suurelta sähellykseltä, mutta pinnan alla tilanne on paljon parempi, jos politiikan lainalaisuudet lainkaan toimivat. Routa on ajamassa porsaan kotiin.
Tilanne on toki kaoottisuudessaan yhä absurdi. Pääministeri Theresa May houkuttelee parlamentaarikkoja oman sopimusluonnoksensa taakse lupaamalla erota heti sen hyväksymisen jälkeen. Omanlaisensa poliittisen taiteen ennätys sekin – ei vain taida moinenkaan temppu kääntää enemmistöä luonnoksen taakse.
Toinen ironinen ennätys demokratiassa on, että parlamentti kaappasi eroprosessin suoraan käsiinsä, koska hallitus jäpitti itsepintaisesti paikallaan uusintavaalien pelossa. Se on demokraattinen vallankumous perustuslain sallimalla tavalla: parlamentti ottaa itselleen kuuluvan vallan kyvyttömältä hallitukselta!
Outo näytelmä. Mutta juuri se valaa optimismia. (lisää…)
Markkinat ovat avoimessa maailmantaloudessa globaalit. Suhdanteet ja markkinoiden liikkeet eivät tunne valtakunnallisia tai maantieteellisiä rajoja kuin poikkeustapauksissa. Etenkin osakemarkkinat liikkuvat samaan suuntaan eri pörsseissä synkronoidusti, eli laskut ja nousut tapahtuvat pääpiirteissään samanaikaisesti kaikkialla.
Yksittäisillä markkinoilla saattaa olla tästä syystä erityistä indikaattoriarvoa määrätyissä tilanteissa. Maailmantalouden suhdanteista vientimahtina erityisen riippuvainen Tokion pörssi on tiettyinä aikoina hyvin antoisa seurattava – jo siksikin, että maailman markkinoista se aukeaa jokaisena vuorokautena ensimmäisenä Japanin itäisen sijainnin vuoksi.
Ja se aukeaa joitakin tunteja maailman tärkeimmän markkinan Yhdysvaltojen pörssin sulkeutumisen jälkeen. Kauppapäivän liikkeet osakemarkkinoilla kulkevat varsin usein Japanin tahdissa.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Kuten Pörssihaukan teknisen analyysin ABC kertoo, markkinat ja niitä tutkiva tekninen analyysi pohjaavat erimittaisille trendeille. Kullakin on merkityksensä riippuen sijoittajan strategiasta, mutta yleensä ottaen ja varsinkin kärsivällisen piensijoittajan kannalta trendien painoarvo kasvaa niiden pidentyessä.
Pörssihaukka käyttää markkina-analyyseissaan kolmea trendiä: pitkää, keskipitkää (kp) ja lyhyttä. Päiväkauppiaat, joihin itsekin olen aikoinaan kuulunut, tuntevat paljon enemmänkin trendejä, siis hyvin lyhyitä. Tekniselle analyytikolle niilläkin on merkitystä, mutta valtaosalle sijoittajista kolmen tärkeimmän hahmottaminen riittää.
Trendeistä tärkein etenkin harvoin kauppaa käyvän piensijoittajan kannalta on pitkä trendi. Se tarkoittaa nousu- ja laskumarkkinoita, jotka kestävät vuodesta kolmeen. Ne rajautuvat pörssi-indekseissä ja muissakin instrumenteissa suurten huippujen ja pohjien väliseen ajanjaksoon.
Pitkät trendit löytyvät yleensä niin yksittäisistä osakkeista kuin mistä tahansa instrumentista. Yleensä niistä puhutaan osakeindeksien yhteydessä, kuten loogista onkin. Pitkät trendit on helppo tunnistaa jälkikäteen jo kurssikäyriä vilkaisemalla. (lisää…)
Nokia pysyy vuodesta toiseen suomalaisten suosikkiosakkeiden listalla, vaikka yhtiöllä on mennyt vähän miten sattuu kaikkein surkeimpien vuosien jälkeenkin. Kun kaikki alkaa näyttää taas paremmalta, niin eikös kohta kelkka vinkuroi.
Liikevaihto vaikutti joku vuosi sitten päässeen kasvu-uralle, mutta kehityksen vakaus näyttää ohuelta. Viime vuonna myynti taas pakitti – ei paljoa, mutta kuitenkin. 5G ei tunnu realisoituvan lupausten mittaiseksi, vaan siirtyy aina hiukan tuonnemmas.
Optimisteista ei Nokian ympärillä silti ole koskaan ollut pula ainakaan Suomessa. Vaan mitä kertoo tekninen analyysi Nokian näkymistä? (lisää…)
Yhdysvaltojen lyhyiden ja pitkien valtionlainojen korkotuoton välinen ero on alimmillaan sitten vuoden 2007 eli hiukan ennen finanssikriisiä. Kolmen kuukauden lainalle saa saman korkotuoton kuin kymmenen vuoden paperille.
Ero käväisi jopa miinuksella hetkellisesti, ja saattaa se tietysti upota vielä syvemmälle pakkasen puolelle. Se on teknisen analyysin perusteella odotettavaakin.
Korkoero kuvaa talouden eri aikaväleihin kohdistuvia odotuksia. Lyhyet korot heijastavat rahapolitiikan tilannetta, pitkät korot inflaatio- ja kasvuodotuksia. Normaalisti lyhyiden ja pitkien korkojen välillä on reilu kuilu.
Korkoero on tutkimusten mukaan kaikkein luotettavin suhdanneindikaattori. Ja nyt se povaa taantumaa. (lisää…)
Jokohan lopulta alkoi lyyti kirjoittaa, eli kiskaisiko keskipitkä trendi lopulta selkeän taitteen alas. Merkit ovat nyt hyvin lupaavat pörssien sukellettua perjantaina urakalla. Fedin nostama innostus jäähtyi saman tien, kuten jo eilen ounastelin korkomarkkinaa analysoidessani.
Markkinoiden mielenkiintoisin osa ovat tässä kohtaa tosiaan korot – koska niiden liikkeet heijastuvat yleensä osakkeiden liikkeisiin vahvasti. Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell oli arviossaan kohtalaisen optimistinen Yhdysvaltojen talouskasvun suhteen. Hän odottaa sen hidastuvan, mutta jäävän kahden prosentin paremmalle puolelle.
Kasvuennuste perusteli ohjauskoron paikallaan pitämisen. Nostojen aikahan oli jo varmasti takana. Osakkeiden torstain rieha antoi vaikutelman markkinoiden tyytyväisyydestä, mutta odotukseni mukaisesti paljastuikin Fedin pettäneen markkinat.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin kokousta odotettiin poikkeuksellisen kuumeisesti, niin sekavat ovat olleet taloudelliset tunnelmat. Ennusteet ovat synkistyneet samaan aikaan, kun pörssit ovat paahtaneet jo kolmisen kuukautta ylös joulun syvästä montusta.
On aina selvä, etteivät tällaiset markkinaliikkeet kumpaankaan suuntaan tapahdu ilman samansuuntaisia reaalitaloudellisia heilahduksia. Jouluna taantuman tulo näytti jokseenkin varmalta, mutta nyt odotukset ovat valostuneet. Tämä näkyi myös Fedin pääjohtajan Jerome Powellin arvioissa.
Monet olivat jo odottaneet rahapolitiikan löyhtymistä syksyn pörssisukelluksen myötä. Sen suuntaiset olivat Powellin kommentitkin sydäntalvella. Nyt hän esiintyi kohtalaisen optimistinena.
Talous kasvaa yhä, mutta selvästi hidastuen. Koska dramaattista muutosta taloudessa ei näy, Fedin ohjauskorko pysyy ennallaan hiukan päälle kahdessa prosentissa. Osakemarkkinat riemastuivat Yhdysvalloissa ilmeisesti kasvun lupauksesta - kurssit kiskaisivat iloisesti ylös.
Korkomarkkinoiden näkemys sen sijaan tällä hetkellä on, että itku pitkästä ilosta. Ja velkamarkkkinat ovat markkinoiden ammattitaitoisin osa, koska siellä kursseja liikuttavat vain todella suuret toimijat miljardisalkkujensa kanssa.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.

Nettiyhtiöt ovat kaikkialla arjessa, mutta sijoittaa niihin ei kannata ainakaan johdannaisilla, vaan oikeilla osakkeilla.
Suomen suurimpiin arvopaperivälittäjiin jo kuuluva Nordnet on pidempään markkinoinut aggressiivisesti johdannaisiaan. Nyt se on lisännyt valikoimaansa suosituimpien yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden johdannaiset, koska kaupankäynti itse osakkeilla on vilkastunut. Sijoittajat ovat sinänsä perustellusti kohdistaneet luuppinsa muuallekin kuin Helsingin kapeaan pörssiin.
Tarjouksen täkynä on ilmainen kaupankäynti yli sadan euron kertasummilla. Nordnet vetoaa markkinoinnissa joidenkin yhtiöiden osakkeen korkeaan yksikköhintaan ja omiin erittäin koviin kaupankäyntikustannuksiinsa. Yhdysvaltojen markkinoille ne sitä todella ovat, minimissään viisitoista euroa.
Tässä jo tuoksahtaa pahasti. Kun Nordnet itsekin myöntää veloittavansa raskaasti varsinaisten osakkeiden kaupasta, niin miksei se viilaa omaa komissiotaan? (lisää…)
Keväisin talouslehdissä vilisee juttuja korkean osingon papereista, joista kannattaa nyt napata makoisat tuotot. Ohje on kaksipiippuinen. Hyviä osinkopapereita toki kannattaa hankkia periaatteessa koska tahansa, mutta niidenkin ostojen ajoituksessa pitäisi pyrkiä optimointiin. Ketäpä ei tuottojen kohentaminen kiinnostaisi.
Euroopassa osingot jaetaan yhä valtaosin yhdessä köntässä keväällä. Osingon saa, jos omistaa osakkeen sen irtoamispäivänä. Korkean osingon yhtiöiden kohdalla se tarkoittaa, että osakekurssi reagoi tulevaan osinkoon hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Kalkkiviivoilla kaatunut hallitus sai onneksi vietyä maaliin oppositiosta kovaa – ja enimmäkseen aiheetonta – kritiikkiä osakseen saaneen osakesäästötilin. Se toteutuu ensi vuoden alusta alkaen.
Osakesäästötilin sisällä olevia, lähtöpääomaltaan korkeintaan 50 000 euron varojen tuottoja ei veroteta ennenkuin ne kotiutetaan tililitä. Myyntivoittoja ja osinkoja voi siis sijoittaa uudelleen maksamatta väliveroa kuten tähän asti.
Pörssihaukka suosittelee kärsivällistä osinkosijoittamista, jossa osingot sijoitetaan takaisin osakkeisiin. Korkean osingon osakkeita, jotka ovat mainioita sijoituskohteita yleensä ottaen, vuosittainen osinkovero on rasittanut pahasti. Sen poistuminen on uudistuksen avainetu. (lisää…)