• Markkinat
• Sijoituskohteet

Markkinakatsaus: EKP kiristää

Markkinakorot nousevat ja keskuspankit toimivat samassa linjassa – eikä näy helpotusta kenties pitkäänkään aikaan. Hankala vaan ei mahdoton rako osakesijoittajalle. 

Jatketaan korkoteemalla: Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen ja Saksan liittopankin pääjohtaja Joachim Nagel vihjaa keskuspankin nostavan ohjauskorkoaan ensi viikon kokouksessa. Hän totesi markkinoiden hinnoittelevan jo yli 95 prosentin todennäköisyyttä korotukselle, eikä tuota odotusta hitustakaan teilannut.

Nagel korosti EKP:n jatkavan päätöksentekoa kokous kerrallaan ja olosuhteiden vaihtelevan kiivaastikin. Toisaalta hän korosti inflaation heilahtaneen pysyvän oloisesti kolmen prosentin tuntumaan eli reilusti yli EKP:n kahden prosentin tavoitteen.

Eikä inflaatioon pure kuin kireämpi rahapolitiikka. Vaikka Nagel ei sellaista suoraan lupaa, siihen sopii itse kunkin varautua.

Juttu käsittelee sijoituskohteita korot, energia, Atresmedia, Legal & General, Iberdrola, Banco Santander 

Ainakaan energiamarkkinoilta ei helpotus pilkahdakaan. USA ja Iran jatkoivat iskujaan, maakaasun hinta lähestyy Euroopassa jo 75 euroa.

Se on vielä kaukana 2022 energiakriisistä, toisaalta rajusti kalliimpaa kuin koskaan edellisellä vuosikymmenellä. Tuolloin jo 20 euroa oli korkea taso.

Kaasusta pitkä lasku

Kyse on dramaattisista eroista. 20 eurosta 100 euroon per megawattitunti lyö tiskiin kollektiivista lisälaskua koko EU:lle noin 250–270 miljardia euroa.

Koko EU:n nimellinen bruttokansantuote on noin 17–18 biljoonaa euroa. Noin 260 miljardin euron suora lisälasku tarkoittaisi noin 1,5% suoraa kustannusta.

Mutta kulut eivät jää siihen. EU:n sähkömarkkinoilla kallein (usein kaasulla tuotettu) sähkö määrää koko pörssisähkön hinnan.

Kaasun kallistuminen nostaa myös muulla kuin kaasulla tuotetun sähkön hintoja kasvattaen yritysten ja kotitalouksien kokonaislaskua. Se jakautuu talouteen osapuilleen alla olevassa suhteessa.

Jos siis kaasu korkkaisi sen sata euroa. Jakosuhde pysyy silti samana, miten hinta vaihteleekin.

Kaasusta vahvasti riippuvaisissa maissa (kuten Saksassa tai Italiassa) suora BKT-rasitus on huomattavasti EU-keskiarvoa korkeampi, jopa 2–3 % BKT:sta. Kun tämä määrä pääomaa siirtyy energiantentuojille EU:n ulkopuolelle, se on pois kulutuksesta, investoinneista ja verotuloista.

Rasite leviää koko talouteen

Lisäksi se pakottaa korkeampaan korkotasoon sikäli kun vaikutus heijastuu energian hinnan ulkopuolelle. Ja niinhän se väistämättä tekee, koska riesaa siirretään aina eteenpäin.

Yritykset eivät voi leikata katteitaan loputtomiin. Kun sähkö, lämpö ja kuljetukset kallistuvat, logistiikkayhtiöt, elintarviketeollisuus ja palveluntarjoajat nostavat omia hintojaan.

Energiasokki muuttuu ydininflaatioksi (core inflation), josta on riisuttu pois volatiilit energia- ja ruokakomponentit. Palkansaajien ostovoiman mureneminen luo välittömän paineen palkankorotuksiin eli uuteen inflaation kierrokseen.

Jos markkinoiden ja kuluttajien inflaation odote pysyy korkeana vuosikausia, he muuttavat käyttäytymistään: ostavat nyt ennen kuin hinta nousee lisää, vaativat korkeampia palkkoja.

Tätä kierteistä psykologiaa EKP pyrkii estämään. Ikävässä tapauksessa se voi nostaa rahan hintaa vielä reilusti.

TA ilkeän näköinen

Teknisen analyysin näkökulmasta valtionlainojen korot ovat niin vahvasti nousevat, että vastaavaa täytyy hakea aina 1970-luvulta asti. Tuolloin arabimaiden vientiblokki aiheutti öljykriisin ja myrkkyinflaation.

Kolmen kuukauden kuvaaja, joka avaa jo todella pitkän aikaikkunan, viittaa USA:n kymppivuotisen nousutrendin jatkuvan jopa muutaman vuoden. Se on sille liki sääntö.

Edellinen kaksivuotinen suuntasi alas – vaikka korot eivät laskeneet, ainoastaan tasaantuivat. Aika pelottavakin visio, koska nousu voi nyt intoutua ikäväksi.

USA:n bondikäyrää käytän siksi, että dataa löytyy yli sadalta vuodelta! Ja muu maailma kulkee kyllä samoja polkuja.

Vaikka yhtä synkäksi kuin 70-luvulla tilanne tuskin pääsee niin ainakaan nopeaa helpotusta ei näy. Korkojen reipas lasku vaatisi kunnon taantuman, ei lystikäs skenaario sekään.

Valtioiden pakko kiristää vyötään

Saati kun monessa maassa, vallankin Suomessa, vasta pyristellään edellisestä pohjasuhdanteesta eroon. Vastaavassa tilanteessa on totuttu mataliin korkoihin jo vuosikymmenet keskuspankkienkin murehtiessa heikkoa kasvua inflaation sijaan, usein jopa deflaatiota.

Pandemian, energiakriisin ja nyt puolustusmejojen kasvun jäljiltä valtionvelat ovat jo valmiiksi kriisipisteessä, euroalueella kollektiivisesti taas liki 90% BKT:sta. Julkinen elvytys siten mahdotonta.

Suomessakin puolueet ajavat julkisen talouden korjaamista erona vain se, miten kukin sen toteuttaisi – leikkauksilla vai verojen nostolla. Gallupit ja poliittinen historia viittaavat jälkimmäisen toteutuvan.

Ainoa tehokas myönteinen lääke olisi tuottavuuden rutka kohentuminen. Tekoälyltä sitä odotetaan, tulokset paljastuvat lähivuosina.

Teknologisten murrosten vaikutukset kansantaloustason tuottavuuteen ovat kuitenkin jääneet historiassa laihemmiksi kuin optimistit maalailevat. Vaikkapa tietokoneiden läpimurto ei johtanut tuottavuusloikkaan, vaikka teknologia otettiin käyttöön kaikkialla taloudessa.

Tuottavuus paranee toki koko ajan, mutta ilman pomppuja. Vähän yllättäenkin.

Hankalaa vaan ei mahdotonta

Sen uskallan sanoa, että tekoäly ei pelasta reaalitalouksia 2–5 vuoden kuluessa nousevilta koroilta, väestön ikääntymiseltä ja velkahaasteilta. Hyvässäkin tapauksessa se toteutuu 2030-luvulla.

Nollakoron ajat eivät palaa näkyvässä tulevaisuudessa, kenties koskaan. Eikä se mitään, täytyy rahalla hinta ollakin.

Nykyinen asetelma on osakesijoittajalle hankala muttei mahdoton. Tarpeettomien riskien karttamiseen se kyllä antaa aihetta. Kovin kalliit ja velkaiset yhtiöt niitä ainakin sisältävät.

Ja toisinpäin, sopuhintaiset vakavaraiset yhtiöt pysyvät luotettavina kohteina – ja etenkin jos omaavat tuhdin osinkohistorian ja odotuksena sen jatkuminen. Tylsä tulokulma monelle, turvallinen kuitenkin pääpiirteissään.

Sitä oppii arvostamaan muutaman kunnon myrskyn riepottelun jälkeen. Ennen pitkää niitä osuu kohdalle.

Atres tulossa alas

Euroopan listaan ei tullut muutoksia, mutta kyseistä turvaluokkaa edustavista osakkeista lähiaikoina osta-leiman saanevat ainakin Atresmedia ja Legal & General, jotka aivan eri toimialoista huolimatta muistuttavat toisiaan eräin osin.

Atres on syklinen, mutta Espanja tarjoaa mielenkiintoisen poikkeuksen eurooppalaisessa energiakriisissä, sillä maalla on EU:n laajin LNG-terminaaliverkosto ja vahva uusiutuvan energian kapasiteetti.

Noin 75% maan sähköstä tuotetaan muulla kuin fossiilisilla. Yleiseurooppalainen taantuma iskisi etenkin turismin kautta, mutta muuten Espanja ei seiso vaaravyöhykkeen etulinjassa.

Atres on väkevä kassavirta- ja osinkokone varustettuna todella vahvalla taseella. Digitaalisesta murroksesta huolimatta se puristaa yhä tasaista tulosta osapuilleen normaaleissa suhdanteissa.

Edellinen osari toi vähän kasvuakin. Hidasliikkeinen Atres on, mutta tuskin kuihtuva kuten matala hinnoittelu hiukan indikoi.

Iberdrola halventuu kuten pitikin

Päiväkuvaaja viittaa selkeästi kurssin koukkaavan taas viime kuukausien haarukan alalaitaan noin 4,90 euroon. Sieltä kilahtaa osta ja odotuksena osingon pysyminen nykytasolla.

Toisena saumana pikavoitto kurssin taas vaihtaessa suuntaa. Atres siksakkaa varsin uskollisesti omia kuvioitaan kelvaten siten muuhunkin kuin holdaamiseen.

Seurantalistalle pistin virallisestikin nyt Iberdrolan, jota laajasti käsittelimme heinäkuun lopussa sen ostettua sähköverkkoyhtiömme Carunan. Kyse on hyvin laadukkaasta energiayhtiöstä, jonka asemaa vahvistaa maailmanlaajuinen toiminta, nyt Suomikin osana palettia.

Kuten tuolloin totesin osake on kallis mutta halventunee. Kymmenkunta prosenttia jo sakannutkin reilussa kuukaudessa. Toiset -10% niin kummasti jo kiinnostaisi.

Myös espanjalainen pankki Banco Santander kelpaisi listalle – jos halventuu reilusti. Hyvä yhtiö ja pankeille korkojen nousu passaa, mutta tuskin ostokelpoinen Pörssihaukan kriteereillä ainakaan moneen kuukauteen.

LGEN pärjää rahan kallistuessa

Legal & General (LGEN) on klassinen brittiläinen osinkomylly, joka edustaa Lontoon pörssin parasta kassavirta – ja osinkokulttuuria. LGEN toimii eräänlaisena korkosuojana.

Matalien ja negatiivisten korkojen aikana henki- ja eläkevakuuttajien oli äärimmäisen vaikea generoida kunnon tuottoa massiivisille bondisalkuilleen. Urakka on helpottunut ja trendi siis jatkuu aika varmasti.

Edellinen nousurysäys kiihtyi odottamaani kiivaammaksi, mutta yleensä ottaen LGEN on aika helppolukuinen teknisesti. Viikkokuvaajan kipatessa pohjaan on oston paikka.

LGENin Q2 on käsittelemättä, se oli hyvä. Ala ei innosta sijoittajia ja Lontoon pörssin yleinen alennustila pitää osaltaan osakkeen edullisena.

P/E alle kymmenen ja noin 8% osinko antavat kunnon vastiketta aika matalalla riskillä. Näissä korko-oloissa LGEN on todella luonteva pala salkkua.

Ja se sopii osakesäästötilillekin, koska Britannia ei yhtenä harvoista maista peri osingoista lähdeveroa. Korkoa korolle toimii maksimaalisesti.

---