
Trumpin ison linjan suunnitelmat etenevät vauhdilla. Kuvat: Pexels & Edinburgh Blog, Wikipedia Commons. Kasannut: Leevi Ikonen.
Donald Trumpin päätöksentekoa pidetään arvaamattomana ja poukkoilevana eikä siitä ole vaikea penkoa todisteita. Mutta hänellä on myös pitkät linjansa, kuten juuri Yhdysvaltojen uudelleen teollistaminen tullisodalla pakottaen.
Taustalla saattaa vaikuttaa vielä kauaskantoisempi ja mutkikkaampi suunnitelma, jonka laati tai ainakin nimissään julkaisi Trumpin talousneuvostoa johtava Stephen Miran jo marraskuussa. Mittava viisiosainen kaavailu on ainakin toistaiseksi toteutunut, joten kurkataanpa sitä.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
EU yrittää hillitä toistaiseksi siirrettyä kauppasotaa, minkä Donald Trump voi tulkita iskujaan kiihdyttäväksi heikkoudeksi. Mutta meiltäkin löytyy Yhdysvalloille tuhoisa käyttövalmis kauppapoliittinen ydinohjus.
Donald Trumpin historian karmein tullisota kestikin sitten toistaiseksi puoli vuorokautta, kun markkinakaaos ja yritysjohtajien painostus lopulta säikyttivät hänet kolmen kuukauden tuumaustauolle. Uskomattomia ovat käänteet, tosin ketä se enää yllättäisi.
Hyvä näin toistaiseksi. EU on vastannut tariffeihin maltilla ja viisaasti varoen kiihdyttämästä sotaa. Aseettomia emme kuitenkaan ole kuten Trump kenties kuvittelee.
Trumpin polkaisema talouskatastrofi herätti isokenkäisetkin amerikkalaiset vastarintaan oikeusjuttua myöten. Pörssit romauttanut hallinnon kova linja ei kuitenkaan vaikuta herpaantuvan.
Donald Trumpin kauppasota ajaa taloutta ja pörssejä kaaokseen. Hänet voittoon avittaneet upporikkaat taustavoimatkin katuvat jo tukeaan, koska ymmärtävät jo tullisodan olevan katkeraa totuutta – kuten Trump lupasi. Ja toisin kuin lukemattomat virheellisesti kuvittelivat.
Kriittikkoihin liittyi myös Pörssihaukan listayhtiön, maailman suurimman pankin JP Morganin pitkäaikainen kippari Jamie Dimon. Hän toteaa osuvasti, että ”Amerikka ensin” on ok, ”Amerikka yksin” taas ei.
Osa tulleista kärsivistä miljardööreistä vetää jopa Trumpin oikeuteen valtuuksiensa ylittämisestä. Rahaa ei heiltä puutu ja periaatteessa haaste voisi menestyä.
Koska Trump käyttää tullien perusteena hätätilalakia vedoten Yhdysvaltojen suureen ja jatkuvaan kauppataseen alijäämään sekä muihin haitallisiin kauppakäytäntöihin, kuten valuuttamanipulaatioon. (lisää…)

Kruuna vai klaava, Saksan liittokansleri Merz miettinee. Kuvat: Pexels, Wikipedia Commons. Kasannut: Leevi Ikonen.
Saksan jättielvytyspaketti luo koko Euroopan taloudelle mahdollisuuden vahvistamalla kysyntää, mutta kääntöpuolena korkojen nousu tuo ongelmia. Kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida.
Maaliskuun alussa talouskuristaan tunnettu Saksa teki jotain ennenkuulumatonta. Se muutti perustuslain kohtaa, joka sitoo maan velanoton korkeintaan 0,35:een prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Velkajarrusta luopumista on estellyt muun muassa kansallinen trauma natsismin noususta, jonka syypäänä 1920-luvun hyperinflaatiota on Saksassa pidetty: osin myös liioitellusti.
Historiallisesta päätöksestä vastasivat Saksan kristillisdemokraattinen unioni (CDU) tulevan liittokanslerin Friedrich Merzin johdolla sekä Sosialidemokraattinen puolue (SPD). Viimeisiä vihreitä valoja odottavan päätöksen myötä Saksa aikoo satsata biljoonan eli tuhannen miljardin euron edestä maanpuolustukseen, infraan, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
ALV ei ole piilotulli kuten Trumpin hallinto väittää. Tuskin se sitä itsekään uskoo, mutta haluaa yhden lisäperusteen kauppasodalle. Ukrainan lässähtänyt tulitauko ei muuta sodan kiharaisia asetelmia ja sen ilmeisiä taloudellisia seurauksia.
Donald Trump on yhtenä kauppasotansa elementtinä väittänyt ympäri maailmaa yleisen arvonlisäveron eli ALV:in sortavan Yhdysvaltoja, koska siellä ei liittovaltion tasolla kyseistä veroa käytetä. ALV on tuontuotteista maksettava niiden tullessa rajan yli.
Trumpin väite saattaa kuulosta perustellulta, mutta nojaa yhtä mielivaltaiseen potaskaan kuin hänen muutkin argumenttinsa Yhdysvaltojen hyväksikäytöstä maailmankaupassa. ALV:issa ei ole rahtustakaan protektionismia.
Talouden aaltoilu on normaali osa sen elämää, kriisit poikkeustiloja. Niiden taustalta löytyvät liki aina poliittiset tekijät eri muodoissaan. Siksi sijoittaja ei voi niitä sivuuttaa.
Yhteiskunnalliset olot muodostavat talouden ja sijoittamisen reunaehdot, koska yritykset eivät toimi tyhjiössä. Yleensä terveissä yhteiskunnissa ja etenkään demokratioissa politiikan aaltoilua ei kuitenkaan tarvitse ylettömästi murehtia.
Yritykset tapaavat pärjätä aivan hyvin monenlaisten hallitusten vallassa. Taloudelliset kriisit kuitenkin kumpuavat hyvin usein poliittisista ongelmista ja virheistä. (lisää…)
Ukrainan sodan ja transatlanttisten suhteiden dramaattinen käänne nostaa Euroopan puolustusmenoja, miten neuvottelut etenevätkin. Puolustusteollisuus on ainoa varma voittaja.
Eivätpä Pariisiin kokoontuneet Euroopan johtajat suurta läpimurtoa saaneet kriisiytyneen Ukrainan ja transatlanttisen suhteen paineessa, muttei homma sentään ihan läpsyttelyksikään mennyt. Ristiriitoja näytti kuitenkin riittävän.
Yleisellä tasolla puolustusmenojen tuntuvasta lisäämisestä oli ilmeisesti kohtalainen yksimielisyys. Ukrainan turvallisuuden varmistamisesta myös, joskin joukkoja lähettämisestä tarpeen tullen syntyi jo kitkaa. (lisää…)
Protektionismi ei toimi kustannusrasitteen nousun takia, eivätkä teollisuuden työpaikat ole muita tärkeämpiä kuin ehkä poliittisesti. Kauppasota vaikeuttaa sijoittamista, muttei tee mahdottomaksi.
Yhdysvaltojen kaltainen jättitalous voi toki kiristää tuojia tulleilla ja imeäkin tuotantoa protektionismilla. Siinä on kuitenkin yksi paha vika: suojelu ei toimi tavoitteidensa mukaisesti.
Kun tullimuureilla rajoitetaan tuontia niin sen polkaisemat vastatullit rajoittavat vientiä. Näin tapahtui välittömästi tälläkin kertaa.
Donald Trumpin tullisota ei ole käänteentekevää ajattelua vaan historian haudoista karannut nostalginen haamu. Pakkomielle tavarakaupasta ja teollisuuden erityisasemasta tuo mieleen takavuosien amerikkalaisen autoteollisuuden virheineen.
Tuttuun tapaansa Donald Trump hämmentää maailmaa tykittämällä kauppakumppaneita ja hetken päästä kehuskelee sovun löytyneen – toistaiseksi. Kukaan ei voi kuin aprikoida hänen varsinaisia tavoitteitaan, ja tämä koskee myös kohta tulilinjalle joutuvaa EU:ta.
Kannattaa keskittyä pitkään linjaan. Trump posmottaa nyt Meksikolle, Kanadalle ja Kiinalle siirtolaisuudesta ja huumeista, vaikka Yhdysvaltoihin salakuljetetusta fentanyylista 0,2% tulee Kanadasta. (lisää…)
Donald Trump jatkoi kauppasodan julistusta joskin tarjoten EU:lle tolkun diiliä. Tullimuureilla ei julkinen talous kohene ainakaan ilman kovaa hintaa. Ukrainan tuki istuu heikosti MAGA-väen linjauksiin.
Siirryimme sitten virallisesti Donald Trumpin toiseen valtakauteen. Virkaanastujaispuhe ei yllättänyt paitsi ehkä niitä, jotka odottivat sovinnollisempaa kypsyneen valtionjohtajan tekstiä.
Trump toisti vaalikampanjansa teemoja sanomatta paljoakaan konkreettista muusta kuin miljoonien paperittomien siirtolaisten karkotuksesta. Siitä tulee valtavan kallis hanke monella tavalla totuessaan vähänkään luvatuissa mitoissa. (lisää…)