Iranin sodan seuraava tuhoisa liike saattaa olla Hormuzin salmen miinoitus. Selkä seinää vasten se voi valita tuon sinänsä helpon ja tehokkaan tien maailmantalouden telomiseen. Talousennusteita reivataan jo alas, sijoittajalle sentään löytyy tehokkaitakin vastalääkkeitä.
Iranin sota jatkuu kiivaana ja taustoiltaan sekavana. Donald Trump puhuu sodan lopun olevan lähellä, puolustusministeri Pete Hegseth Iranin murskaamisen vasta päässeen vauhtiin, Iran tappelee vastaan kynsin hampain.
Ja mikä pelottavinta: CNN kertoo tiedustelulähteidensä pohjalta Iranin valmistelevan Hormuzin salmen miinoitusta. Pitänee paikkansa, sillä Trump uhkaili jo selvästi paniikissa sen johtavan hurjaan kostoon.
Yhdysvallat on reagoinut siirtämällä alueelle lisää merivoimia ja miinanraivauskalustoa sekä upottanut toistakymmentä miinoitusalusta. Mutta niitä ei monta tarvita riittävän tehokkaaseen miinoitukseen.
Miinat ovat sotilaallisesti yksinkertainen mutta tehokas ase. Ne voi laskea pienistä aluksista nopeasti ja huomaamattomasti. Estäminen etukäteen on vaikeaa.
Muutamatkin miinat strategisissa kohdissa voivat riittää pysäyttämään tankkeriliikenteen. Hormuz on kapea, pitkä ja matala. Liikenne kulkee muutaman kilometrin levyisissä väylissä – eli ihanteellinen miinoitukseen.
Ja sen kautta kulkee viidennes maailman öljystä sekä suuri osa Persianlahden nesteytetystä maakaasusta. Täydellinen sulku on jo nyt valtava shokki maailmantaloudelle, miinoitus varmistaisi sen ainakin kuukausiksi.
Öljymarkkina on hyvin herkkä, tarjonnan ja kysynnän tasapaino normaalisti vain muutaman prosentin varassa. 1970-luvun öljykriiseissä maailman tarjonta väheni lopulta vain alle kymmenellä prosentilla, hinta moninkertaistui.
Seurauksena oli pahin globaali talouskriisi sitten toisen maailmansodan. Ja se kesti vuosia kahteen episodiin jaettuna.
Hormuzin pitkä täydellinen katkos on ääriskenaario. Jo 10–15 prosentin kuukausien häiriö maailman tarjonnassa todennäköisesti sysäisi maailmantalouden taantumaan.
Energian rooli ei ole taloudessa enää yhtä suuri kuin 1970-luvulla, mutta kyllä se iso on – kuten saimme kokea 2022 Venäjän aiheuttamassa energiakriisissä.
Miinojen teho perustuu osaltaan siihen, että niiden poistaminen on radikaalisti vaikeampaa kuin laskeminen. Juuri siksi merimiinat ovat yksi historian tehokkaimmista epäsymmetrisen sodankäynnin aseista.
Miinanraivauksessa alue täytyy tarkistaa lähes sentti sentiltä ja raivata miinat yksi kerrallaan. Operaatio on aika mahdoton toteuttaa aktiivisen sodan keskellä.
Juuri tästä syystä miinat voivat toimia myös poliittisena vipuna. Kun miinat ovat vedessä, niiden poistaminen vaatii aselevon, muuten Iran voi häiritä raivausta drooneilla ja lyhyen matkan ohjuksilla.
Se on ihanteellinen ase epäsymmetriseen kulutussotaan. Iranillekin strategia olisi toki riskialtis, sillä se tarvitsee Hormuzia omaankin vientiin.
Mutta jos hallinto kokee olevansa sotilaallisesti nurkkaan ajettu, miinoitus tarjoaa epätoivoiselle tehokkaan tavan pakottaa vastapuoli poliittiseen ratkaisuun.
Koska taloudellinen paine kasvaa hirveäksi. Eikä vain Yhdysvalloissa vaan koko maailmassa, heijastuen lukemattomille sektoreille.
Kuluttaja kokee sen ensiksi omassa bensalaskussaan. Mutta vaikutukset leviävät laajalle talouteen kustannusten nousuna liki kaikessa tuotannossa.
Eikä se koskisi vain öljyä vaan myös teollisuudelle elintärkeää kaasua. Yhdysvalloista nesteytettyä kaasua kuljettavat laivat ovat jo nyt muuttaneet kesken matkan suuntaa Euroopasta Aasiaan, jossa kaasupula nosti jo hinnan pilviin.
Kriisi ei ole tulossa vaan jo päällä. Kysymys kuuluu enää sen kestosta ja syvyydestä.
Trumpin kovat uhkaukset kertovat, kuinka poliittisesti vaarallinen tilanne on sillekin. Ja sen tietää tasan tarkkaan myös Iran.
Tilanteen vakavuutta jo nyt kuvaa, että suuret teollisuusmaat ovat alkaneet purkaa strategisia öljyvarastojaan. Se tasaa markkinaa ja estää pahimman hintapiikin joksikin aikaa.
Varastot antavat helpotuksen ehkä joiksikin viikoiksi. Ja joillakin mailla kuten USA:lla varastot eivät ole likikään täynnä, lisäksi purkaminen käy hitaasti.
Synkimmät mahdolliset skenaariot ovat todella ikäviä, eivätkä mahdottomia. Yhdysvallat luottaa ylivoimansa murskaavan Iranin ainakin Hegsethin sanojen mukaan.
Ja Trump vaikuttaa antaneen tälle poliittisesti täysin kokemattomalle kuumapäälle liki vapaat kädet. Eikä Hegseth todellakaan jarruttele.
Hegseth on ammattisotilas, arvoltaan majuri, ja osallistunut komennuksille Irakiin ja Afganistaniin. Kokemusta kertyi kenttätasolta, muttei strategisen tason johtamisesta.
Trump poimi hänet asemaansa Fox Newsin poliittisen kommentaattorin paikalta, jossa hän profiloitui kärjekkäänä sotilaallista voimaa korostavana äänenä. Hegseth tunnetaan äärikonservatiivisena kristittynä, jonka ulkopoliittinen retoriikka vilisee uskonnollisia sävyjä.
Hän on puhunut kirjassaan American Crusade “amerikkalaisesta ristiretkestä” länsimaisten arvojen puolustamiseksi. Eurooppalaisessa viitekehyksessä Hegseth asettuisi oikeiston äärilaitaan.
Hänen yhteytensä kristillisen nationalismin piireihin ovat herättäneet huolta turvallisuuspolitiikan asiantuntijoissa. Enempää Hegsethin tausta kuin ulostulot eivät ainakaan viittaa neuvottelurakaisun hakemiseen.
Olen todennut jo aiemmin olosuhteiden puoltavan pitkää konfliktia monestakin syystä, yhtenä niistä Trumpin hallinnon tavoitteiden sekavuus – joka estää määrittelemästä sille poistumistien sodasta. Demokraattisenaattori Chris Murphyn mukaan tilanne on juuri tämä.
Suomessakin uutisoidussa kommentissaan Murphy toteaa, että edessä väikkyy loputon taistelu, koska USA:n strategia ei sisällä aineksia siitä vetäytymiseen poliittisella tasolla.
Pommitusten on jatkuttava aivan kuin aikoinaan Vietnamissa, koska vastustajaa ei voi tuhota ja se aloittaa hävityksen jälkeen uuden varustelun entistä vihaisempana. Joten USA palaa myös ilmasotaan.
Erityisen tyrmistynyt Murphy oli Hormuzin salmen suunnitelman puutteesta. USA:lla ei ole tietoa salmen avaamisesta nyt tai jatkossa.
Näillä eväillä jos Iran onnistuu miinoituksessa USA ei osaa vastata kuin lisäämällä hyökkäystä. Mikä ei johda mihinkään ellei Iran täysin antaudu – erittäin epätodennäköinen skenaario.
Huolestuttava joskaan ei yllätävä uutinen. Sota vaikutti alusti asti ainakin osittain improvisoidulta ja Israelin hallituksen Trumpille markkinoimalta.
Mikä jo yksin selittää selkeän strategian puuttumisen. Kärsimätön Trump halusi tapansa mukaan nopean ratkaisun, jollaista ei ollut tarjolla kuin hänen ja tiimin mielikuvituksessa.
Sittemmin hän huutelee väliin maajoukkoja, sitten neuvotteluja, kohta kahta raivokkaampaa sotaa. Parin edellisen operaation helppoon voittoon tuudittamana hän ajoi USA:n sotkuun ymmärtämättä sen todellisia riskejä.
Jos Iran miinoittaa Hormuzin ovat seuraukset nopeat ja pitkäkestoiset. Raivaus kestäisi parhaassakin tapauksessa viikkoja.
Huonoimmassa sota jatkuu ja jatkuu miinojen sulkiessa energiahuollon hämärään tulevaisuuteen. Saudi-Arabian valtiollisen öljy-yhtiön Aramcon johtaja Amin Nasir varoittaa katastrofista, jos Hormuz suljetaan pitkäksi ajaksi.
Vaikutuksia on mahdoton kompensoida muiden alueiden tuotannoilla kuin pienin osin. Ja vaikkapa USA:ssa liuskeöljyn tuotannon lisääminen on hidas prosessi, johon yhtiöt eivät ryhdy jos olettavat hintapiikin väliaikaiseksi.
Olen sijoittajien somessa saanut muutaman kriittisen kommentin uhkien liioittelusta. En maailmanloppua povaakaan, ja yleensä olen rauhoitellut mieliä poliittisten hässäköiden painaessa päälle – vaikkapa heti Gazan sodan alkaessa.
Mutta tilanne on nyt radikaalisti toinen energiahuollon takia. Nyt jo valtiovarainministeriökin reivaa talousennusteitaan alemmas lisäten perään, että tulevaa on mahdoton ennustaa.
Juuri näin, tuntemattomia tekijöitä on paljon ja virheiden vaara valtava. Siis sekä poliittisten virheiden että ennusteiden.
Joidenkin mielestä Trumpin tapa perääntyä vaikeista paikoista eli TACO (Trump always chickens out) lopulta ratkaisee konfliktin.
Johonkin mittaan siihen voinee luottaa. Mutta Trump ei määrittele miten Iran reagoi hänen puuhiinsa.
Pelkkä tavaroiden pakkaaminen ei automaattisesti merkitse mitään. Iran olisi runnottunakin edelleen Persianlahden voimatekijä ja ärsytetty äärimmäisellä tavalla.
Mitään poppakonstia konfliktin päättämiseen ei Trumpilla ole – kuten ei Ukrainankaan sodan, muuta kuin sairaalloinen usko omaan ylivertaisuuteen ja kaikkivoipaisuuteen. Joka ei ole johtanut Ukrainassa kuin sodan pitkittymiseen.
En todellakaan nauti pahanilmanlintuna ja sotakirjeenvaihtajana rääkymisestä, mutta todellisuutta ei voi paeta. Tilanne on todella vaarallinen sodan osapuolten lukkiuduttua täysin poteroihinsa.
Skenaario ei toteutuessaan jäisi pikku tuulahdukseksi reippaampaa markkinapuhuria. Maanantaiaamun myyntipaniikki ja energian hinnan roiskaus toistuisi ja tällä kertaa sitä olisikin vaikea puhua pois.
Se vaatii sitten miinojen raivaamisen ja sille suotuisat olosuhteet. Se taas jonkinlaisen poliittisen ratkaisun.
Riskitaso on sitä luokkaa, että siihen on syytä jotenkin sijoittajana varautua. Selkeitä keinoja tarjoavat käteiskassan ja kontrasijoitusten lisääminen, siis Pörssihaukan listalta JGPI.
Miksei myös vasta lyhyesti esitelty JEEP, vaikkei kokemusta ole vielä kertynyt. JP Morgan kuitenkin tuntee lajin metkut ja tiimi rahaston takana on kokenut.
Yksi väline on öljyrahasto, ne hyötyvät öljyn kallistumisesta. Vaihtoehtoja on useita, tässä tilanteessa selkein niistä lienee kriisitilanteiden varalle juuri suunniteltu öljyfutuureihin sidottu pörssituote.
Se on ETF:n eräs muoto ja sellaisena helppokäyttöinen. Perkaan vielä asiaan liittyviä puolia ja ilman aivan outoja yllätyksiä esittelen sen perjantaihin mennessä.
En yleensä tällaisia tuotteita harrastaisi Pörssihaukassa, raaka-aineet ja niiden futuurit ovat liki puhdasta pelaamista. Mutta olosuhteet ovat poikkeukselliset ja aika pelottavat talouden suhteen.
Tuollaista välinettä voi käyttää vakuutuksena. Etenkin nyt, kun pahin paniikki jo hellitti ja öljy kiskaisi selvästi alemmas piikistään.
Eli palaan asiaan hetikohta. Jospa tässä ei päivässä parissa isompaa ehtisi tapahtua.
Private credit -probleemaa, joka tähän liittyy, piti käsitellä tänään mutta tämä juttu syrjäytti sen huomiseen tai perjantaille. Sillä ei hengenhätä pitäisi olla.