Suursota Ukrainassa? Tuskin
Neuvostoliiton tappiosta Afganistanissa tuli maan hajoamisen alkusoitto
Markkinoiden hermoilu kiihtyi taas urakalla, kun Venäjä ja Valko-Venäjä aloittivat suunnitellusti jättisotaharjoituksensa Ukrainan kupeessa. Voimannäyttöä odotettiin, joskin se toivottiin kuopattavan diplomatialla.
Hutera oli toive alunperinkin ja sellaiseksi osoittautui. Yhtä tulehtunut ja vaarallinen ei tilanne Euroopassa ole ollut sitten kylmän sodan, eikä avoin konflikti silloinkaan silmien edessä siintänyt.
Jos tästä oikea sota syttyisi niin karmeaa jälkeä se tekisi monin tavoin, riippuen tietysti mittasuhteista. En siihen kyllä usko. Ja tämän sanon toimittajavuosinani kansainvälisiä asioita työkseni koko aikuisikäni seuloneena.
Venäjän päätavoite on selvä: se haluaa pitää Ukrainan irti länsileiristä ja varsinkin Natosta. Pullistelulla se antaa pontta vaatimukselleen.
Yhdysvallat ei sotkeudu
Pelottelu jo sinänsä riittänee Putlerille, koska se tuottaa aika varmasti toivotun tuloksen. Nato ei jo sääntöjensäkään puitteissa voi ottaa jäsenekseen sotilaallisessa konfliktissa olevaa maata.
Eikä kukaan sitä nyt varmasti kaipaakaan, koska muodollinen liittolaisuus voisi johtaa suoraan sotaan Venäjän kanssa. Joe Biden on ilmoittanut, ettei se sodi Venäjää vastaan Ukrainassa.
Jos ei Yhdysvallat niin eivät taatusti muutkaan. Olivat äänenpainot mitä tahansa.
Toisaalta Venäjällekin Ukrainan miehitys olisi äärettömän kallis operaatio niin sotilaallisesti, poliittisesti kuin taloudellisesti. Heti kättelyssä se saisi niskaansa raskaimmat pakotteet, alkaen dollarimaksuliikenteestä sulkemisesta.
Se on Yhdysvaltojen taloudellinen joukkotuhoase. Kansainvälinen kaupankäynti loppuisi kuin seinään, kuten kävi Iranille samasta syystä.
Putler ei toki vähästä hätkähdä, mutta kansalaisten elintason romahdus iskisi lujaa hänen suosiotaan.
Miehittäjä saa yleensä turpaan
Lisäksi Putler Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun kasvattina muistaa tarkkaan, että neuvostoarmeijan pitkä miehitys Afganistanissa päättyi nöyryyttävään tappioon 1989. Se oli alkusoitto koko maan ja sosialistisen järjestelmän hajoamiselle.
Neuvostoliitto siirtyi historiaan 1991. Sitä ennen Neuvostoliiton heikentyminen kaatoi itäblokin. Berliinin muuri murtui vain puoli vuotta Afganistanista vetäytymisen jälkeen.
Neuvostoliiton syöksykierre mahdollisti Berliinin muurin kaatumisen
Eivät Yhdysvaltojenkaan kokemukset Irakissa, Afganistanissa ja Vietnamissa lupaa hyvää suuren maan miehittäjälle. Putin on viheliäinen roisto, muttei tyhmä, ja hän tuntee poliittisen historian.
Ukrainaan tunkemalla Venäjä tuskin saavuttaisi sellaista etua, minkä se saa jo uhkailemalla. Vaaran alla Ukraina ei kelpaa Natoon tai länsileiriin, vaikka kerää sympatiaa ja muuta tukea.
Venäjä saa haluamansa pitämällä yllä kovaa jännitettä. Samaa taktiikkaa se harrastaa muissakin Neuvostoliiton entisissä osissa, kuten Georgiassa ja Moldovassa.
Ukrainassakin jäätynyt konflikti palvelee Kremliä oikein hyvin. Siksi pidän suursodan riskiä hyvin pienenä. Eurooppa ei ole syttymässä tuleen.
Vain Venäjä-kytkökset vaarallisia
Puhtaasti sijoittajan kannalta inhottavaan tilanteeseen kannattaakin suhtautua tyynesti. Mahdolliset pienemmät kahakat, joita Ukrainassa tapahtuukin koko ajan, eivät talouden näkökulmasta suuria merkitse.
Krimin valtaus 2014 johti vaatimattomaan markkinapaniikkiin, joka haihtui muutamassa viikossa. Isompia seurauksia siitä oli vain Venäjän taloudelle.
Vain ne yhtiöt, joille Venäjä on tärkeä tavalla tai toisella, kuuluvat nytkin selkeään vaaravyöhykkeeseen. Suomessa sellaisia riittääkin.
Mutta liki kaikille Pörssihaukan amerikkalaisille ja ruotsalaisille yhtiöille tämän muotoinen kriisi on yhdentekevä. Venäjän rooli maailmantaloudessa on olematon muuten kuin energian, metallien ja viljan viennissä.
Hermoilu jatkunee vielä
Hermopainetta rähinä silti luo kaikkea epävarmuutta kaihtaville markkinoille. VIX kiskoo taas ylös, ja niin indikaattorien kuin kokemuksen mukaan rauhattomuus kiihtyy vielä jonkin aikaa.
Tuskin kauan ilman konfliktin dramatisoitumista, mutta ensi viikolle kuitenkin. Päivätason oskillaattorit ovat vielä alhaalla ja käynevät ylärekisterissä piakkoin.
Tästä syystä ostosuosituslistaankaan ei vielä tullut juuri muutoksia. Ostopaikat alkavat olla käsissä kyllä monella osakkeella reippaan korjausliikkeen ansiosta.
Mutta hiukan alempana vielä ainakin osa niistä käy osakkeiden omienkin indikaattorien perusteella. Jolloin hyvää saa taas sopuhintaan tai halvallakin.
Tästä lisää markkinakatsauksissa tänään ja maanantaina.
Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.
