Yhdysvaltojen inflaatio kiihtyi maaliskuussa 40 vuoden huippulukemiin 8,5 prosenttiin vuositasolla. Sitä nostivat etenkin polttoaineet, joskin ruoka ja asuminenkin kallistuivat.
Hurjassa luvussa oli valoisakin puolensa. Niin sanottu ydininflaatio, joka ei sisällä hinnoiltaan voimakkaasti heiluvaa energiaa ja ruokaa, nousi viime kuussa vain 0,3 prosenttia helmikuusta.
Se ei kiipeä vuositasolla paljonkaan yli keskuspankkien inflaatiotavoitteen kahden prosentin. Fedin varapääjohtajaksi nimittämistä odottava Lael Breinard luonnehti lukua myönteiseksi yllätykseksi.
Keskuspankit pitävät ydininflaatiota tarkempana ja tärkeämpänä inflaatiokehityksen mittarina, koska sen liikkuu vähemmän suhdanteiden kyydissä. Kuluttajia se ei sikäli lohduta, että etenkin pienituloiset käyttävät suuren osan budjetistaan ruokaan ja liikkumiseen.
Mutta niiden hinnat voivat tulla vilkkaasti alaskin. Koronan pohjalla öljyn hinta putosi hetkeksi miinukselle eli sitä vastaan ottavalle maksettiin!
Energian ja ruuan hintapaineet pysyvät toki ainakin siltä osin kuin ne johtuvat sodasta. Sen loppua ei valitettavasti näy.
Euroopassa tilanne on pahempi venäläisen energian korkean osuuden takia. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat toki kaikkialle jokseenkin samalla tavalla.
Mutta öljyn osalta tilanteen vertaaminen 70-luvun öljykriisiin ampuu kirkkaasti yli. Venäjän osuus maailman öljyviennistä on kymmenen prosenttia, kaukana arabimaiden tuolloisen osuuden alapuolella.
Tilanteen tasapainottamiseen eri keinoin on ihan toiset resurssit kuin 70-luvulla. Öljyn hinta onkin pudonnut jo kuukauden. Toki se ylöspäinkin voi kääntyä, ja johonkin mittaan sen tekeekin.
Mutta muun muassa sveitsiläispankki UBS, jonka inflaatioennusteet ovat osuneet hyvin koronan kourissa, katsoo inflaatiopiikin jo jääneen taakse. Ei se Pörssihaukkaa yllättäisi.
Rahapolitiikka toki kiristyy varmasti. Se ei kuitenkaan tule enää uutisena, päinvastoin.
Markkinoiden konsensus odottaa ohjauskoron yltävän vuoden lopussa vajaaseen kolmeen prosenttiin. Historian vinkkelistä se on tavallinen tai matala taso.
Toki tilanne on silti epätavallinen. Korona pätkii edelleen tuotantoketjuja ja sota toi siihen uusia vaikeuksia.
Jälkimmäiseen sopeudutaan jossain aikaikkunassa. Energiatuotannon lisääminen onnistuu investoinneilla.
Ensin mainitun riesan pitäisi kadota. Valitettavasti Kiinassa koronasulut halvaannuttavat taas tuotantoa.
Teollisuuden ja logistiikan tärkein keskus Shanghai on suljettu. Ei se ikuisesti kestä, mutta heijastuu muuallekin maailmaan.
Osakesijoittajalle tilanne ei tietenkään ole ihanteellinen. Mutta talous sopeutuu ainakin ajan myötä haasteisiin ja kriiseihin.
Ja jälleen kerran, yhtiöiden asema eri olosuhteissa vaihtelee valtavasti. Vaikka nyt kallis energia kolauttaa yhtä pahasti, toinen haukottelee.
Esimerkiksi terveydenhuollolle vaikutukset jäävät marginaalisiksi. Niinpä sektorin osakkeet kuten Pörssihaukan Abb Vie, Amgen, Dedicare, Johnson & Johnson, Orion, Pfizer ja United Health Group ovat paahtaneet ylös toisin kuin valtavirta.
Pörssihaukassa lähes ensi päivistä olleessa Abb Viesta tulikin tuorein päälle sata prosenttia tuottanut osake, alimmista osta-suosituksista 200%. Olenkin aina korostanut yhtiön rankkaa aliarvostusta, johon markkinat lopulta havahtuivat.
Lähelle tuplausta kiri jo 30 taalan korvilla listalle noussut Pfizerkin. Eikä elämänsä kunnossa jatkava jätti edelleenkään hinnalla pilattu ole.
Tätä ei voi liikaa korostaa: laajasti ja laadukkaasti hajautettu osakesalkku pärjää ainakin kohtalaisesti kaikkina aikoina pahimmat kriisit pois lukien. Siihen täytyy vain luottaa, eikä sortua paniikkiin.
Pääsiäinen sotkee aikatauluja. Pörssihaukkaa seuraavan kerran tiistaina, jolloin poikkeuksellisesti ostosuosituslista ja katsaukset. Ei tässä kohtaa juuri muutoksia näykään.
En myöskään vastaa viesteihin torstain ja maanantain välisenä aikana.
Hyvää viikonloppua, slava Ukraini!