Tulossatoa: Säästä riesaa

Parempaa tuuria seuraavalle kesälle. Kuva: Pörssihaukka / Midjourney AI

Elintarvikeala ei yleensä pahemmin suhdanteista piittaa, mutta sesonkeja senkin sisällä on. Juomateollisuudessa myyntikausien erot tuovat heiluntaa, erityisen herkästi se näkyy oluen menekissä.

Kesän helteillä huurteinen maistuu ja kansa pakkautuu terasseille. Tai sitten ei, luonnonvoimien niin päättäessä.

Olvia etenkin loppukesän viileät ja sateiset kelit nakersivat. Q3 jäi vaisuksi etenkin olosuhteille herkässä hotelli- ja ravintolakanavassa.

Myyntivolyymi laski -5,4% ja liikevaihto -2,2%. Virvoitus- ja energiajuomat jonkin verran kompensoivat menetystä, samoin hintojen nostot.

Hiukan vaikuttavat suhdanteetkin: taantuman edetessä syksyä kohti asiakkaat keskittyivät edullisiin tuotteisiin. Yksi vankka merkki kuluttajien varovaisuudesta tämäkin – ja sen tietysti pitää heijastua inflaation.

Hryvnia romahti

Erityisen voimakkaasti se näkyi Itämeren alueella eli Olvin tapauksessa etupäässä Baltiassa, jossa inflaatio on jyrännyt muuta euroaluetta rankemmin ja heikentänyt ostovoimaa. Valko-Venäjällä tulosta leikkasi valuutan hryvnian halventuminen.

Se vaikutti noin -15% koko konsernin liiketulokseen, joka laski -17,8%.

Valko-Venäjältä ensin jättisakko, nyt valuutan romahdus

Olvi on kärsinyt korkeista tuottajahinnoista ja tekee niin yhä, joskin hintapaine laantuu. Hintojen laskuun Olvi ei kuitenkaan usko, mutta muut kuin hallintokulut pysyivät jo hyvin kuosissa.

Q1-Q3 luvut ovat paljon valoisammat. Myyntivolyymin +3,6% kasvu on toki Olville vaatimaton, ylöspäin kuitenkin. Liikevaihto +10,8% kumpuaa siis hintojen nostosta.

Q1 eps 0,80 euroa (1,01) on tietysti pettymys, mutta sääolojen takia ymmärrettävä. Se ei muuta Olvin isoa kuvaa, koleita kesiä tulee ja menee.

Kustannuspaine laantuu

Q1-Q3 eps 1,53 euroa jää sekin reilusti vertailukaudesta (2,19), sitä rasittaa tämän heikon kvartaalin ohella Valko-Venäjän nylkemä mafiasakko. Kyseisen yksikön kohtalo pysyy arvoituksena.

Sitä ei saa myydä, ja valtio voi tekaista syytteitä jatkossakin. Muuten yksikkö on vahva, samoin Olvin asema kyseisessä markkinassa.

Muilta osin Olvin tulevaisuus ei näytä entistä kummemmalta. Taantuma hellittää aikanaan tappaen sitä ennen jo hiipuvan inflaation – kun kerran kaljanjuojatkin jo säästävät tuotevalinnoissaan.

Ja kustannukset eivät enää nousseet kuin hallintokuluissa. Palkkainflaatiolta tuoksuu, mutta muuten suunta on jo hyvä.

Kustannuspuolella jo valoa, hallintokulut poikkeus

1878 perustettu Olvi on Hesan pörssin viidenneksi vanhin yhtiö Fiskarsin, Aktian, Stockmannin ja Nokian jälkeen. Se kertoo aika paljon osaamisesta ja luotettavuudesta.

Olosuhteet rassaavat tässä kohtaa, mutta eipä ole osakekaan hinnalla pilattu. Ilman uusia pommeja 1,20 euron osinko tuskin laskee, koska Olvi on vakavarainen ja tunnollinen osingonmaksaja.

Osta-suositus tulossa piakkoin.

Ericsson kyntää

Mitä vaikeammaksi äityy suhdanne, sen enemmän jäähtyy inflaatio. Suhdanne ryömii joillakin sektoreilla kunnon syvyyksissä.

Nokian kilpailija, verkkoliikennejätti Ericssonin liikevaihto tuupertui Q3 -10% alittaen jo valmiiksi apeat ennusteet. Tappiota tuli 2,5 miljardia euroa, mutta se johtui viime vuonna ostetun Vonage-pilvipalveluyhtiön arvon alaskirjauksesta.

Mutta käyttökatekin oli puolittunut vertailukaudesta. Ericsson uskoo epävarmojen aikojen jatkuvan mobiiliverkkomarkkinoilla myös ensi vuoden puolella.

Kohta kaksi vuotta laskumarkkinassa sujutellut Nokia antaa osarinsa ylihuomenna. Eiköhän tilannekuva ole samankaltainen, kun Pekka Lundmark sitä avaa.

Pekka Lundmarkin ilme saattaa synkentyä ylihuomenna. Kuva: Pekka Lundmark

Nyt vain odotellaan EKP:n heräämistä. Toivottavasti se tapahtuu ennen kuin konkurssiaalto tekee pysyvästi pahaa jälkeä.

Biden huomenna Israeliin

Gazassa tilanne kiristyy tunti tunnilta Israelin valmistautuessa maahyökkäykseen. Presidentti Joe Biden matkustaa Israeliin osoittamaan tukea – mutta myös pitämään huolta, että operaatio ei tuottaisi tarpeettomia siviiliuhreja ja jännitteiden leviämistä yli laitojen.

Iran varoitti Israelia uudesta rintamasta, jos Gazaan hyökätään. Axios-lehden mukaan Iran on kuitenkin viestinyt YK-edustajiensa välityksellä Israelille kaihtavansa sodan laajentumista, mutta tekevänsä niin jos gazalaisten kärsimys kasvaa.

Laajentuminen tarkoittaisi Hizbollahin mittavaa iskua Israeliin pohjoisesta, missä rajallinen keskinäinen tulitus on arkea jo nyt. Hizbollahilla on voimakas ja kokenut armeija Libanonissa.

Hizbollah on sotinut Israelin kanssa ennenkin. Rumaa jälkeä se tietäisi tälläkin kertaa, joskin muun maailman kannalta tilanne ei silti oleellisesti muuttuisi.

Hizbollah Iranin leirissä

Vaikka Hizbollah koostuu arabeista, pitävät arabimaailman vallanpitäjät sitä vihollisenaan ja ovatkin sotineet sitä vastaan Syyriassa. Hizbollah edustaa shiiamuslimeja toisin kuin valtaosa sunneihin kuuluvista arabeista.

Tästä syystä se on Iranin ja Syyrian shiiahallitusten liittolainen. Iranilaisethan eivät ole arabeja vaan pääosin etnisesti ja kulttuurisesti persialaisia.

Hizbollahin tulo sotaan ei kiskoisi arabimaailmaa mukaansa – vaikka keräisikin voimakkaita sympatioita arabikansalaisten parissa. Mutta arabivaltiot ovat diktatuureja.

Oikeus osoittaa mieltä, muttei äänestää. Kuva: Alisdare Hickson, Wikicommons

Pahassa liemessä kaikin tavoin vellovaa Libanonia sodan laajentuminen iskisi raskaasti, koska Israel pommittaisi sen infraa estääkseen Hizbollahia toimimasta. Siitä kärsisi koko maa.

Sisällisota ei vielä sulje Hormuzia

Jos Hizbollah kaipaisikin avointa sotaa Israelia vastaan niin valtaosa libanonilaisista ei. Kulttuurisesti ja poliittisesti erittäin jakautunut Libanon voisi ajautua jonkin asteen sisällissotaan.

Sellainen raateli sitä 1975-1990 hyvin raakana ja tuhoisana kuten sisällissodat yleensä. Muttei sekään karmeudestaan huolimatta muualle maailmaan levinnyt tai juuri vaikuttanut.

Talouden kannalta Lähi-idän taloudellinen merkitys on yksin öljyssä. Jos se pulppuaa vientiin ongelmitta niin muu on aika merkityksetöntä siitä vinkkelistä.

Energiahuollon häiriintyminen edellyttäisi Iranin sotkeutuvan suoraan sotaan tavalla tai toisella – jolloin se laajentuisi myös Hormuzin salmeen. Mahdollista valitettavasti, mutta riskit ovat siinä leikissä todella todella korkeat myös Iranille.

Öljy rauhoittui

Iranin talous rähmii surkeassa jamassa ja maassa kytee voimakas oppositiohenki pappisvaltaa vastaan. Avoin sota Israelin, Yhdysvaltojen ja arabimaailman kanssa voisi luhistaa hallinnon.

Eivätköhän mullahit Teheranissa sen ymmärrä ja ota huomioon. Joten kulissien takana kulkevat viestit haluttomuudesta laajentaa sotaa pitävät epäilemättä kutinsa.

Ei ainakaan finanssimarkkina pidä kauhuskenaariota ilmeisenä. Öljyn hinta rauhoittui äkkiä ja teknisen analyysin mukaan on mieluummin menossa alas kuin ylös – viestien heikkoa taloussuhdannetta.

Viikkokuvaajassa laskeva TA ei viittaa lainkaan öljyn raketointiin

Netistä löytyy miljoona ennustetta öljyn roihahtamisesta sadan taalan päälle Gazan takia. Ehkä tuonnempana, muttei siihen mikään juuri nyt viittaa.

Inhottavaa draamaa joudumme seuraamaan ainakin viikkoja. Mutta sijoitusten kannalta Lähi-idän poliittinen riski ei edelleenkään suurelta näytä.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta


Vastaa

Muut
Pörssihaukka somessa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2024 © Pörssihaukka