Tulossatoa: Muotoa muuttamassa

UPM ei juutu perinteisiinsä. Kuva: UPM

UPM ei voi vielä juhlia, mutta valo pilkottaa jo muutamassa spotissa – ja osinko piti pintansa. Sellun vakautunut hinta, pienentynyt investointitarve ja puunhankinnan yhteiskuviot lupaavat parempaa vuotta. 

UPM:n loppuvuosi sujui monien mullistusten keskellä yhtiön järjestellessä rakennettaan. Onnistuneesti läpiviedyt tehokkuusparannukset luovat toiveita fokusoidummaksi muuttuvan yhtiön kannattavuuden parantumisesta. Osinko pysyi 1,50 eurossa.

2025 ei ollut mitenkään helppo 9 656 miljoonan liikevaihdon supistuttua lähes -7 % ja 921 miljoonan liikevoiton jäätyä peräti neljänneksen edellisvuodesta. Kannattavuus 9,5 % notkahti (11,8 %) ja vaatimattomuus kaunisti konsernitason pääomantuottoakin ROE 6,5 % entisestään (8,3 %).

(Jutussa käsiteltävä yhtiö: UPM) 

Huolimatta loppuvuonna ilmoitetuista rakennejärjestelysuunnitelmista UPM:n vaneri- ja painopaperiyksiköissä suurin jännitys vuosituloksen julkistuksessa kohdistui yhtiön osinkoesitykseen.

Raportoitavan tuloksen tiedettiin jäävän yhtiön tavaksi muodostunutta 1,50 euron osinkoa pienemmäksi, joten uusi osinkoesitys kertoisi myös yhtiön uskosta tulevaisuuteensa.

Energiamaksujen palautuksilla ja metsien arvojen nostolla pönkitetty koko vuoden EPS oli kuin olikin vain 1,33 euroa.

Pitihän se osinko

Osinkotoiveissa ei kuitenkaan jouduttu pettymään, vaan UPM esittää osingoksi tutun 1,50 euroa, nyt 113 % osingonjakosuhteella. Osinko jatkaa UPM:n omistajapoliikan kulmakivenä.

Vaikeat ajat, osinko ei silti petä

Elisan tavoin UPM:nkin osingon maksukyvyn salaisuus löytyy vahvasta 1 405 miljoonan rahavirrasta (2024: 1 325), joka ylitti selvästi osinkoihin tarvitun noin 800 miljoonaa. Rahavirta oli vahva etenkin 4Q25 kiitos energiamaksujen palautuksen ja Plattlingin tehdaskaupan.

Mutta ennen kaikkea yhtiön omien, vuodessa yhteensä yli 400 miljoonaa käyttöpääomaa vapauttaneiden toimien.

Päätökselle löytyy onneksi tukea myös tunnusluvuista kuten 3 004 miljoonan nettovelka, jota yhtiö onnistui pienentämään nyt jo toista kvartaalia peräkkäin (3Q25: 3 218).

Nettovelan ja käyttökatteen suhde 2,29 parani sekin hitusen, mutta huomioiden maksettu osingon toinen puolikas vuodelta 2024 muutos on merkittävämpi.

Velkaa on, mutta suunta kurvaa jo mieluisasti

Onnistunut varikkopysähdys

UPM:n tulosmoottori eli Uruguayn sellutehtailu jatkui 4Q25 tuloksekkaasti 78 miljoonan liikevoitolla ja 21 % kannattavuudella, vaikka tulosta rokotti -22 miljoonaa Fray Bentosin huoltoseisokki ja halpa dollari. Huoltoseisokin kulut jopa alittivat budjetoidun.

Fibres Southin tuotantokulujen odotetaan alenevan nykyisestä -25–30 USD/tonni sekä 2026 että 2027, joten yhtiön suorittaminen Uruguayssa vaikuttaa oikein vahvalta. Modernien tehtaiden tuotanto on kilpailukykyistä ja UPM:lla tutkitaankin pullonkaulainvestointien mahdollisuuksia kapasiteetin kasvattamiseksi.

Fibres Northin eli Suomen sellutuotannon tulokset olivat vastaavasti sitäkin pehmeämpiä. Puun korkeat hinnat sekä havusellun alhainen hinta painoivat 4Q25 tuloksen -11 miljoonaa tappiolle.

Koko Fibresin sellun toimitusmäärät kasvoivat vuoden 2024 4,95 miljoonasta tonnista vuonna 2025 5,16 miljoonaan tonniin. Fibresin liikevaihto kokonaisuutena aleni silti 3 407 miljoonaan ja liikevoitto 283 miljoonaan (3 728, 533), eli halvalla on mennyt.

Halpa sellu on UPM:n apina hartioilla. Kuva: UPM

Keskimääräisten hintojen pudottua -15 % alentunut 8,3 % kannattavuus (14,3 %) ei ollut yllätys. Koko vuoden Fibresin pääoman tuotto ROCE 4,5 % – ei hyvää päivää.

”UPM ja Sappi ne yhteen soppii…”

Tällaisilla tuloksilla Björn Wahlroosin kommentti Suomessa vielä suljettavaksi joutuvasta sellutehtaasta ei olekaan niin utopistinen, vaikka UPM ei sitä juuri nyt suunnittelisikaan.

Jos jopa luokan priimus eli UPM ei enää kyennyt valmistamaan sellua kannattavasti, voisiko tilanne toistua tai jatkua?

EU:n ja ympäristöväen tavoite pienentää hakkuumääriä Suomessa uhkaa tehdä puuraaka-aineesta entistä enemmän niukkuushyödykettä. UPM saa omista metsistään Suomessa vain noin 10 % käyttämästään puuraaka-aineesta.

Versowoodin kaltaisella hankintayhteistyöllä UPM pyrkii varmistamaan puuhuoltoa omille tehtailleen.

Painopaperien puolella sulkemiset ovat jo sääntö eikä poikkeus. Communication Papersin luvut vuodelta 2025 kertovat toimitusmäärien, myyntihintojen ja liikevoiton alenemisesta vuoteen 2024 verrattuna, joten jatkoa seuraa 4Q25 taputelluille Kaukaan ja Ettringenin tehtaille.

Katoavaa kansanperinnettä nykyisillä hinnoilla. Kuva: Steve Partridge, Wikipedia Commons.

Communication Papersin tuotantomäärät sukelsivat 2025 -11 % 2,9 miljoonaan tonniin ja hinnat keskimäärin -5 %. Näin liikevaihto aleni -100 miljoonaa 2 493 miljoonaan ja vertailukelpoinen liikevoitto kolmanneksen 181 miljoonaan.

Kannattavuus 7,3 % (9,3 %) heikkeni, mutta ROCE 17,8 % kertoo, että lehmässä on vielä lypsettävää, kunhan käyttöasteet pysyvät riittävinä.

1+1=3

Versowood-yhteistyö ja vaneritoimintojen strateginen tarkastelu oli vasta verryttelyä. Organisaatiohumppa kiihtyi, kun UPM ilmoitti yhdistävänsä painopaperituotantonsa uuteen 50–50-yhteisyritykseen eteläafrikkalaisen Sappin kanssa.

Painopaperien kysynnän supistuttua 2025 Euroopassa -6–11 % ja USA:ssa -10–13 % yhtiörajat ylittävät yhteistyökuviot ovat järkeviä. Laajemmasta tehdaskannasta on helpompi optimoida tuotantoa ja käyttöasteita kannattavuuden suojelemiseksi.

Kaupan toteutuminen 2026 edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Yhteisyrityksellä olisi 100 miljoonan synergiat, pienet investointitarpeet ja aiempaa paremmat mahdollisuudet kassavirran tuottamiseen osinkoja varten.

UPM:n omistajia lämmittää myös 613 miljoonan euron käteiskorvaus, joka parantaisi osingonmaksukykyä ja nettovelkaisuutta sekä antaisi enemmän pelivaraa tuleviin biojalostamohankkeisiin.

In UPM we trust

Vaneriliiketoiminnan loppukiri 4Q25 LNG-laivojen kysynnän vetämänä tuli kuin tilauksesta. Koko vuoden liikevaihdoksi kertyi 409 miljoonaa (430) ja 35 miljoonan liikevoitosta peräti 16 miljoonaa syntyi 4Q25 aikana.

Neloskvartaalin kannattavuus 15,4 % oli paras kahteen vuoteen, ja pääomantuotto nousi 4Q25 jo 28 %:iin. Näillä mitoilla Plywoodista olisi morsiankin.

UPM ohjeistaa 1H26 vertailukelpoiseksi liikevoitoksi 325–525 miljoonaa euroa. Ohjeistus on varovainen, mutta yhtiö näkee vakautumisen merkkejä. Puun hinnat ovat laskeneet, sellun hinta hieman noussut, kuluja leikattu ja investointitarpeet alenevat.

Q4 osoittaa parin paikoin selvää elpymistä, joko kestäisi?

Vastatuuliakin riittää, mutta yksi asia näyttää varmalta: UPM:n osinko on asia, johon omistaja voi luottaa.

Osakkeen liikkeistä päivän toisessa jutussa, Heikin markkinakatsauksessa.

Omistan UPM:n osakkeita.

Jari Hämynen

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta


Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2026 © Pörssihaukka