• Sijoituskohteet
• Yleistä

Jenkkikatsaus: AI-infrassa kuohuu jo

Tekoälybuumi on nostanut Nvidian taivaaseen, mutta kilpailijat raapivat jo ovea ja markkinakin ottaa uhkauksen todesta. Teknologian kehitys tuo aina yllätyksiä ja asetelmat mullistuvat äkkiäkin. Siihen on paljon painetta AI-sektorilla.

Talousmediassa vilahti pari uutista, jotka todistavat tekoälykisan siirtyneen uuteen vaiheeseen vain kolme vuotta sitten buumin lähtölaukauksesta. Hurja tahti on IT-alalle sinänsä ominaista.

Kiinalainen tekoälymalleissa käytettyjen GPU-piirien valmistaja Moore Thread listautuu Shanghaissa. Ja Google haastaa Nvidian sirumarkkinoilla siihen mittaan, että Meta on tilaamassa miljardeilla sen laitteistoa AI-palveluilleen.

Mooren listautumisesta odotetaa suurta tapausta Aasian markkinoilla. Se kuvaa suurempaa murrosta: Kiina rakentaa nopeasti omavaraisuutta AI-laskennassa.

Kiina korvaa Nvidian ratkaisut kotimaisella teknologialla ja Moore kuuluu urakkaan keskeisenä osana. Viisi vuotta vanhan yhtiön johdossa toimii Nvidian entinen varatoimitusjohtaja Zhang Jianzhong, mikä tekee Mooresta poikkeuksellisen uskottavan haastajan Kiinan GPU-markkinoilla.

Kiina kiihdyttää datakeskusrakentamista tilanteessa, jossa länsimaiden huippupiirit eivät ole enää saatavilla – eikä se kohta niitä kaipaakaan. Ja näin ajattelee moni toimija omasta vinkelistään.

Kiinassa AI-infrastruktuuria ei kasaa Azure, Google Cloud tai AWS. Niiden paikalla toimivat Alibaba, Tencent ja Huawei, jotka rakentavat koko teknologiaketjun itse: pilvialustat, ohjelmistot, suurmallit ja ennen kaikkea sirut.

Täysin erilliseen ekosysteemiin Nvidia ei käytännössä enää mahdu – edes heikennettyjen vientimallien kautta. Vaikka USA tai ainakin Donald Trump aikoo loiventaa rajoitteita.

Kiinan AI-markkinan osuus globaalista kokonaisuudesta on suuri. Teknologinen irtautuminen merkitsee Nvidian menettävän Kiinan pitkäaikaisen kasvun väistämättä.

TPU paha kilpailija eräin keskeisin osin

Metan tilaus viittaa saman disruption käynnistyneen muuallakin. Se käyttäisi Googlen uusia Ironwood-sukupolven tensoripro­sessoreita (TPU) datakeskuksissaan vuodesta 2027 lähtien.

Meta on maailman suurimpia AI-laskennan ostajia ja tähän asti Nvidian uskollisimpia asiakkaita. Tilauksen myötä TPU:sta tulee näin ensimmäistä kertaa todellinen vaihtoehto hyperskaalaajien omassa tuotannossa.

Analyytikot pitävät tätä käännepisteenä TPUlle. Markkina reagoi uutiseen aika väkevästi, Nvidian osake sakkasi tänään jo noin kuusi prosenttia syventäen tuoretta laskua noin -15 prosenttiin.

TPUn vahvuudet korostuvat juuri niissä tehtävissä, jotka kasvavat nopeimmin: jo valmiiksi koulutettujen kielimallien käytössä sekä datakeskusten kustannustehokkuudessa.

AI-kumouksen edetessä niistä tulee kehityksen avaimia. Alan analyytikkojen mukaan hyperskaalaajien investointisuunnitelmat ja siruarkkitehtuurien kehitys viittaavat samaan lopputulemaan: Nvidian ylivoima murenee ensimmäisenä inferenssissä.

Juuri siellä hyperskaalaajien omat sirut päihittävät GPU-ratkaisut kustannustehokkuudessa. Ja siellä volyymi, kustannuspaine ja valmiiden mallien käyttö ovat valtavimmat.

Kun kielimalli on opetettu, sitä käytetään miljoonia kertoja päivässä. Googlen ja muidenkin havittelema TPU on usein 2–5 -kertaisesti edullisempi per käyttö ja siksi siihen panostetaan.

AMD iskee takavasemmalta

Yksi muutos on myös AMD:n paluu todelliseksi kilpailijaksi. Yhtiön MI300-sarja on ensimmäinen GPU-sukupolvi seitsemään vuoteen, joka pystyy vastaamaan Nvidian huippupiirien suorituskykyyn edes etäisesti.

Suurille pilvitoimijoille tämä on merkittävä muutos: heillä on jälleen vaihtoehto. Sellainen saa suosiota jo hintakilpailun takia ja estääkseen riippuvuuden vain yhdestä laitetoimittajasta.

TPU ei kuitenkaan kilpaile Nvidian kanssa samoilla ominaisuuksilla kuin AMD, vaan haastaa sen kokonaan toisella pelikentällä: sovelluskohtaisella laskennalla, jossa hinta–tehosuhde ratkaisee.

Siksi Googlen ohella ainakin myös Microsoft suunnittelee omia AI-sirujaan. Kehitys tapahtuu pääosin taloudellisista syistä.

Nvidian laitteiden laskentakustannukset ovat valtavat ja yhtiön katteet liki mielipuoliset. Teknojäteille oma siru on järkevää strategiaa onnistuessaan.

Eikä se jää kiinni ainakaan rahasta ja tuskin teknologisesta kompetenssistakaan, kun näistä yhtiöistä on kyse.

Teknologia kehittyy sykleissä

Teknologian kehitys etenee harvoin suoraviivaisesti. Pitkissä trendeissä toistuu selkeä rytmi: ensin syntyy lähtösysäys, joka avaa kokonaan uuden mahdollisuuksien kentän.

Tätä seuraa nopea kasvuvaihe, jossa ensimmäiset sovellukset ja kaupalliset tuotteet yleistyvät. Kun alkuvaiheen kasvu alkaa tasaantua, astuu esiin uusi innovaatioaalto.

Tekninen tai taloudellinen läpimurto, joka siirtää koko toimialan seuraavaan kehitysvaiheeseen. Syklit toistavat itseään: innovaatio → kasvu → uudelleenarviointi → uusi innovaatio → uusi kasvu.

AI-infrassa olemme nyt selvästi tässä mallissa. Generatiivisen tekoälyn läpimurto vuosina 2022–2023 oli lähtölaukaus.

Sittemmin GPU-kysyntä ja datakeskusinvestoinnit muodostivat ensimmäisen kasvupiikin. Nyt olemme siirtymässä seuraavaan vaiheeseen, jota voi kutsua innovation window ykköseksi (keltainen ympyrä).

Tässä raossa kilpailijat tuovat markkinalle omia ratkaisujaan ja haastavat alkuperäisen, lähes monopolimaisen teknisen mallin. Seuraava suuri kasvuaalto syntyy todennäköisesti tämän innovaatioikkunan seurauksena.

Sähköauto kuvaa prosessia

Nvidia on jysäyttänyt yhden teknologiateollisuuden rajuimmista nousuista halliten lähes kaikkea merkittävää AI-laskentaa: markkinaosuus on monissa segmenteissä 80–95 prosentin luokkaa.

Mutta historia todistaa tällaisen ylivallan harvoin pysyvän. EV:ssä Tesla hallitsi pitkään, kunnes markkinan turvotessa kilpailijat – erityisesti Kiinasta mutta muualtakin – tulivat mukaan massoittain ja rakensivat koko sektorin uudelleen.

Tesla säilyi suurena toimijana, mutta menetti yksinvaltansa – kuten Pörssihaukka hyvissä ajoin ennusti.  Ankarasti kilpailtu ja kansallisia intressejä tulviva autoteollisuus ei ole koskaan jäänyt yhden tai muutamankaan yhtiön reviiriksi.

Inteliltä kiskaistiin tuoli alta

2000-luvun alussa Intel vastasi prosessoreissa Nvidiaa nyt AI-laskennassa: lähes täydellinen markkinajohtaja, ylivoimainen ekosysteemi ja kilpailijoiden tekninen jälkeenjääneisyys.

Kun AMD toi markkinoille Zen-arkkitehtuurin ja Apple siirtyi omiin M-sarjan siruihinsa, Intel menetti äkkiä ikuiselta näyttäneen valtiuden. Markkina ei romahtanut, mutta kilpailijoiden hyökkäys useasta suunnasta yhtä aikaa löi kapulat syvälle rattaisiin.

Kilpailu hajottaa markkinaosuuksia väistämättä sinne, missä innovaatio ja tehokkuus kasvavat nopeimmin. Nvidia ei ole Intel, mutta sen ympärillä näkyvät jo samat paineet.

Samoin kävi Nokian luureille 2000-luvun puolivälissä. Markkinaosuus oli valtava, ekosysteemi vahva ja kilpailijat kaukana jäljessä.

Kunnes Apple toi iPhonen, kokonaan uuden tavan ajatella mobiililaitetta. Nokia ei romahtanut teknisesti, vaan ekosysteemi ja käyttökokemus muuttuivat sen ympärillä.

Nokian vahvuudet eivät enää riittäneet. Kahdessa vuodessa markkinaosuus suli ja kohta koko liiketoiminta.

Sama dynamiikka hahmottuu jo selvästi AI-sirumarkkinoilla, joskin vielä alkuvaiheessaan. Suunnasta ei silti jää epäselvyyttä.

Ylivallat on tehty hajoamaan

Tämä ei tapahdu luultavasti alkuperäisen GPU-lähtösysäyksen jatkeena, vaan uuden laajemman kilpailun ohjaamana. Samalla AI-sirumarkkina jakautuu kohta kahtia, toisena niistä omaa tietään kulkeva Kiina.

Teknologiset murrokset toistavat itseään. Kun markkina on pieni ja vaatii syvää teknistä osaamista, yksi toimija voi nousta ylivaltaan.

Kun markkina kasvaa kysynnän ja investointien kautta valtavaksi, kilpailu kiihtyy joka suunnasta. AI-laskenta on tässä vaiheessa.

Rahavirrat ovat muuttuneet niin suuriksi, ettei kilpailua voi enää pysäyttää, vaikka Nvidia pysyy teknisesti edellä. Mutta sen yksinvaltius murenee samaan tapaan kuin Teslan sähköautoissa.

Pieni pääomatarve, kova kilpailu

Yleensä ylivaltaa ei murra yksi kilpailija, vaan tarjolla olevan ison rahan houkuttama kentän myllerrys. AI-sirumarkkinakin siirtyy moninapaiseen kilpailuvaiheeseen.

Nvidian asema pysynee vahvana vielä vuosia, muttei enää koko markkinaa halliten. Vaikkei se vielä siltä vaikuta.

Mutta olojen suosiessa kilpailu tapaa kehittyä kiivaammin kuin moni osaa kuvitella, kuten kävi juuri sähköautoissa. Erona on vain yksi asia: AI-infra kehittyy varmasti vielä nopeammin.

Tämä johtuu jo siitä, että toisin kuin autoteollisuus tai perinteinen teollinen tuotanto, AI-infra ei vaadi massiivisia fyysisiä investointeja tehtaisiin, logistiikkaan tai alihankintaverkostoihin.

Raskaat pääomat kohdistuvat lähinnä valmiiden piirien ostamiseen ja datakeskusten rakentamiseen – ei itse tuotantolinjoihin. Siruja suunnittelevien yhtiöiden ei myöskään tarvitse rakentaa omia tehtaita, vaan valmistus ulkoistetaan TSMC:lle tai Samsungille.

Nvidia käynnisti koko nykyisen AI-infrabuumin hämmästyttävän pienellä pääomalla. Vielä 10 vuotta sitten yhtiön tase oli vain noin seitsemän miljardia dollaria — IT-sektorin mittakaavassa puhdasta taskurahaa.

Ketterä ja avoin markkina

Tuolla kevyellä potilla Nvidia pystyi rakentamaan teknologian, joka nyt määrittää koko tekoälyteollisuuden suuntaa. Koska AI-laskenta ei ole perinteisen teollisuuden kaltainen pääomamonopoli.

Merkittävä läpimurto ei vaadi kymmenien miljardien investointeja. Sama mekanismi, joka nosti Nvidian valtavaan rooliin pienillä varoilla, voi toimia muillakin toimijoilla.

Markkina ei ole pääomalla lukittu, vaan innovaatiorakenteeltaan avoin ja sen myötä ketterä.

AI-infran kilpailu muistuttaa ohjelmistomaailmaa. Pääoman merkitys ei ole suuri, ja sitä kyllä löytyy potentiaalia omaaville.

Kapea tuotevalikoima lisää riskiä

Markkinan mahdollisia ja ilmeisiä muutoksia ei pidä vähätellä. Jokaisella yhtiöllä on akilleenkantapäänsä, varsinkin jos sen menestys nojaa liki yhden tuotteen tai segmentin varaan kuten nyt Nvidian.

Teslasta puhuttiin vuosia kuin väistämättä syntyvästä “yleisteknologiayhtiöstä”, joka jättäisi autojen valmistuksen taakseen ja eläisi ohjelmistoista, energiaratkaisuista, robottitakseista ja tekoälystä.

Todellisuudessa Teslan menestys riippuu edelleen melkein täysin autoista, segmentti tuo yhä liki 90% liikevaihdosta. Ja suurimmat ongelmat kumpuavat sieltä: kysynnästä, hinnoittelusta ja kilpailusta ja nyt myös Elon Muskin politikoimisellaan keräämästä raivosta.

Tämä on hyvä muistutus myös Nvidiaan liittyen. Vaikka yhtiö rakentaa ohjelmistopinoja, verkkoalustoja ja datakeskusratkaisuja, sen menestys on silti liki yksin GPU-prosessoreiden varassa.

Kun yksi segmentti muodostaa lähes koko tuloksen ja arvostuksen, markkinaosuuden muutokset tai kilpailijoiden eteneminen näkyvät nopeasti arvostuksessa.

Odotellaan ostorakoa, muttei takki auki

Nvidia pysyy Pörssihaukan jonossa, mutta näitä seikkoja täytyy ottaa huomioon hyvissä ajoin, kun kyse on korkealla hinnoitellusta kasvuosakkeesta. Ne ovat herkkiä häiriöille.

Ja kuten Googlen emoyhtiön Alphabetin johtaja Chundar Pichai juuri totesi, osa AI-buumista on järjetöntä ja rahaa palaa taivaalle. Tietäisi vain kenen ja missä mitassa.

IT osaa olla todella tuulinen ala. Se ei johdu sattumasta vaan kyseisistä rakenteellisista tekijöistä. Eivätkä ne muuksi muutu, vaikka ala sinänsä kuinka kiehuu nyt ja jatkossa.

Teknisen analyysin silminkään Nvidia ei nyt houkuta, koska pidemmäksi venyvä korjaus alas on varsin ilmeinen. Kun kuukausikuvaaja taittuu noin vahvasti kiivaan nousun jälkeen ei seuraava ostoaalto tapaa herätä ainakaan muutamaan kuukauteen.

Tietysti osake aaltoilee tässäkin tapauksessa, mutta arvion osuessa pääsuuntana pysyy alas. Näin Nvidia on ennenkin seilannut.

Indikaattorien suosiessa se saa osta-suosituksen. Mutta ei kannata pitää itsestään selvyytenä sen voittomarssin jatkuvan aiemmassa muodossa.

Tietysti sekin kykenee uudistumaan niin teknisten kuin taloudellisten resurssiensa puolesta. Mutta sen piti oleman asetelma Teslallakin.

Niin vain on liikevaihto polkenut paikallaan jo kaksi vuotta ja voitto romahtanut kolmasosaan samana aikana – vaikkei se näy sijoittajia ihme kyllä vaivaavan.

Kilpailu on markkinatalouden ydin ja moottori. Se voi kohdella ilkeästi mahtavimpiakin.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta

---