Taantuman oireet Yhdysvalloissa saivat markkinat paniikkiin. Osaltaan se johtuu osakkeiden kuumentumisesta, mutta erot osakkeiden välillä ovat suuret.
Markkinapaniikit kuuluvat pörssien elämään, ja kuten Pörssihaukka tuhanteen kertaan on todennut, syksyllä ne roihahtavat liki joka vuosi. Ajankohta on sesonkikalenterin mukaan nyt tosin hiukan aikainen.
Perjantaina alkaneelle hermoilulle voi osoittaa muutamia selkeitä syitä. Palataan aluksi Amerikkaan, jonka perjantainen data kertoi työttömyyden kiihtyneen 4,3 prosenttiin eli lisäystä tuli 0,2 prosenttiyksikköä.
Se varmasti hätkäyttää Fediä. Etenkin kun Sahmin indikaattori pukkasi selvästi yli 0,5 prosenttiyksikön kriittisen rajan kilkuttaen taantumaa. Se ei ole juurikaan pettänyt vuosikymmenien aikana.
Indikaattorin ehdittyä näin ylös taantuma on yleensä jo alkanut. Tilastothan vahvistavat talousluvut jälkikäteen.
Markkinoiden kuumemittari VIX-indeksi pamautti yhden rajuimmista loikistaan koskaan. Yli 60 pisteessä se ei ole käynyt kuin jonkun kerran.
Näin kovat lukemat eivät taulussa kauan pysy. Ei tämä ihan hetkessä silti ohi ole. Malttinsa täytyy kuitenkin säilyttää. Tämä on normaali joskin harvinainen markkinatilanne.
Osaltaan rajuus johtuu monien osakkeiden ylikuumentumisesta. Etenkin teknogorillojen arvostukset karkasivat lapasista tekoälyhuumassa.
Nvidia tuli Euroopan pörsseissä tänään alas päälle -10%. Kesäkuun piikistä miinusta kertyy jo -30%. Se ei mene enää markkinahuojunnan raamiin vaan oireilee suhdannekäännettä.
Ei joku Nvidia tietysti yksin mitään ratkaise. Vahvasti syklisenä jättinä sillä on kuitenkin indikaatioarvoa.
Ennustin Nvidian nousumarkkinan päättyneeksi tasan kuukausi sitten. Nyt näemme, että piikki oli pari viikkoa aiemmin ja lasku jo alkanut.
Erinäiset seikat puhuvat taantuman puolesta. Nettikaupan mastodontti Amazon valitti osarinsa yhteydessä hiipuvaa kysyntää.
Samoja viestejä kaikuu muultakin, kuten joiltakin elintarvikeyhtiöiltä. Jopa Hershey totesi suklaan menekin vähentyneen kuluttajien säästäessä.
Oireellista on, että Hersheyn kurssi ei sukella. Defensiiviset kelpaavat nyt.
Korkeat korot tekevät siis lopulta tehtävänsä. Ja taantumat kiskovat työttömyyden USA:ssa yleensä ainakin kuuteen prosenttiin nopeasti.
Samalla kuluttajahinnat putoavat ja keskuspankki kiskoo ohjauskoron alas hyvinkin rivakasti. Tuo grafiikka sen havainnollistaa: vihreällä työttömyys, punaisella ydininflaatio, sinisellä ohjauskorko.
Vaikkapa 2000 alkanut teknokuplan puhkemista seurannut taantuma toi ohjauskoron vuodessa yli kuudesta prosentista alle kahteen. Ja mitä USA:ssa tapahtuu heijastuu voimakkaasti muualle.
EKP:n politiikka kulkee jokseenkin käsikkäin Fedin kanssa. Jos se höllentää ohjauskorkoaan ripeästi niin samoin tekee EKP.
Markkinakorot sukeltavat nyt lähes kaikkialla. Saksan valtionvelan lyhyt korko heijastaa koko euroalueen tilannetta. Tekninen kuvaaja on todella putoava.
Paljon jauhettu näkemys korkojen hitaasta laskusta osoittautuu kohta potaskaksi kuten Pörssihaukka on povannut. Kun korot lähtevät alas on kyyti liki poikkeuksetta riuska – koska kunnon matalasuhdanne saati taantuma murskaa kasvun ohella inflaation.
Tämä on tilanteen selvästi valoisa puoli. Tätä on odotettu. Yhdysvaltojen taantuma heijastuu satavarmasti globaaliin talouteen.
Yksi paniikkia ruokkinut tekijä on Japanin keskuspankin koron nosto. Suursijoittajat käyttävät laajasti halpoja jenilainoja sijoittamiseen, koska korkomenot kattaa helposti tuotoilla.
Tämä spekulaatio – englanniksi carry trade – vähenee oleellisesti jenilainojen kallistuessa niin koron kuin jenin vahvistuvan kurssin takia. Rahakato laskee kursseja.
Tokion pörssi eli Nikkei romahti jenin kallistuessa, koska sikäläisten vientifirmojen asema vaikeutuu. Yhtä raivoisaa sukellusta sille saa hakea 1980-luvun pörssikuplan puhkeamisesta.
Vaikka jeni tekee Nikkeistä hiukan oman tapauksensa, eivät sen liikkeet kulje oleellisesti omia polkujaan, vaan kytkeytyvät globaaleihin markkinoihin. Usein Nikkei vain reagoi hiukan muita aiemmin.
Sitä ei voi jättää huomiotta. Tästä ehkä enemmän vähän tuonnempana.
Oma lukunsa on, kuinka taantuma vaikuttaa yhtiöihin ja osakkeisiin. Sykliset yhtiöt ottavat kovimmat iskut. Missä mitassa mikäkin, mahdoton arvioida kuin summittaisesti.
Tässäkin Pörssihaukka luottaa tekniseen analyysiin. Se toimii samalla tavalla missä tahansa olosuhteissa.
Toki taantuman iskiessä liikkeet voimistuvat ja yllätykset lisääntyvät. Systeemin perusta pysyy silti samana, myös oma luotto siihen.
Tavallinen taantuma on sinänsä normaali talouden tila. Se tervehdyttää ylikuumentumisen, joka ainakin Yhdysvaltojen työmarkkinoilla piti yllä sitkeää inflaatiota.
Koronan poikkeusolot eivät sitä olleet, koska pandemian kehitystä ja seurauksia ei voinut tietää. Tämä suhdannekuoppa edustaa ihan perinteistä talouden aaltoliikettä.
Jos tilanne hermostuttaa voi sijoittajana keskittyä hyväosinkoisiin defensiivisiin osakkeisiin. Euroopan puolella niitä ei vain Pörssihaukan listalla riesaksi asti ole toisin kuin Atlantin takana.
Se johtuu pörssiemme tarjonnasta. Hesan vähänkään isommissa yhtiöissä niitä ei ole kuin muutama.
Meikäläiset pankkiosakkeet kuuluvat syklisiin, eikä laskevien korkojen ja heikon reaalitalouden seos niitä todellakaan hyödytä. Mutta matala arvostus ja korkea osinko ovat sijoittajalle makoisa yhdistelmä.
Eikä vaikka Nordean retkahdus yllätä teknisestä vinkkelistä pätkääkään. Viikkokuvaajassa se käy näillä tasoilla säännöllisesti, myös tänä vuonna.
Kyse on vain siitä, jatkuuko tällä hetkellä mahtikuntoisen pankin matka vielä alemmas. Teknisen kokemuksen perusteella sanoisin – luultavasti.
Muttei varmasti. Jos sitä nyt ostaa niin osakkeen yhä halventumiseen tulee varautua, mutta ei pitää annettuna. Osinkoa Nordea maksaa taatusti isolla kouralla tältä vuodelta.
Eikä muitakaan syklisiä kannata pelätä. Suhdannekuopista he halvalla saa mahdollistaen tukevat voitot olojen kohentuessa.
Ja korkojen lasku on investoinneille avainasia. Syklinen teollisuus ei saa kunnon virettä päälle ilman sitä. Ja nyt se toteutuu.
Mutta korkean volatiliteetin aikana on varauduttava kurssien matalapaineen jatkumiseen. Hermoilupiikit avaavat loistavia tilaisuuksia, mutta ne vaativat myös punaisen sietokykyä salkussaan.
Laatuosakkeita saa halvalla, mutta pohjiin osuminen ei tuosta vain onnistu kovallakaan kokemuksella. Toki Pörssihaukka sitä aina tavoittelee.
Ja monet osakkeet eivät saa vielä pitkään aikaan osta-suositusta. Vaikkapa vasta lunasta-suosituksen saaneet, loistavat tuotot tuoneet Investor, Atlas Copco ja Lagercrantz tulevat nyt alas sinänsä odotetusti.
Eivät lunastukset hassummin lopulta osunut. Liki puhtaasti markkinakokemukseen ja tekniseen analyysiin perustuen.
Hienoja kohteita. Mutta sitä nimenomaan tarjouksesta ostettuina. Se ei ole ihan heti käsissä.
Ja tietysti tämä hässäkkä alleviivaa syytä, miksi Pörssihaukka jakaa ajoittain odota-suosituksia niin taajaan ja sitkeästi. Koska kuumana käyviin osakkeisiin ei parane koskea, jos pärjätä aikoo.
Nyt sen vaikkapa tekoälyhuumaan jälkijunassa loikanneet tajuavat. Se on tehokas tapa tuhota varallisuuttaan.
Hyvää viikon alkua!