• Markkinat

Laskumarkkinoiden dynamiikasta 1

Yhtiöiden tuloskehityksen taantumista seuraavat laskumarkkinat ovat talouden kierron normaali vaihe. Taitteiden lukeminen parantaa oleellisesti sijoitustuottoja, mutta on tietenkin hyvin haastavaa.

Pörssihaukka on jo pidempään odottanut indeksitason reipasta korjausta alas ja luultavasti laskumarkkinaa. Se on osake- ja muidenkin markkinoiden pitkä trendi, joka toistuu kohtalaisen säännöllisesti molempiin suuntiin.

Pitkät trendit ovat sijoittajalle ne kaikkein tärkeimmät, jos kauppaa haluaa vähänkään ajoittaa. Taitteisiin osapuilleenkin osumalla voi kohentaa merkittävästi tuottojaan, toisaalta huonolla ajoituksella tärvellä ne jopa vuosiksi.

Pitkät trendit kestävät indeksitasolla pääsääntöisesti vajaasta vuodesta kolmeen, mittakaava pätee aika hyvin myös terveisiin yksittäisiin yhtiöihin. Samat trendit löytyvät yleensä mistä tahansa instrumentista.

Yleensä niistä puhutaan osakeindeksien yhteydessä, kuten loogista onkin. Pitkät trendit on helppo tunnistaa jälkikäteen jo kurssikäyriä vilkaisemalla.

Osakesijoittajan kannalta onnellista on, että nousumarkkinat kestävät selvästi kauemmin, tavallisesti muutaman vuoden, laskumarkkinat noin vuoden verran. Variaatioita riittää, mutta merkittäviä poikkeuksia keskiarvosta ei ole paljon.

Laskut johtuvat tulosheikennyksistä

Laskumarkkinoita on ollut finanssikriisin jälkeen nyt viisi. Ne alkoivat 2011, 2015, 2018, 2020 ja 2021. Taite heittää hiukan eri indekseissä.

Noista muut kuin 2020 koronakriisi olivat tavallisia talouden omasta dynamiikasta kumpuavia laskuja. Kaikkien takana on aina yhtiöiden kollektiivinen tulosheikennys, jonka markkinat osaavat lukea ennakoiden.

Uutisten ja tilastojen pohjalta pörssien liikkeitä ei voi ennustaa. Se on Pörssihaukan kivijalkoja.

Indeksitason liikkeiden yhtäaikaisuus johtuu finanssimarkkinoiden globaalista integraatiosta. Kun raha liikkuu suuntaan tai toiseen tapahtuu se valtaosin samalla tavalla kaikkialla.

Indekseissä eroa syntyy etupäässä liikkeiden syvyydestä. Laskut ja etenkin nousut voivat venähtää varsin eri mittaisiksi jokseenkin yhtäläisestä kestosta huolimatta.

Moni indeksi jo pulkkamäessä

Se on helppo tarkastaa indeksien markkinadatasta. Edellinen laskumarkkina vyöryi 2021 lopussa, hiukan ajoitus heittää indeksistä riippuen.

Hesan pörssi piikkasi jo elokuussa, Intian Sensex lokakuussa, Eurostoxx 50 marraskuussa. USA, kuten SP500, seuraa usein viimeisenä. Pääoma hakeutuu sinne kun se jo muaalta pakenee.

Eurostoxx 50 on ollut loivassa laskussa jo viime keväästä, samoin pitkät indikaattorit. Kyse on vain siitä, miten kehitys jatkuu.

Tekniseltä kannalta laskun jatkumisen odotusarvo on todella korkea, koska kuukausikuvaaja ei yllä vielä likikään tavanomaisia pohjiaan. Jos nyt saamme poikkeuksen niin ainakin itse yllätyn valtavasti.

Jenkki-indeksitkin joskus eriaikaisia

Jenkki-indekseistä laajin, kaikki noin viisi tuhatta pörssiyhtiötä sisältävä Wilshire, piikkasi 2021 jo marraskuussa eli samaan aikaan kuin Eurostoxx50. Se oli vahva merkki tuolloin USA:n seuraamisesta perässä.

Wilshiren tekniset indikaattorit varoittivat tulevasta jo kuukausia aiemmin. Siten ne parhaassa tapauksessa juuri toimivat.

Indekseistä tärkein SP500 lähti alas vasta vuodenvaihteessa, samoin Nasdaq ja Dow Jones. Lujaa sitten tulivatkin.

Näin käy joka kerta. Joskus tosin kovimmat kyydit säästyvät laskumarkkinan loppupäähän, mutta ensimmäinen putoava aalto on aina ainakin kymmenen prosentin luokkaa.

Korkeimmalle hinnoitellut indeksit kuten Nasdaq tapaavat sukeltaa rajuimmin. Yhtiöiden pohjimmainen laadukkuus ei siinä paljoa paina.

Nythän vaikkapa suurimpien yhtiöiden Dow Jones on rytissyt jo liki kymmenen prosenttia kuukaudessa Trump-huuman ensin sitä nostaessa ja nyt kiskoen toiseen suuntaan. Nän laskumarkkinat alkavat – vaikkei tuo vielä todista sen tapahtuneen.

Monttuja ei voi paeta indeksihajautuksella

On yleistä joskaan ei poikkeuksetonta, että pienet pörssit reagoivat ensimmäisenä eli lähtevät alas ennen isoja. Sen vuoksi niiden seuraaminen kuuluu markkina-analyytikon arkeen, vaikkei niihin sijoittaisi.

Esimerkiksi viime kuukausina esillä ollut Intian pörssi kulkee aika tarkkaan samaa tahtia muiden kanssa – siitäkin huolimatta, että Intia ei ole erityisen riippuvainen maailmankaupasta kuten vaikka Kiina. Markkinana se on kuitenkin avoin ja se näkyy pörssin liikkeissä.

Pitkien trendien yhtäaikaisesti jylläävä voima ulottuu käytännössä kaikkiin merkittäviin sijoituskohteisiin. Laskumarkkinoita ei voi paeta vaikkapa hajauttamalla moniin indekseihin, vaikka se on muuten järkevää riskinhallinnan kannalta.

Ei myöskään indeksistä toiseen pomppiminen vaikkapa ETF:ien avulla ole hyvä strategia. Pitkät trendit osuvat käytännössä samaan aikaan kaikkialle.

Poikkeuksia on niin vähän, ettei niiden varaan kannata laskea. Yksittäisiä osakkeita se ei kuitenkaan koske, joskin niistäkin valtaosa liikkuu indeksien tahdissa.

Avaukset tyypillisesti rajuja

Pitkien trendien määrittelyssä on jonkin verran erimielisyyksiä laskumarkkinan määrittelystä. Yleensä sitä kutsutaan teknisin perustein 20 prosentin ja sen yli menevät pudotukset.

Sitä matalammat notkahdukset luetaan korjausliikkeeksi. Määrittelyllä ei ole sinänsä oleellista merkitystä.

Jos indeksi putoaa 17 prosenttia tai 23 prosenttia, ei sijoittajan kannalta ole väliä, puhummeko toisen kohdalla korjauksesta ja toisen laskumarkkinasta. Vain käänteiden hahmottaminen riittävän tarkasti ratkaisee.

Pudotukset ovat tyypillisesti rajuja, laskumarkkinan alussa jokseenkin aina. Kun markkina tajuaa suunnaan kääntyneen alas, syntyy lumipalloefekti: vähän kaikki liittyvät mukaan ostolaidalle, osakkeiden tarjonta ylittää kysynnän.

Vaikkapa teknopainotteinen Nasdaq hinkkasi edellisen laskumarkkinan ovella pari kuukautta kapeassa markkinahaarukassa marraskuun alusta tammikuun alkuun. Sitten se rysähti noin -20% muutamassa viikossa.

Vuoden kurssikehitys suli hetkessä. Se on ominaista laskumarkkinoiden avaukselle. Sen takia niihin pitäisi osata reagoida hyvissä ajoin.

Ajoitusvirhettä vaikea korjata

Aina laskumarkkina ei kuitenkaan ala samalla tavalla eli viikkojakin paikallaan hieroen. Vaikkapa jo puolisen vuotta listalle tulevan ETF:nsä takia esillä ollut Intian pörssi piikkasi terävästi ja lähti sitten vikkelästi alas.

Lokakuun alussa jo arvioin huipun jääneen taaksen ja matkan käyvän talvella kohti kellaria. Ajoitus osui aika nappiin, piikiksi tosiaan muodostui viikon takainen ennätyslukema 86 000 pistettä.

Nyt Sensex valui jo noin 10 000 pistettä alemmas. Tässä vaiheessa vaikkapa ETF:n myyminen on jo kyseenalaista.

Pohja ei ehkä ole enää kaukana. Toisaalta lasku voi venyä reilustikin.

Jos ajoitus on jo selvästi pettänyt on virheen korjaaminen mielekkäästi tukalaa. Täytyy odottaa ensimmäistä korjaavaa rallia ylös, mutta ajoituksen haaste ei siinäkään vähene.

Nikkeillä avausrysäys jo kesällä

Taitteita voi tulkita ennalta teknisillä indikaattoreilla, myös muuten jokseenkin varoituksettakin ryntääviä käänteitä. Joskus oikein tarkasti, virhemarginaali toki saattaa venyä ikävästikin.

Ja useiden pörssien seuraamisesta on iso apu. Tässä laskumarkkinassa, olettaen sen sinänsä perustellusti laajentuvan kaikkialle, ensimmäisenä rysähti Japanin vientityhtiöistä raskas Nikkei lähtien alas jo heinäkuussa.

Elokuussa Japanin keskuspankkiin kohdistuneet huolet tempaisivat indeksin todella syvälle. Sen jälkeinen korjaus ylös yllätti sitkeydellään, mutta kyllä Nikkeikin taas vahvasti näyttää alas suuntaavan.

Kyllä kaikki viittaa globaalin laskumarkkinan käynnistyneen jo syksyllä joskin hitusen epäyhtenäisenä ajoitukseltaan kuten tavallista. Sen merkkejä olemme bongailleet useita kuukausia katsauksissa.

Useampiosainen juttu jatkuu huomenna.

---