• Sijoittamisen perusteet
• Sijoituskohteet

IPO-huuman monet ulottuvuudet 1

Pörssiin listautumiset eli IPO:t saattavat nousta valtaviksi happeningeiksi ja saada sijoittajat sekoamaan. Finanssimarkkinoilla ilmaisia lounaita ei kuitenkaan tapaa olla tarjolla ainakaan huomion keskipisteessä ja varsinkaan jättimäisissä osakeanneissa. 

Yhdysvaltojen osakemarkkinaa odottaa poikkeuksellisen suuri listautumisaalto. Useita multimiljardiluokan listautumisia on valmisteltu pitkään ja ne herättävät poikkeuksellista innostusta.

Sinänsä aiheesta – mutta sijoittajan on syytä suhtautua niihin useammalta kantilta. Tämän mitan tulokkaat imevät paitsi huomiota myös valtavan määrän rahaa, joka ei varsinkaan korkean koron oloissa kasva puissa.

Listautujat ovat jo valmiiksi yritystaivaan komeettoja ja epäilemättä sellaisia ainakin jonkin aikaa myös pörssissä. Pisimpään vaikuttanut yhtiöistä on Elon Muskin loihtima SpaceX (SPCX), avaruus-, satelliitti- ja tekoäly-yhtiö.

Sitä odotetaan listalle mahdollisesti jo tällä viikolla. Arvioitu markkina-arvo on 1,25 – 2 biljoonaa dollaria, jolla siitä tulisi historian ensimmäinen yhtiö yli biljoonan dollarin valuaatiolla heti kättelyssä.

Anti ylimerkattiin kuitenkin raskaasti, joten hinta pompannee avaushuumassa todella reilusti. Se on näissä asetelmissa vakioseuraus – ainakin aikansa.

AI-komeetat piakkoin

ChatGPT:n takana oleva OpenAI on tekoälybuumin toistaiseksi kirkkain tähti, jonka listautumispapereita odotetaan markkinatietojen mukaan julkisiksi aivan lähipäivinä. Sen arvioitu markkina-arvo on noin 800 miljardia – 1 biljoona dollaria.

OpenAI:n entisten työntekijöiden perustama ja Claude-tekoälystään tunnettu ja Open AI:n ehkä jo ohittanut Anthropic valmistelee myös omaa listautumistaan. Anthropic on kerännyt viime aikoina kymmeniä miljardeja dollareita uutta rahoitusta.

Yhtiö on  tehnyt tiivistä yhteistyötä muun muassa Amazonin ja hiljattain myös SpaceX:n datakeskusten kanssa. Sen arvioitu markkina-arvo on noin 330 – 500 miljardia dollaria.

Anthropic profiloituu vahvasti ”turvallisen ja vastuullisen tekoälyn” kehittäjänä, mikä vetoaa moniin suuriin instituutiosijoittajiin ja epäilemättä yksityisiinkin.

Yksityissijoittajien rooli on voimistunut tällä vuosikymmenellä määrän ja volyymien kasvaessa. Kohdennettuna heidän rahansa voivat tuottaa isojakin kurssiliikkeitä.

Jäitä hattuun

Sijoittajien kannattaa suhtautua varauksella listautujiin. Ei niiden laadun takia, vaan suosittujen IPO:jen hinnoittelun – joka on lähes poikkeuksetta erittäin kireää jo ennen kaupankäynnin alkua.

Taustalta löytyy usea tekijä. Yhtiöiden vanhat omistajat ja investointipankkiirit tietävät tasan tarkkaan, milloin ja miten yhtiö paketoidaan myytäväksi parhaaseen hintaan.

IPO järjestetään usein silloin, kun takana on poikkeuksellisen hyvä vuosi. Totta kai. Ja kyseistä vuotta voidaan viilatakin listautumista varten niin operatiivisesti kuin kirjanpidollisesti.

Yksityisenä yrityksenä – kuten SpaceX tai OpenAI nyt – yhtiö voi raportoida lukuja hieman vapaammin. Pörssissä jokainen neljännesvuosikatsaus on armoton tulos tai ulos -tilanne.

Avauspäivinä ja ensimmäisten viikkojen aikana kurssit voivat nousta täysin irti fundamenteista, kun mediahuomio, FOMO-ilmiö ja momentum-rahastot ruokkivat toisiaan. Moni sekoittaa pikaspekulaation pitkän aikavälin sijoittamiseen.

Ilmaisia lounaita ei ole, varsinkaan IPO:issa

Se on enemmän sääntö kuin poikkeus. Ja alun helpolla tullut raha kiihdyttä ilmiötä – aikansa.

Alkuinto tapaa hiipua, kun markkina paneutuu kannattavuuteen, kasvun realismiin ja arvostukseen. Vaikkapa SpaceX:n lähtöarvostus vaikuttaa liki utopistiselta, jopa sata kertaa sen liikevaihto.

Tuollaisilla luvuilla ei ole paljoakaan tekemistä perinteisten valuaatioiden kanssa, saati kun yhtiö tekee kuitenkin jo parikymmentä miljardia liikevaihtoa. Ihme, ellei kahden biljoonan markkina-arvo palaisi jossain kohtaa maakosketukseen.

Ja tyypillisesti 6–12 kuukautta listautumisen jälkeen yhtiön perustajat, sisäpiiri ja varhaiset pääomasijoittajat saavat luvan myydä osakkeitaan. Tämä luo markkinoille massiivisen osaketulvan, joka painaa kurssia.

Tilastojen mukaan valtaosa listautujista on vuoden kuluttua halvempi kuin avauksessaan. Se ei todellakaan yllätä, listautumiset ovat huolella rakennettuja operaatioita vanhojen omistajien eduksi.

Ilmaisia lounaita ei ole, varsinkaan pörssilistautumisissa. Mutta se unohtuu, kun IPO-huumassa ostetaan tarinaa.

Rahat kaivettava jostain

Ja IPO-buumi usein oireilee markkinan ylikuumenemista. Kun riskinottohalu kasvaa erittäin korkeaksi, markkina hyväksyy yhä aggressiivisempia arvostuksia ja listautumisikkuna levenee.

Sitä voi pitää hälytyssireeninä. Jos iso raha haistaa tilaisuutensa koittaneen on piensijoittajan parempi pysyä varuillaan.

Tulevaa IPO-aaltoa kannattaa seuratakin ennen kaikkea markkinapsykologian näkökulmasta. Luultavasti se imee markkinalta valtavasti rahaa ja ensimmäiset kurssiliikkeet muuttuvat täysin spekulatiivisiksi.

Se vihjaisi vahvasti riskinoton taas karanneen kintaista. Ilmiö tupsahtaa vastaan ainakin joidenkin vuosien välein varmasti kuin vuorovesi.

Tosin viime päivien kehitys pörsseissä kertoo jo ihan muuta. Tämä voi heijastua listautumisiinkin – ellei nyt hittiosakkeiden myyntiaallon takana ole juuri käteisen kerääminen mega-IPO:ja varten.

Facebookilla hirtehinen alkutaival

On toki mukavaa jos listautujien kyytiin pääsee ennen parasta rallia, mutta sen ei kannata odottaa jatkuvan ikuisesti tai edes kovinkaan kauan.

Hirtehisin esimerkki tästä lienee Facebook 2012 (nykyisin Meta), tuolloin historian odotetuin teknologia-IPO.  Kysyntä oli niin valtavaa, että juuri ennen listautumista yhtiö ja sen pääjärjestäjänä toiminut investointipankki Morgan Stanley tekivät kaksi suurta liikettä.

He nostivat osakkeen listautumishinnan aivan haarukan ylälaitaan 38 dollariin, mikä arvosti yhtiön 104 miljardiin dollariin. Ja myytävien osakkeiden määrä kasvatettiin 25 prosentilla vain päiviä ennen listautumista.

Markkinoille tulvi liikaa tavaraa sijoittajien sulatettavaksi. Kun kaupankäynnin piti alkaa Nasdaqissa, pörssin järjestelmät kaatuivat massiivisen tilausvyöryn alla.

Kaupankäynnin aloitus viivästyi puoli tuntia. Sijoittajat eivät tuntiin tienneet, olivatko heidän osto- tai myyntitoimeksiantonsa menneet läpi vai eivät.

Kurssi puolittui äkkiä

Paniikki levisi, ja Morgan Stanley joutui itse ostamaan miljoonia osakkeita markkinalta vain pitääkseen kurssin listautumishinnan yläpuolella. Ensimmäinen päivä sulkeutui vaivaisessa 38,23 dollarissa.

Heti seuraavana maanantaina pankki lopetti kurssin tukemisen, ja osake romahti 11 %. Syöksy jatkui kuukausia, ja syyskuussa 2012 osake kosketti pohjia 17,55 dollarissa – yli 50 % alle listautumishinnan.

Sijoittajilta haihtui kymmeniä miljardeja. Pian listautumisen jälkeen paljastuneet tiedot saivat sijoittajat raivon valtaan johtaen massiivisiin ryhmäkanteisiin Facebookia, Mark Zuckerbergia ja Morgan Stanleyta vastaan.

Juuri ennen listautumista Facebook huomasi liikevaihtonsa kasvun hidastuvan. Käyttäjät siirtyivät vauhdilla tietokoneilta mobiililaitteisiin, joihin Facebookilla ei ollut vielä toimivaa mainosmallia.

Facebook pyysi pankkejaan laskemaan tulosennusteitaan. Mutta heikentyneet ennusteet kerrottiin salaa vain suurille instituutiosijoittajille.

Piensijoittajat jätettiin pimentoon ostamaan osaketta ylihintaisilla vanhoilla ennusteilla. Pitkien oikeustaisteluiden jälkeen Facebook ja pankit joutuivat maksamaan satojen miljoonien korvaukset ja sakkoja.

Facebook lopulta ratkaisi mobiilimainonnan haasteensa ja osake saavutti listautumishintansa uudelleen – mutta vasta puolitoista vuotta myöhemmin.

Facebook eli nykyinen Meta on pärjännyt sittemmin pääosin loistavasti ja on nyt itse asiassa ehkä piankin tulossa Pörssihaukan listalle.

Mukaan ehtii yleensä halvemmalla

Mutta avausuosi oli täydellinen oppitunti IPO.n floppaamisesta kaikin tavoin. Talouskanava CNBC on tehnyt kattavan videoreportaasin Facebookin vuoden 2012 epäonnistuneesta listautumisesta, se käy  läpi listautumispäivän draaman, Nasdaqin tekniset ongelmat sekä sijoittajien miljarditappiot.

Meta on kiinnostava vertailukohta nykyisille AI-listautujille. Se muistuttaa antien synkästä puolesta. Jos niissä joku kärttää ja saakin ilmaista lounasta niin tulokkaiden vanhat omistajat.

Listautumisen ja sijoituksen onnistuminen ovat kaksi eri asiaa. Usein listautumiseen osallistuminen ei ole likikään paras rako mennä mukaan.

Tilastollisestikin on selvä näyttö maltin hyödystä. Luultavasti osake ehtii sukeltaa kummasti vuoden parin sisään, myös laadukkaiden yhtiöiden.

Senkin takia Pörssihaukka ei koske listautumisiin – ja suosittelee varovaisuutta tämän artikkelin puimien syiden takia.

Meta kiinnostaa jo kovasti

Toki vaikka Facebookin kohdalla ensimmäinen vuosi ei kuvannut jatkoa. Myöhemmin tahti parani lupausten mukaisesti.

Tänä päivänä Meta ei enää elä lupauksista vaan valtavista kassavirroista, markkinajohtajuudesta ja vahvasta kilpailuasemasta. Osakkeen arvostuskin on viime vuosien aikana palautunut lähemmäs historiallisesti perusteltuja tasoja.

Kyse on aidosti laadukkaasta liiketoiminnasta, joskin syklisestä ja toki riskisestäkin omien reunaehtojensa kuten tuoreiden suurten investointien takia. Mutta ne ovat kiskoneet kurssin houkuttelevaksikin.

 

Vahva yhtiö ansaitsee mahdollisuutensa ja sen myös lunastaa. Huonokin IPO voi pitkällä aikavälillä johtaa erinomaiseen sijoitukseen.

Mutta se ei todellakaan ole sääntö. Siitä lisää osassa 2. 

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta

---