Laskumarkkinoiden dynamiikasta 4

Tiukassa paikassa kunnon sotakassa on poikaa. Kuva: Pörssihaukka / Midjourney AI

Laskumarkkinat tarjoavat suuria mahdollisuuksia, mutta sotakassan kerääminen vaatii osuneita ajoituksia. Eivätkä kohteiden liikkeet kulje aina käsikynkkää.

Laskumarkkinat asettavat sijoittajan kimuranttiin, muttei missään tapauksessa yksioikoisen kehnoon tilanteeseen. Laajasti hajautetussa ja vähin käteisvaroin varustetussa salkussa ne etupäässä tietysti harmittavat, kun tuotot supistuvat eikä ostovaraa juuri ole.

Vahvalle sotakassalle laskumarkkinat lappavat eteen kasapäin loistavia tarjouksia polkumyynteihin asti, kun paniikin riehuessa laatuyhtiöitäkin mätetään myyntilaitaan hintaa murehtimatta. Vaan siitä riemuitsee vain tilaisuuteen varautunut.

Laskumarkkinoiden kanssa vesklaaminen kuuluu sijoittamisen vaikeimpiin osa-alueisiin. Niistä voi hyötyä valtavasti, jos pelivaraa on hankkinyt hyvissä ajoin ja ajoitukset kaikkiaan vähänkin natsaavat.

Mikään helppo nakki se ei laajasti ottaen ole. Ensimmäinen haaste on tietysti taitteiden arviointi.

Kuten aiemmin jutussa ja tietysti Pörssihaukan markkina-analyyseissa toistuvasti käy esiin, kurssien liikkeitä voi lukea joskus hyvinkin tarkasti ennakkoon, toisaalta virheitä tulee kipeässäkin mitassa.

Alaindekseissä jo kunnon oireet

Indeksitason liikkeille nimenomaan alaspäin on usein ominaista, että taitteet tekeytyvät hyvin hitaasti. Toki se antaa etuakin eli varautumiseen jää usein aikaa, mutta hätäilyn riskikin nousee aina jonkunmoiseksi.

Vaikkapa jenkki-indeksit kuten perinteisin Dow Jones ovat oireilleet teknisesti jo kuukausia laskun suuntaan sen toteumatta toistaiseksi kuin osassa alaindeksejä. Vaikkapa vasta esillä ollut rakennusalan indeksi sujuttelee jo kunnon laskumarkkinassa indikoiden pääindeksin seuraavan, vaan hidasta on.

Kyseinen indeksihän on tulossa Pörssihaukkaan rahastokohteena. Oikein hyvältä näyttää.

Samoin SP500:n teollisuusyhtiöiden indeksi on yhä alempana kuin jo marraskuun alussa tekemässään piikissä, mutta ero pysynyt marginaalisena. Vaikka pari viikkoa sitten tämäkin tärkeä alaindeksi nykäisi jo kymmenen prosentin kuopan.

Viikkokuvaajan indikaattorit sojottavat jo vahvasti alas kuten edellisissä laskumarkkinoissa. Tällaiset signaalit harvoin pettävät, vaikka liikkeen realisoitumisen ajoitus voi heittää oletuksesta.

SP500:n teollisuusindeksi liki kiljuu laskuvalmiuttaan

Näissä tilanteissa on varsin tavallista, että indeksejä kannattelee kattoterassilla kapea nippu isoja yhtiöitä isomman lauman lähdettyä jo visiitille alempiin kerroksiin.

Teknopainotteinen Nasdaq-indeksi, joka sisältää kaikkiaan 3300 yhtiöitä (!) pienimmätkin mukaan laskien, on vain hitusen joulukuun puolivälissä tekemänsä ennätyksen alla. Viime päivinä kuitenkin vain noin sata sen yhtiöistä kirjasi uuden kurssiennätyksen.

Kapealla kärjellä mennään

Uudet pohjat taas korkkasi noin kolme sataa yhtiötä. Ero, jota teknisen analyysin kielessä kutsutaan leveydeksi, on huomattavan iso laskusuuntaan pohjaajien peitotessa piikkaajat kolminkertaisesti.

Indeksien markkina-arvon ratkaisevat kuitenkin pääosin isot yhtiöt. Nyt etenkin Meta, Nvidia, Amazon, Broadcom ja Tesla ovat tuutanneet buustia.

Taas Microsoft, Apple ja hiukan jo Alphabetkin painavat jo alas. Eivät kuitenkaan toistaiseksi saa riittävästi tukea upottaakseen Nasdaqin selvään laskuun.

Kärjen kapeus näkyy Pörssihaukankin laajassa jenkkilistassa. ATH:n eli kurssiennätyksen ovat täräyttäneet tämän vuoden puolella vain BlackRock, Darden Restaurants, IBM, JP Morgan, Main Street Capital, Philip Morris ja Visa.

Darden Restaurants on tarjonnut herkkua omistajillekin. Kuva: Darden

Seitsemän yhtiötä 41:stä jenkistä. Hyvin vähän suhteutettuna indeksien edelleen huippuarvoihin.

Yhden oman kokemuksen mukaan kohtalaisen pätevän markkinateorian mukaan nousumarkkinan kärjen kaventuminen oireilee sen päättymistä. Ei se ajoittamista silti helpoksi tekee kutinsa pitäessäänkään.

Tähän liittyy etenkin osakepoimijan kannalta se keskeinen ongelma, että salkun keventämistä laskumarkkinan ja tarjousmyyntien odotuksessa ei voi tehdä yksin tai oikeastaan lainkaan indeksien varassa. Pörssihaukan monet osakkeet ehtivät kyykätä jo raikkaastikin indeksien yhä sinnitellessä.

Omnicom näyttää tietä

Vaikkapa viikko sitten tuttuun tapaan mainion raportin pukannut mainosjätti Omnicom sukelsi liki -20% jo joulukuussa, jota ennen se kyllä saikin lunasta-leiman oikein hyvässä raossa. Oli ehdittävä ennen indeksejä.

Nyt se jäi koluamaan 80 taalan pintaa kuten ounastelinkin. Omnicomia ei missään tapauksessa enää kannata myydä, sehän sai jo osta-leiman.

Sikäli ehkä ennenaikaisesti, että indeksin lähtiessä alas Omnicomkin tapaa liikkua porukan mukana. Muttei välttämättä enää oleellisesti alemmas. Se hakee pohjansa usein äkkiä jauhaen siellä kuukausiakin.

Omnicomin talous ei itsessään seilaa kovinkaan syklisesti sektoristaan huolimatta. Sen osake sitä kyllä tekee lahkeet lepattaen.

Omnicom kuuluu indeksitason liikkeitä ennakoivien signaalien joukkoon, koska se hyvin usein ottaa hissin alakerroksiin hiukan aiemmin. Sen tapahduttua indeksit ovat tehneet samoin toistaiseksi käytännössä joka kerta tämän vuosituhannen tusinassa laskumarkkinassa.

Mainosjätin sukellukset tapahtuvat perinteisesti yhdessä indeksien kanssa

Pörssihaukan luotto historian todistusvoimaan on äärimmäisen vahva. Siihen tekninen analyysikin matemaattisena menetelmänä nojaa.

Samoin tekee BlackRock

Toinen erittäin vahvasti ennakoivaa arvoa sisältävä yhtiö on varainhoidon markkinajohtaja BlackRock, jonka tuloskunto riippuu elimellisesti osakemarkkinoiden liikkeistä. Isojen indeksien lasku supistaa hallinnoitavaa varallisuutta ja sen myötä palkkioita.

Edellisessä laskumarkkinassa BLK antoi vahvan merkin nousun taittumisesta jo kesällä 2021, jolloin se oli Pörssihaukan tarkkailulistalla. Lokakuun lopussa osake vielä raapaisi uuden ennätyksen kuukausikuvaajan lähdettyä jo laskuun eli varoitusääntä rääkyen.

Teknisesti kuvio kulki jokseenkin identtisesti edellisessä laskumarkkinassa 2018, Donald Trumpin kauden alkupuolta sekin. Lasku lähti muuten liikkeelle tasan samaan aikaan kun Trump aloitti silloisen tullisotansa.

BlackRockin kuukausikuvaaja näyttää samalta kuin aiempien laskumarkkinoiden alussa

Näin vaikka Trumpin 2017 aloittama avokätinen veroelvytys ruokki periaatteessa edelleen taloutta. Elvytys muodossa tai toisessa ei kuitenkaan ole ilmainen lounas etenkin inflatorisen vaikutuksensa takia.

Kovin on samanlainen tilanne taas. Joskin Trumpin haulikossa tuhdimmat panokset toistaiseksi kuullun ja koetun perusteella.

Listalle nosto osui

2021 lopussa BLK:n kurssi pärräsi vielä huippunsa tuntumassa vuoden taitteeseen asti, jolloin sitten porhalsi silmissä vedet valuen indeksin kanssa käsikynkkää kevääseen asti. Tätä Pörssihaukka oli kytännyt kauan ja tietysti sukellukselle hurrasi.

Listalle BLK nousi elokuun puolivälissä 2022 laskumarkkinan kestettyä yli puoli vuotta, kuukausikuvaajassa tekniseltä kannalta jo vuoden. Siis tyypillistä luokkaa laskumarkkinan kestolle.

BLK pohjasi sille hyvin ominaisesti indeksien kanssa samaan aikaan lokakuun alussa, Pörssihaukan ajoitus heitti ääripisteestä kaksi kuukautta. Vastaavaa kuviota on kaikki syyt odottaa tälläkin kertaa.

BlackRock nousi Pörssihaukkaan elokuussa 2022

Lunasta-leimanhan BLK sai jo aiemmin näistä hinnoista. Teknisesti katsoen osake on jo laskumarkkinassa, se toki varmistuu suuntaan tai toiseen kevään edetessä.

Jos näin niin pohjaan riittää vielä matkaa ja aikaa. Perinteen puolesta syksy olisi oikein passeli paikka.

Rahastojen kanssa helpompaa

Dippejä on muutenkin jo laajalti. Osa saikin lunasta-leiman aiemmin, jotkut turhan aikaisin, mutta se kuuluu vekslaamisen riskeihin jos hyötyihinkin.

Vaivatonta varmaa rahaa salkun aktiivinen hoito ei tarjoa, mahdollisuuksia toki. Haasteita ei voi vähätellä jo sen takia, että samassa pöydässä istuu kortit kourassa kirjaimellisesti planeetan suurin raha kaikkine resursseineen.

Kutakin osaketta tarkastellaan aina yksilönä. Silti tulee pitää visusti mielessä, että indeksitason liikkeet ja VIX heiluttavat valtaosaa osakkeista samaan suuntaan joskin voiman vaihdellessa.

Jos salkku koostuu pelkästään tai pääosinkin rahastoista, etenkin indeksi-ETF:istä, asetelma jossain määrin toki helpottuu. Mitä vähemmän seurattavaa ja kaupattavaa, sen tarkemmin ja kustannustehokkaammin homman voi hoitaa.

Ainakin periaatteessa. Mutta kuten sanottu, indeksien liikkeissä on omat kommervenkkinsa.

Fed passailee, Eurooppa kaivaa kuvetta

Nyt vaikkapa osapuilleen kaikki mahdolliset ainakin tekniset merkit ja monet muutkin viittaavat tukevampaan niiaukseen jos ei pian niin ei ainakaan kaukana. Ja nyt puhun ennen muuta jenkki-indekseistä.

Niiden pudotessa kyllä saavat normaalisti kaikki kyytiä, kuka missäkin mitassa. Tietysti vaikkapa Euroopan ja Yhdysvaltojen rahapolitiikan askeleet eivät kulje selvästikään juuri nyt yhtä jalkaa.

USA:n tuoreet inflaatioluvut olivat pettymys. Fed ainakin passailee koron laskuja tämän kevään, sen johtaja Jerome Powellkin teki juuri selväksi.

Jerome Powell sai taas kaivaa hanskat esiin. Kuva: Pörssihaukka / Midjourney AI

EKP:ssa tarve korkojen laskulle jatkuu. Muttei se loppupeleissä luultavasti ratkaise Euroopan ja USA:n osakemarkkinoiden suuntaa ensimmäisen eduksi.

Lisäksi eilen varmistui ainakaan Pörssihaukkaa kyllä hitustakaan yllättämättä, että Yhdysvallat haluaa diilata Ukrainan rauhan omalta kannaltaan halvalla ja Euroopan kannalta kalliilla. Julkisten menojen kasvupaine turpoaa Euroopassa armottomasti, siitä enemmän katsauksissa heti seuraavaksi.

Ei näitä silti voi kiveen hakattuna pitää. Mutta jos todennäköisyydet alkavat puoltaa laskumarkkinaa voimalla niin perustelee se reagoinnin ainakin johonkin mittaan.

Indeksirahastojen myyminen vaikka kokonaan tai ainakin osittain on tietysti mutkaton vaihtoehto, vaikka tuokin veroseuraamuksia. Muiden operaatioiden osalta vaihtoehdoissa riittää pähkäiltävää.

Aihe on sen verran laaja, että sarja jatkuu vieläkin, tällä tiedolla ensi viikolla.

Sarjan kaikki osat yksi, kaksi, kolme, neljä ja viisi.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta


4 thoughts on "Laskumarkkinoiden dynamiikasta 4"

  1. Pekka Auvinen sanoo:

    Ehkä jenkkien markkinat ei nyt laske kunnolla koska odottavat Trumpin julkaisemia Japanin ja Arabien investointipakettien vaikutuksia? Ehkä lisääkin investointeja tulossa muista maista? ( esim. Kiina, Intia). Isot investointipaketit usan firmoihin/pörssiin sitten voisi tasata mahdollisten tullien tuomia negatiivisia vaikutuksia? Ehkä odotellaan myös rauhan saamista Ukrainaan, joka voisi vaikuttaa positiivisesti jenkkienkin pörssiin?

    Trump ollut tosi jyrkkä BRICS maiden suunnitelmaan syrjäyttää dollari kaupankäynnissään. Jos aiheesta pääsee johonkin diiliin, niin voi vaikuttaa positiivisesti usan pörssiin tämäkin?

    Öljyn hinta jos laskee niin vaikuttaa elvyttävästi jenkkien talouteen + veroalennukset kuluttajille.

    1. Heikki Ikonen sanoo:

      Kaikenlaiset skenariot ovat aina mahdollisia ja yllätyksiä tulee vastaan. Makrotaloudellisten syysuhteiden kanssa kyllä olen oppinut varovaisuutta, koska niitä on aina tarjolla joka lähtöön. Osa osoittautuu kuranteiksi osa ihan muuksi.

      USA:n osakemarkkinan kokonaisarvo on kuitenkin 62 biljoonaa eli tuhatta miljardia, joten aika isot rahat tarvitaan kelkan kääntämiseen, jos suunta on jonnekin taittumassa. Muutamat sadat miljardit eivät vielä ylettömästi paina.

      Tekniseen analyysiin aloitin paneutua juuri sen takia, että kokemukseni mukaan pelkällä järkeilyllä ja funda-analyyseilla ei markkinoiden liikkeitä voi mielekkäästi tulkita. Vaikeaahan se on millä vain, mutta tähän pohjaa oma tulokulmani tältä osin.

  2. Sampo Kiviharju sanoo:

    Moi,

    Ennusmerkit laskumarkkinasta ovat toden totta olemassa ja pistää miettimään vaihtoehtoja. Omalla kohdalla käteiskassa on tällä hetkellä 20%. Säästän palkasta kuukausisäästösopimuksella indeksirahastoihin ja säännöllisesti myös osakkeisiin, pääsääntöisesti osinkoa maksaviin yrityksiin.

    Mitä vaihtoehtoja tulee mieleen:

    a) jatkaa normaalisti välittämättä suhdanteista, sillä ajoittaminen on vaikeaa
    b) laittaa kuukausisopimukset ja / tai osakeostot hetkeksi jäihin ja kerätä käteiskassaa mahdollista laskumarkkinaa ja pohjaongintaa ajatellen
    c) yrittää ajoittaa markkinaa, myydä indeksirahastoja ja / tai osakkeita
    d) yrittää suojata salkkua shorttaamalla markkinaa (esimerkiksi S&P500 indeksiä) ja jatkamalla muuten normaalisti
    e) kombinaatio edellä mainituista
    f) joku muu mikä?

    Miten Heikki itse valmistaudut mahdolliseen rytinään ja millaisella käteispainolla itse tällä hetkellä olet varautunut? Onko sinulla jotakin raja-arvoja käteispainolle eri suhdanteissa? Esimerkiksi arvostuskertoimien ollessa huipussaan käteispaino 40% ja kertoimien ollessa matalalla käteispaino 10%.

    Yt. Sampo

    1. Heikki Ikonen sanoo:

      Kiitos Sampo, käsittelen aihetta vielä melko seikkaperäisesti Laskumarkkinoiden dynamiikasta – jatkosssa kohta. Varautuminen ei ole tosiaan ihan yksinkertaista.

      Itselläni on nyt varsin korkea käteispaino ja toisaalta Treasurya enemmän kuin koskaan, korkopapereita en juurikaan ole ennen harrastanut. Varaudun myös osassa salkuistani treidaamaan aika ahkerasti.

      Sykliset olen etupäässä myynyt jos siltä näyttää ja usein on näyttänyt. Defensiiviset hallitsevat nyt salkkua. Ja toisaalta kovat osinkopaperit.

Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2025 © Pörssihaukka