Laskumarkkinoissa ovat käteinen ja kontrakohteet arvossaan. Tuottoa ei tuosta vain revitä ja ajoitus on parhaassakin tapauksessa haastavaa. Poliittiset miinat lisäävät vaikeusastetta, mutta urakan onnistuessa palkinnot kapuavat omaan sarjaansa.
Laskumarkkinat kannattaa nähdä loistavana tilaisuutena kahmia ylituottoja, koska niiden kestettyä aikansa osakkeet vajoavat tarjoukseen, jopa polkumyyntiin. Näin käy aina johonkin mittaan.
Toki yhtiöiden tuloksetkin heikkenevät laajalla rintamalla, mutta hinnoittelu madaltuu vielä rajummin. Pohjalta ostetuilla laatuyhtiöillä voi tehdä kolminumeroisiakin voittoja seuraavalla suhdannehuipulla.
Ensimmäinen ratkaistava ongelma on vapaa kassa, jota ilman tarjoukset lipuvat parempiin suihin. Salkun likvidoiminen käteiseksi ainakin johonkin mittaan tarjoaa ratkaisun – jos ajoitukset vähänkään onnistuvat.
Pörssihaukka on viimeisen vuoden aikana hionut linjaansa siten, että laskumarkkinan oireiden ilmaannuttua lunasta-leimoja on napsunut aika paljonkin, etenkin syklisille mutta muillekin. Lunastuksessa piilee aina riskinsä, mutta sotakassan kasaamiseksi se on välttämätöntä.
Kaikki osakkeethan eivät osallistu laskumarkkinaan indeksien mukana. Nämä defensiiviset kannattaa pitää salkussaan ainakin siihen asti, että kiehuvat myyntikelpoisena.
Ajoituksissa on perusteltua hakea aina optimia molempiin suuntiin. Jos hyvä defensiivinen, kuten tässä kohtaa vaikkapa Abb Vie, Amgen ja Orion, kuumuvat tarpeeksi niin saavat lunasta-leiman.
Jos lunastukset osapuilleen onnistuvat on isoin kynnys ylitetty. Vapaata kassaa voi hautoa ja turvottaa kauankin, ellei houkuttelevia ostorakoja aukea.
Kyllä niitä aikanaan tulee. Kuten sarjan alkupuolella perattiin, karhun taipaleen eli laskumarkkinan kesto asettuu tavallisesti vuoden tuntumaan.
Matkan varrella voi osua hyviä ostorakoja etenkin defensiivisille mutta muillekin tilanteesta riippuen. Lähtökohtaisesti isoa käteispainoa ei kuitenkaan kannata murehtia.
Sille löytyy käyttöä vielä. Ja sen lopputulos aikanaan riemastuttaa, jos markkinakuviot kulkevat osapuilleen arvioiden mukaisesti.
Vaikkapa indeksi-ETF ja niiden kanssa samaa jalkaa marssivat osakkeet kannattaa tietysti ostaa jos mahdollista markkinan pohjasta. Edellinen taittui ylös syys-lokakuun vaihteessa 2022.
Valuuttasuojattu SP500-ETF nousi sieltä +50% tuoreeseen lunasta-leimaan. Yksittäisissä osakkeissa nousut olivat sitäkin raikkaampia. Vaikkapa vahvasti indeksisidonnainen BlackRock maksoi pohjassa alle 600, lunastus tuli vähän alle tuhannessa.
Vähän parempaankin tuottoon ylsi Scanfil – noin vitosesta kymppiin, alle vuodessa! Jolloin sen myös lunastimme.
Visa maksoi tuolloin alle 200, Atlas Copco alle 90, Apple alle 150, Investor noin 160. Ja niin edelleen. Markkinan pohjassa voi ampua haulikolla sarjatulta, osumista ei tule pula.
Historian perusteella sinne on vielä matkaa kuukausia. Mutta aina se löytyy.
Ihanteellista tietysti on, jos laskumarkkinan aikanakin kykenee raapimaan tuottoa edes jonkunmoista. Se onnistuu etenkin kontrakohteilla, joiden valikoima ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti leveä.
Kontrakohteet kulkevat laskumarkkinassa eri suuntaan tai eivät ainakaan merkittävästi putoa. Tästä ei tietenkään voi olla etukäteen varma minkään kohdalla, mutta historia antaa seulontaan työkaluja.
Osakepuolella kontraajia ovat perinteisesti defensiiviset eli suhdannevapaat sektorit. Kyseiset alat ja yhtiöt eivät heilahtele taloudessaan juurikaan olosuhteiden mukana, rankemmat kriisit toki pois lukien.
Vaikkapa raju inflaatio ja korkotaso lykkäävät myrkkyä kaikkien soppaan. Silloin pakopaikat ovat todella vähissä.
Riski siihen on nyt melkoinen, koska kauppasotien luonteeseen kuuluu hintojen nousu kuten jo niiden tavoitekin on. Vaikka Trump nyt papattaa mikä parhaiten tukee hänen omia tavoitteitaan.
Jos inflaatio ottaa uudet kovat kierrokset ja korot lähtevät nousuun, osakepoiminnasta tulee todella vaikeaa – ja muidenkin kontraajien haravoimisesta. Ehkä näin ei käy, mutten viljele optimismia vain viran puolesta.
Defenisiivististä sektoreista klassinen ja minusta myös paras on terveydenhuolto. Sen tarve pysyy aika tasaisena kaikissa oloissa.
Lääkkeistä ja muusta vastaavasta huollosta tingitään viimeisenä säästöjä haettaessa. Terveydenhuolto on myös pääsääntöisesti kuluttajavetoista, joten syklisille yhtiöille ja etenkin teollisuudelle tärkeät investoinnit eivät siihen juuri vaikuta.
Vaikka Valmet, Metso, Caterpillar ja Atlas Copco saavat tulonsa puhtaasti teollisuusyhtiöiltä eli elävät investointisyklien tilasta. Terveydenhuollossa niitä ei ole juurikaan asiakkaina, joten ne voivat kasvaakin keskellä yleistä matalasuhdannetta.
Pörssihaukassa on laadukas lista defensiivistä terveydenhuoltoa: Abb Vie, Amgen, Gilead, Johnson & Johnson, United Health, ResMed, Orion, Pfizer, uusimpana Novo Nordisk. Tuohon settiin uskaltaa jo laittaa isompaakin panostusta paikkojen tarjoutuessa.
Lisäksi listalle on tulossa SP500:n terveydenhuollon indeksi-ETF, jossa noista monet ovatkin runkoyhtiöinä. Indeksirahastoon uskaltaa sinänsä upottaa rahaa kuinka paljon vain, valtava hajautus suojaa sen raskailta miinoilta.
Näissäkin on toki se ongelma, että sopivat ostoraot tulevat omassa tahdissaan ja usein ehkä niin, että laajemman lunastusaallon turvotettua kassaa ei niissä olekaan hetkeen ostettavaa. Sehän on tilanne juuri nyt monessa mainituista.
Jos kuka ehti napata noita tarjouksesta on mainiossa asemassa nyt. Ralli jatkunee jonkin aikaa. Sen ylikuumuttua lunastus kilauttaa rutkasti ostovoimaa hyvällä voitolla.
Kuluttajahyödykkeet ja vähittäiskauppa saattavat tarjota defensiivistä suojaa, joskaan sen varaan ei voi noin vain laskea. Vaikkapa iSharesin kuluttajasektorin ETF dippasi indeksien mukana oikein urakalla 2022 tarjoamatta hitustakaan markkinaturvaa.
Toisaalta Xtrackersin World Consumer Staples -ETF aaltoili toisin ja tästä vinkkelistä paremmin tarjoten ainakin mahdollisuuden vekslata sen kanssa voitollisesti laskumarkkinan keskellä. Sekin on nyt vain liian kuuma eikä houkuta varmaankaan vielä ainakaan viikkoihin.
Mahdollinen kuitenkin. Samoin jenkkiyhtiöpainoitteinen puolustusteollisuuden ETF, jota löytyy myös euroversiona. Se sahaili matalariskisesti 2022, jonka toistuessa istuisi pelipaperiksi.
Yksittäiset yhtiöt voivat kyllä siinä roolissa toimia, ja siihen uskon useiden Pörssihaukan listalta yltävän. 2022 suojaa tarjosivat muun muassa Pepsi, Philip Morris, British American Tobacco, Axfood.
Mahdollisia kontraajia ovat Sampo, Elisa, Kesko ja Olvi. Nämä kaikki tietysti vain siltä osin, että ostorakoa aukeaa.
Ei niitä tai mitään kannata haalia väärässä saumassa. Jos ei paikkaa ole niin parempi pitää käteistä. Inflaatiota on sen suhteen turha murehtia, passailusssa on kyse kuitenkin aina vain kuukausista.
Optiosuojattu JGPI on aaltoillut yllättävän omaehtoisesti suhteessa indekseihin ja tarjoaa yhden kontrakohteen ainakin lyhyisiin trendeihin. Se myös maksaa kovaa osinkoa, joka itsessään toki suojaa ja tuo käteistä laskumarkkinassa.
JGPI reissaa aika ahkerasti eli laskumarkkinassa vaatinee aktiivista kauppaa. No se ei ole Pörssihaukassa ongelma vaan oleellinen osa palvelua jos ja kun niikseen.
Sopivia indeksikohteitakin on ainakin harkinnassa kontrakohteeksi. Intia-ETF päässee listalle muita aiemmin, koska lähti laskuunkin aiemmin – ja on aloittanut nousun muita ennen usein joskaan ei aina.
Intian talouskaan ei ole kovin riippuvainen maailmantaloudesta aivan toisin kuin vaikka Suomen. Yli miljardin asukkaan kovakasvuisena kotimarkkinana Intia tarjoaa omanlaistaan suojaa ja osuvalla ajoituksella huipputuottoa.
Valuuttasuojattu Nikkei ei varsinainen kontrakohde ole vaan liukuu alas muiden indeksien mukana. Silti se kiehtoo pelipaperiksi, koska yleensä laskumarkkinoissakin matalaliikkeisenä mahdollistaa asialliset voitot osuvilla treideillä.
Brasilian indeksin ETF kiinnostaa myös omaehtoisine aaltoineen ja kun se nyt tulee alas lyhyen rallin jälkeen. Se kesti pari kuukautta ja sen verran vienee nyt pudotuskin.
Aika vaatimattomaksi jäi kyseinen kipaisu, noin viiteen prosenttiin. Toisaalta jos sen saa kalastettua niin kummasti kelpaa, vallankin tuottosaumojen ollessa kaikkiaan kortilla.
Treidaaminen laskumarkkinassa on tietysti riskisempää kuin nousukaudella, eikä välttämättä sovi kaikille. Mutta tarjolle sitä tulee.
Ja sitten ovat tietysti kontrakohteiden klassikot valtionvelkakirjat, joista se kaikkien aikojen gorilla on ja pysyy – Treasury. Joka perinteisesti tarjoaa varmimman suojan osakkeiden sulaessa.
Koska se merkitsee talouskasvun taantumista, mikä heijastuu osakkeiden vaihtoehtokohteiden tarpeeseen. Ja normaalisti tai ainakin useimmiten myös valmiuteen hyväksyä matalampi korkotuotto velkapapereille.
Poikkeuksen tekee kova inflaatio, joka pitää korkotason korkeana heikossakin suhdanteessa. Ja kuten tuhanteen kertaan sanottu se riski ei ole vähäinen Trumpin kauppasotien vuoksi.
Trump toi kuvaan toisenkin hankaluuden. Yleensä dollari vahvistuu osakkeiden sakatessa, koska se on perinteinen turvasatama Treasuryn ohella ja elimellisenä osana.
Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että Euroopan on USA:n ulkopoliittisen tsunamin vuoksi lähdettävä satojen miljardien asevarusteluun pikaisella tempolla. Vaikka siihen olisi nyt heikosti varaa.
Satojen miljardien paketit on rahoitettava lainalla. Ja kuten aiemmin totesin ja varoitin, se tulee nostamaan euroalueen pitkiä korkoja, vaikka taloudellinen tilanne ei sitä muuten edellyttäisi, päinvastoin.
Saksan kymppivuotisen – ja samalla kaikkien euromaiden – korko räjähti hetkessä edellisen inflaatiopiikin tasolle. Sen seurauksena euro vahvistui rajusti dollaria vastaan.
EKP:n tänään odotetusti laskema ohjauskorko ei puntarissa painanut. Markkinat hinnoittelevat nyt kiristyvää korkotasoa ja se nostaa euroa.
Samalla Treasury – ainakin sen Pörssihaukassa oleva valuuttasuojaamaton versio – sai kuokkaansa prosenttikaupalla sormia napauttaen. Ja tämä trendi saattaa olla ikävän pitkäkestoinen.
Koska enempää Euroopan lainatarpeeseen kuin Yhdysvaltojen ulkopolitiikan nykyiseen isoon linjaan ei kannata odottaa muutosta. Niinpä on tämänkin perinteisen turvasataman asema nyt pahasti kyseenalainen.
Euroopan valtionvelat sitä tarjoavat vielä vähemmän tässä raossa. Niiden ETF sukelsi liki viisi prosenttia päivässä, kun EU ja Saksa julkistivat suunnitelmansa.
Joten, vaikka tämä joitakin lukijoita närästää, tämän hetken maailmassa politiikka myllertää taloutta voimalla ja arvaamattomasti. Näitä pommeja riittää taatusti jatkossakin.
Eikä omaa asemaa ainakaan auta silmiensä sulkeminen. Olosuhteet etenkin Euroopassa ovat nyt moniongelmaiset ja hyvät lääkkeet vähissä.
Kaikki tämä tekee sijoittajan ja sijoittajapalvelun elämästä vaikeaa. Eikä asetelmien helpottamiseen ole näppäriä poppakonsteja.
Näissä tyrskyissä nyt vain täytyy seilata. Käteisenä pysyminen toistaiseksi on tietysti helppo vaihtoehto, mutta tuon kyllä kontrakohteitakin paikkojen auetessa. Näistä tarkemmin katsauksissa.
Sarja päättyy tähän ainakin toistaiseksi, koska kaikki akuutisti oleellinen on käsitelty. Jos tarpeen niin saattaa toki tulla jatkoakin.
Ja lienee paikallaan todeta juttusarjan alkaneen tammikuun puolivälissä. Vaikkapa MSCI World -indeksin ETF lähti pudotukseen kuukausi myöhemmin ja on jo liki -10% huipustaan – ja kuten Pörssihaukka on aikaa sitten povannut eteni aika varmasti laskumarkkinaan.
Sarjan kaikki osat yksi, kaksi, kolme, neljä ja viisi.