ETF:n ABC

Passiivista rahastoa hallinnoidaan löysin rantein. Kuva: Pörssihaukka via Midjourney AI

ETF on passiivinen rahasto

ETF on laajasti hajautettu sijoitusrahasto, jotka valtaosin hallinnoidaan passiivisesti. Lyhenne tulee englanninkielen sanoista exchange-traded fund, suomeksi pörssinoteerattu rahasto. Sitä ostetaan ja myydään kuin pörssiosaketta, mutta muuten se on kuin mikä tahansa rahasto.

Useimmat ETF:t ovat passiivisesti hallinnoituja, mikä eroaa aktiivisesta siten, että rahaston omistamien yhtiöiden joukko ja omistusten keskinäinen suhde määritellään rahaston perustamisvaiheessa. Sen jälkeen rahaston sisältö ei käytännössä muutu.

Rahaston arvonmuutokset perustuvat yhtiöiden pörssikurssien kehitykseen ja niiden maksamien osinkojen virtaan, eivät salkunhoitajan päättämiin muutoksiin eli myynteihin ja ostoihin.

Passiiviset rahastot ovat jo vuosikymmeniä vanha keksintö. Ne luotiin, kun tutkimukset havaitsivat valtaosan aktiivisista rahastoista pärjäävän huonosti vertailuindekseilleen. Salkunhoito tuotti harvoin odotettua lisäarvoa.

ETF on kustannustehokas

ETF:ien hallinnointikulut ovat erittäin matalat, kalleimmatkin yleensä ottaen alle prosentin, halvimmat prosentin sadasosia. Hallinnointikulu on rahastoyhtiön pääomasta kuorima korvaus.

Aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa kulut ovat korkeat, yleensä prosentin parin luokkaa. ETF on kustannuksiltaan oleellisesti edullisempi.

Kustannuksilla on sijoittamisessa yleistä oletusta suurempi merkitys, ja se korostuu sijoitusajan pidentyessä. Jos rahaston hallinnointikustannus on kaksi prosenttia vuodessa, syö se tuottoa yli kaksikymmentä prosenttia kymmenessä vuodessa.

Osakesijoittamisen indekseistä lasketun vajaan kymmenen prosentin keskivuosituottoihin suhteutettuna se tarkoittaa, että noin kolmasosa tuotosta katoaa kuluihin.

Kustannustehokkuus merkitsee parempaa tuottoa

Puhtaasti korkeiden kustannustensa takia vain noin kymmenesosa aktiviisesti hallinnoiduista rahastoista pärjää vertailuindekseilleen, esimerkiksi pankkien ja rahastoyhtiöiden Suomi-rahastot Helsingin pörssi-indeksille. Kustannustehokkuutensa ansiosta ETF:t ovat aktiivisia rahastoja keskimäärin selvästi parempituottoisia.

Siksi ETF:ien suosio on kasvanut rajusti. Jopa osa aktiiviseksi markkinoiduista korkean kustannuksen rahastoista on todellisuudessa ETF-rahastoja, joskaan sitä eri kerrota asiakkaalle, ja häntä veloitetaan näennäisestä salkunhoidosta.

Koska ETF-rahasto ei osta ja myy osakkeita säädelläkseen salkun sisältöä, rahaston omistaja tietää aina tarkasti, mihin rahaston varat on sijoitettu. ETF onkin erityisen suosittu indeksisijoittamisessa.

Indeksi-ETF sisältää määrätyn osakeindeksin kuten Yhdysvaltojen suurimpien yhtiöiden Dow Jonesin tai Suomen vastaavien OMX25:n yhtiöt mahdollisimman tarkasti samassa suhteessa kuin kyseinen indeksi. Sen myötä rahaston tuottokin seuraa tarkasti indeksiä.

Perinteitä pursuava Coca Cola kuuluu amerikkalaisten indeksirahastojen suurimpiin yhtiöihin. Kuvassa tiettävästi historian ensimmäinen kuponki. Kuva: Wikipedia Commons.

ETF tarjoaa maksimaalisen riskinhallinnan

Hajauttaminen on osakesijoittamisen ainoa riskinhallintakeino, mutta siinä se on myös erittäin tehokas. Koska jokainen ETF on hajautettu vähintään kymmeniin ja usein satoihin yhtiöihin, yhtiökohtaiset riskit putoavat nollaan. Yksittäisten yhtiöiden kompurointi, mikä sinänsä on väistämätöntä laajasti hajautetussa salkussa, ei ravistele rahastoa.

ETF:n keskeisiä etuja on, että se mahdollistaa kustannustehokkaasti laajan hajautuksen niin kansainvälisesti kuin toimialoittain. Se vähentää entisestään riskejä, koska yksittäiset maat ja toimialat voivat kohdata yllättäviä vaikeuksia.

Osakekurssien heiluntaa murehtiva voi hakea vakautta ostamalla suhdanteille vähemmän herkkiä toimialoja, kuten terveydenhuoltoa ja kulutushyödykesektoria. Jotkut ETF:t on luotu mahdollisimman vähän kursseiltaan heiluvista osakkeista.

Jos tuskailet herkästi sijoituksiasi, laajat rahastot turvaavat yöunesi – kunhan pysyt poissa sijoitustililtäsi laskumarkkinoiden aikana.

Veromatematiikka hyödyttää ETF:iä

Jos ETF ei jaa rahastosta ulos osinkoja kuten on tavallista, yhtiöiden maksamat osingot lisätään rahaston pääomaan eli niillä ostetaan lisää osakkeita. Näin rahaston arvo kasvaa osinkovirran myötä.

ETF-rahastot kuten yleensä rahastot eivät maksa useimmissa maissa osingoista veroa, joten osingot kasvattavat rahaston arvoa ilman verokustannusta. Asiakas maksaa pääomaveron ainoastaan myyntivoitosta.

Osingot asiakkaalle tulouttaviakin ETF-rahastoja tosin on. Niiden osingoista menee normaali pääomavero.

Osinkovero ei kiristä rahastosijoittajan rahapussia eikä päätä

ETF on pistänyt osinkopussin huolella kiinni varmuuden vuoksi. Kuva: Pixabay.

Kaupankäynti on ETF:llä halpaa

Arvopaperivälittäjät veloittavat ETF:n ostosta ja myynnistä osakekaupan normaalin kustannuksen. Koska ETF:iä voi ostaa valmiin hajautuksen ansiosta turvallisesti suuriakin määriä, kaupankäynnin suhteellinen kustannus jää matalaksi. Jotkut välittäjät tarjoavat jopa ETF-kauppaa ilman kustannuksia määrätyissä raameissa.

Kuukausisäästämistä ETF:ien muodossa moni välittäjä tarjoaa hyvin edullisin sivukustannuksin, jopa ilman kuluja. Yleensä se edellyttää sääännöllistä säästämistä. Ehdot löytyvät kunkin välittäjän sivuilta.

Markkinariski on osa kaikkea sijoittamista

ETF sisältää markkinariskin kuten kaikki osakesijoittaminen, eli osakekurssit heiluvat ajoittain rajusti. Sitä ei mikään ETF poista, kuten ei mikään osakesijoittamisen muoto.

Markkinat liikkuvat globaalisti jokseenkin samaan aikaan samaan suuntaan. Siihen reagoivat kaikki osakerahastot samalla tavalla. ETF:ien tarjoama laaja hajautuskaan ei heiluntaa ehkäise, joskin voi sitä vaimentaa.

Pitkäaikaisessa sijoittamisessa markkinariskiin eli kurssien heiluntaan auttaa riittävä sijoitusaika. Pörssien laskumarkkinat eivät koskaan kestä mittaansa enempää. Se tekee spekulatiivisemmastakin ETF-sijoittamisesta siltä osin turvallista. Mahdollisen ajoitusvirheen korjaa kärsivällisyys.

Intia on yhä varteenotettavampi toimija, mutta markkinariskeiltä ei sijoittaja ole silti suojassa. Kuva: Ministry of Power, India, Wikipedia Commons.

ETF mahdollistaa kustannustehokkaan trendikaupan

Monet sijoittavat haluavat hyödyntää markkinoiden liikkeitä. Se on tietysti järkevää onnistuessaan, mutta ajoituksen ohella ongelma on kustannusten rajoittaminen. Hajautusvaatimuksen vuoksi yksittäisillä osakkeilla trendisijoittamisen kaupankäyntikustannukset nousevat herkästi korkeaksi varsinkin piensijoittajalle.

Koska ETF on valmiiksi hajautettu, tarjoaa se trendien hyödyntämiseen kustannustehokkaan vaihtoehdon. Salkku voi koostua ongelmitta yhdestä tai muutamasta ETF:stä, jolloin kaupankäynti maksaa suhteellisen vähän ilman valtavaa pääomaakin.

ETF on turvallinen

ETF:t kuten yleensä rahastot ovat tarkasti säänneltyjä ja valvottuja. Suurimmat kansainväliset ETF-rahastoyhtiöt hallinnoivat jopa tuhansien miljardien varoja.

ETF:iä hallinnoivat rahastoyhtiöt eivät omista rahastoja, vaan niihin sijoittaneet asiakkaat. Rahastoyhtiön mahdolliset vaikeudet eivät vaaranna ETF-sijoitusta. Vaikka rahastoyhtiö menisi konkurssiin, velkojat eivät rahastoihin pääse käsiksi.

Toisin kuin setelin harjasuden, ETF-rahastojen kannat eivät ole kutistumassa. Pelkästään Brasiliaan sijoittavissa ETF-rahastoissa on miljardeja pääomaa.

ETF varmistaa osakesijoittamisen keskituotot

Pörssit nousevat aina ennen pitkää uusiin ennätyksiin, koska talouskasvu ja yritysten tulosten kasvu on tuottavuuden kehityksen ansiosta päättymätön prosessi. Talouskasvu kanavoituu parhaiten sijoittajalle hyvien yritysten omistajina.

Laajasti hajautetun ETF-salkun omistaja voi odottaa turvallisin mielin osakesijoittamisen pitkän aikavälin indeksitason tuottoja. Se ei vaadi asiantuntemusta, ainoastaan kärsivällisyyttä.

Ajoituksella on toki vaikutusta tuottoihin. ETF-rahastot kuten kaikki osakesijoitukset on paras hankkia markkinoiden pohjasta. Huonoiten ne tuottavat markkinoiden huipulta ostettuna.

Ajoituksen suhteellinen merkitys vähenee sijoitusajan venyessä. Aika on osakesijoittajan turvallisin kumppani.

ETF voi tarjota myös säännöllisen tulovirran

Rahastosijoittaja hyötyy veromatematiikasta rahaston sisään jäävien osinkojen verovapautena, mutta moni kaipaa myös säännöllistä tulovirtaa sijoituksesta. Se on tilanne etenkin sijoitusuran loppupuolella, kun sijoitusten pitäisi leventää eläkettä tai muita ansioita.

ETF tarjoaa hyvän vaihtoehdon siihen osinkoa ulos maksavien rahastojen muodossa. Ne keskittyvät hyvää osinkoa tulouttaviin yhtiöihin. Rahasto siirtää osingot rahaston omistajille.

Laajasti hajautettu osinkosalkku tuo jatkuvaa tulovirtaa kuten sijoitusasunnon vuokrat, mutta varmemmin ja vaivattomammin. Osingot ovat sijoittamisen suhdanteista vähiten riippuvainen elementti. Vaikka osakekurssit heiluvat, hyvät osinkoyhtiöt jakavat ison osan tuloksestaan osinkoina katkeamatta.

Osinkojen lasku edes vuositasolla ei ole tavallista suurissa indekseissä. Hyvä osinkoa jakava ETF takaa vakaan ja ennustettavan tulovirran.

Säännöllinen osinkotuotto poistaa sijoitusten myynnin ajoituksen murehtimisen. Se luo myös oikeaa turvallisuuden tunnetta sijoitusten arvomuutoksia hermoilevalle. Osingot juoksevat sijoittajan tilille kurssien heilunnasta riippumatta.

Pörssihaukkaan voi tutustua kaksi viikkoa ilmaiseksi ja sitoumuksetta.

Tuhdin osinkosalkun rakentaneet voivat keskittyä mielipuuhiinsa. Kuva: Pörssihaukka via Midjourney AI

 


Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2025 © Pörssihaukka