• Yleistä

Oma sotakoira raatelee Trumpia

Viikon kohutapaus politiikassa on Donald Trumpin entisen turvallisuuspoliittisen neuvonantajan John Boltonin paljastuskirja The Room Where It Happened eli Huone jossa se tapahtui. Bolton ryvettää entistä pomoaan olan takaa niin tietämättömyydestä, linjattomuudesta kuin silkasta tyhmyydestä.

Vaikka teos on sekava, raskaslukuinen ja pullistelee kirjoittajan omakehua, on se hiukan hätäisesti lainakappaleena luettunakin silti painokasta kritiikkiä.

Se johtuu jo Boltonin taustasta. Hän on todella pitkän linjan ulkopolitiikan veteraani, republikaanien raskasta sarjaa joka tavalla. Siltä suunnalta ei tavata potkia omia johtajia hampaat irvessä.

Bolton tunnetaan äärijyrkkänä haukkana ja arvokonservatiivina, joka kuului George W. Bushin hallinnossa sen vaikutusvaltaiseen uuskonservatiivien ryhmään. Tämä porukka markkinoi esimiehelleen Irakin sodan ratkaisuna Lähi-idän ongelmiin.

Tykitystä pahimmalta taholta

Boltonin nousu Trumpin sisäpiiriin ei tullut yllätyksenä, sillä monet Trumpin kiivaat linjaukset istuvat Boltonin henkeen ja tavoitteisiin. Näin varsinkin kovat otteet Irania vastaan.

Kun Bolton nyt kääntyi jyrkästi Trumpia vastaan puolitoista vuotta hänen ulkopolitiikkaansa sorvailtuaan, arvostelu ei pahemmalta taholta voisi tulla. Bolton tuntee entisen esimiehensä, eikä Trump voi kyseenalaista hänen aatteellista taustaansa ja mittavaa kokemustaan.

Boltonin motiiveiksi voi toki tulkita kostonhimon ja katkeruuden, mutta näin raskasta tekstiä ei sillä pysty mitätöimään mittaansa enempää. Etenkin kun Bolton ei ole arvostellut George W. Bushia.

Trump yrittikin estää kirjan julkaisun kansallisen turvallisuuden nojalla. Perustelu on juuri niin heikko kuin kuulostaa. Kirja ei vaaranna kuin Trumpin aseman.

Suomikin esillä

Kirjan anekdootteja on tulvinut mediassa runsaasti Suomessakin, joka nousee kirjassa esiin Trumpin olettaessa meidät osaksi Venäjää. Vastaavia esimerkkejä hänen tietämättömyydestään riittää.

Hupaisin niistä on Trumpin kysely Kim Jong-Unilta, vaivaavako häntäkin sikäläinen media kuten Trumpia itseään. Pokkaansa pitelevä diktaattori tokaisee, että sitä ongelmaa hänellä ei ole.

Tämän voisi vielä kuitata tapaturmaiseksi aivopieruksi. Mutta Boltonin mukaan Trump ei moneen kertaan selittämisen jälkeenkään ymmärtänyt Korean niemimaan konfliktin luonnetta ja taustaa.

Sen vertaa, että olisi hahmottanut Pohjois-Korean olevan todellakin absoluuttisen totalitaristinen valtio. Jonka sananvapauden tila varmastikin ihastuttaisi Trumpia.

Oma suosio ainoa linja

Boltonin ankarin kritiikki kohdistuu kuitenkin siihen, ettei Trumpilla ole muuta linjaa kuin oma suosionsa ja uudelleen valintansa. Siitä on osuvin esimerkki Syyria, josta Trump veti amerikkalaiset joukot pois tilanteessa, jossa maan tulevaisuus oli vaakalaudalla.

Trump oli tässä toki vaalilupaustensa mukainen. Ristiriita on siinä, että Syyrian hallitus on Iranin tärkein liittolainen, ja Iran taas Trumpin kovien otteiden kohde lupaistensa mukaisesti.

Jättämällä Syyrian oman onnensa nojaan Trump ojensi hopealautasella Iranille ruhtinaallisen jalansijan Lähi-idässä – vaikka muilla toimillaan Trump sitä kurittaa.

Syy oli Boltonin mukaan yksinkertaisesti se, että Trump pitää Syyriasta vetäytymistä kannattajiensa arvostamana tekona. Kuten epäilemättä asia onkin.

Muuta strategiaa Trumpista ei Bolton löydä: hän ajattelee vain omaa suosiotaan ydinkannattajiensa keskuudessa. Siitä näkökulmasta Iranille kannattaa tarjota yhdessä asiassa nyrkkiä ja toisessa täytekakkua.

Tai Pohjois-Korealle. Tai kenelle tahansa. Kunhan näyttää kannattajista hyvältä.

Ei ensimmäinen likaämpäri

Bolton pitää Trumpia sopimattomana presidentiksi, ja toivoo hänen kautensa jäävän yhteen. Kovaa tekstiä umpirepublikaanilta, kun ainoa vaihtoehto on demokraattipresidentti.

Eivät Boltonin arviot toki mullistavia ole, lähinnä ne vahvistavat aiempaa kritiikkiä. Likaämpärin ovat Trumpin niskaan heittäneet monet potkut saaneet entiset läheiset avustajat, kuten puolustusministerinä palvellut kenraali James Mattis.

Jotain sekin kertoo. Mutta Trumpin suosioon ja vaaleihinkaan tällä kaikella ei luullakseni kummoista vaikutusta ole, ainakaan hänen ydinkannattajiinsa.

Mutta ei Boltonin täyslaidallinen Trumpia ainakaan auta. Perinteisiä kovan linjan republikaaneja kirja saattaa hätkäyttää, jos heillä on ollut Trumpista toinen käsitys – kaiken jälkeenkin.

Arvaamattomuus voi yhä pahentua

Talouden ja sijoittamisen kannalta Boltonin arviot ovat merkittäviä lähinnä siltä osin, että ne alleviivaavat Trumpin arvaamattomuutta. Hän voi tehdä mitä vain oman suosionsa eteen, eikä toisaalta mitään sitä vahingoittaakseen.

Kuvaavaa on, että Trump oli valmis Kiinan kanssa kauppaneuvotellessaan tulemaan vastaan, jos Kiina auttaisi häntä vaaleissa. Mitä diili olisi sisältänytkään, tekee sellaisen väsääminen kulissien takana päättäjästä epäluotettavan – myös niiden kannalta, jotka pitävät Trumpin otteita sinänsä oikeina.

Arvaamattomuuden eskaloitumiseen on nyt pelottavan suuri tilaus, kun Trump junnaa kaukana Joe Bidenin takana gallupeissa. Vaalien alla erilaisten hässäköiden järjestäminen on perinteinen tapa siirtää huomio ongelmista pois ja kasata kansalaiset johtajan taakse.

Vaihtoehtoisia hässäköitä Yhdysvaltojen presidentillä riittää. Pahimmassa tapauksessa tämä vuosi muistetaan muustakin kuin koronasta.

---