Kova brexit ja sillä sipuli
Kiitti mulle riitti, tiuskaisee Britannian seuraava pääministeri EU:lle – ja luultavasti parlamentillekin.
Brexit on jäänyt Pörssihaukassa vähäksi aikaa huomiotta viime aikojen markkinakiireiden vuoksi. Dramatiikasta, joskin jokseenkin odotetusta, ei ole ollut prosessin luonteelle ominaisesti puutetta.
Theresa May häipyi historiaan itku silmässä melko täydellisenä epäonnistujana. Hän ei päässyt likikään tärkeintä tavoitettaan, jonkin sortin kansallista etua puoltavaa brexit-sopimusta. Kompromissivalmius opposition suuntaan löytyi liian myöhään.
Siinä vaiheessa May oli suututtanut jo niin oman leirinsä kuin opposition. May olisi antanut parlamentille vallan kasata millainen enemmistön hyväksymä sopimus tahansa, mutta hanke upposi.
Mayn mukana vajosi syvyyksiin ylipäänsä brexit-sopimus. Mayn tilalle nousee pääministeri, joka on vielä haluttomampi kompromisseihin.
Sopimusta vaativa parlamentti uhataan sulkea
Muodollisesti kaikki osapuolet toki sanovat olevansa valmiita rakentaviin neuvotteluihin. Myös EU:ssa ainakin Saksa on sitä korostanut, vaikka Mayn kanssa viilatun sopimuksen piti olla järkähtämätön.
Toki sopimuksen useimmat haluaisivat rajan molemmin puolin. Mutta siitä on pitkä taival itse sopimukseen. Tässä tapauksessa noin valovuosi.
Boris Johnson, entinen ulkoministeri ja todennäköisin seuraava pääministeri, uskoo edelleen taivuttelevansa EU:n holtittoman omanapaisiin ehtoihinsa taikavoimillaan. Johnsonin vaatimukset ovat luokkaa ”sinä saat kustannukset, minä hyödyt”.
Johnson pitää neuvottelujen vaikeimpiin kuulunutta osaa, Irlannin rajaa, lähes vitsinä koko brexitin kannalta. Hän kuittaa rajakaupan ja vapaan liikkumisen saarella kioskitason puuhasteluksi.
Irlannille, joka voi torpata jokaisen EU:n sopimuksen äänivallallaan, Johnsonin asenne on täyställi nivusiin. Johnsonin kanssa mitään sopimusta ei tule, siitä uskallan lyödä ison vedon.
Mutta muut konservatiivien puheenjohtajaehdokkaat eivät näytä tarjoavan kummempaa. He keskustelevat lähinnä siitä, ketkä heistä ovat valmiit sulkemaan parlamentin sopimuksettoman eron varmistamiseksi.
Parlamenttihan äänesti sen puolesta isolla enemmistöllä, että sopimuksetta Britannia ei eroa. Se on varmaankin yhä enemmistön tahto, mutta kyseessä on kuollut kirjain.
Periaatteellinen tahto sopimukseen ei merkitse mitään
Ensinnäkin on ilmeistä, että tuleva konservativiihallitus aikoo pyyhkiä parlamentilla lattian, koska keskeiset kandidaatit ovat halukkaat sopimuksettomaan eroon. Eikä parlamentin tahto muutenkaan itsessään riitä.
Sopimus toteutuu vain, kun sen takana on sekä Britannian parlamentin enemmistö että koko EU. Saisiko mikään hallitus parlamentin enemmistöä minkään sopimusmallin taakse, kun May epäonnistui siinä aidosti yritettyään?
Mitään oleellista muutosta ei ole parlamentissa sen suhteen tapahtunut. Parlamentin enemmistön sisäinen tilanne on, että ”emme eroa ilman sopimusta, mutta emme saa sopimusta kasaan”.
Se on yhtä hyödytöntä kuin olisi Suomen eduskunnan periaatepäätös, että ”emme halua jäädä hyökkäyksen kohteeksi joutuessamme yksin, mutta emme kykene päätökseen puolustusliiton jäsenyydestä”.
Uudet vaalit eivät ole todennäköiset, eivätkä luultavasti mitään ratkaisisi. Ne toisivat vain lisää kovan brexitin kannattajia. He ovat järjestyneet jo omaksi yhden asian varsin suosituksi puolueeksi johtajanaan brexitistien rääväsuinen ääriradikaali Nigel Farage.
Kova brexit ja muuta kaaosta
Jotain sopimuksiahan on pakko saada aikaan, kuten lentoliikennettä koskeva – muutenhan lennot EU:n ja Britannian välillä loppuvat kokonaan kuin seinään. Tällaiset tulipalokiireiset asiat ratkaistaneen muusta eripurasta riippumatta erillissopimuksilla.
Mutta pääpiirteissään se on kova brexit ja sillä sipuli. Koristeeksi kakun päälle Britannia on saamassa perustuslaillisen kriisin, kun parlamentti ja hallitus vääntävät asemastaan.
Ja kohta sotkua saostavat itsenäisyydestä uudestaan innostuva Skotlanti ja raivoon ajautuva Pohjois-Irlanti. Jälkimmäisessä levottomuudet ovat jo nostaneet päätään pitkän rauhan ajan jälkeen. Katkera poliitttinen väkivalta on vaikea tukahduttaa, mutta helppo herättää henkiin.
Näitä kuvia saataneen kohta taas tuskaksi asti Pohjois-Irlannista.
Kuten perustuslaillinen kriisi
Britanniallahan ei ole edes perustuslakia, vaan sen demokratia ja valtiomuoto nojaavat satavuotisiin perinteisiin, joita kaikki ovat tähän asti kohtalaisen hyvin kunnioittaneet. Instituutioiden valtasuhteita ei ole määritelty samalla tavalla tarkasti kuin aidosti perustuslaillisissa valtioissa.
Britit ovat ylpeilleet omalaatuisella valtiomallillaan. Sen epämääräisyys saattaa käydä kalliiksi, kun valtataistelu laajentuu historiallisesti uusiin mittoihin.
Parlamenttihan jo otti vallankumouksen luonteisesti brexit-prosessin hallitukselta itselleen, joskin tuloksetta. Seuraavaksi valtasuhteita testannee uusi hallitus, sitten ties kuka.
Aika sopan britit järjestivät. Sen kaikkia seurauksia voi vain arvailla, mutta mitään positiivista on vaikea ainakin minun siitä tonkia.
Auto- ja metalliteollisuus kärsivät jo
Britanniaan paljon vieville yhtiöille talouskasvun taantuminen ja tullit vähentävät myyntiä ja lisäävät kustannuksia. Välillisiä vaikutuksia tulee monille sektoreille viivästyvien ja kallistuvien alihankintaketjujen kautta. Niiden uudelleen rakentamista varmasti on edessä, mutta se vie aikansa ja maksaa.
Auto- ja metalliteollisuudessahan rajut vaikutukset näkyvät jo. Autoja valmistuu Britanniassa enää puolet vuoden takaiseen verrattuna. Tehtaita ajetaan alas.
Lontoon pörssi on reagoinut tilanteeseen yllättävän rauhallisesti; se on liikkunut jokseenkin samaan tahtiin Euroopan keskeisten pörssien kanssa. Ongelmat ovat heijastuneet puntaan, jonka heikkous tietysti selittää osakemarkkinoiden kestävyyden. Halpa valuutta on tarjonnut vientiyhtiöille vahvan vetoavun samaan aikaan, kun yhteismarkkinat ovat toimineet kuten ennenkin.
Punta on laskenut 2016 alusta euroa vastaan noin kolmekymmentä prosenttia. Ja teknisen analyysin perusteella euron vuodeksi laantunut vahvistuminen kiihtyy taas.
Valuutoista ylipäänsä enemmän lähipäivinä. Keskeisissä valuutoissa on näköpiirissä pitkien trendien kiintoisia taitteita.
