Jäsenkysymyksiä ja palautetta
Kärähtäminen on riski, jos osakkeista maksaa liikaa
Jäseniltä on tullut taas muutamia hyviä kysymyksiä, joita joudun käsittelemään parissa erässä aikarajoitteen vuoksi. Ensimmäiseksi yhdysvaltaltaisten osakkeiden hinnoittelua koskeva, koska ainakin joidenkin ostopaikat alkavat olla taas käsissä.
Matti kommentoi:
SP500-indeksin yhtiöiden tulos on kasvanut kohtalaisesti, mutta hinta noussut todella tuntuvasti. Takavuosina peloteltiin, että elvytys johtaa inflaatioon ja jopa hyperinflaatioon. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Tämä johtui siitä, että elvytysraha ei päätynyt peruskuluttajien taskuun. Rahat meni pankkeihin ja lainamarkkinoille. Lainaraha on ennätyshalpaa. Monet sijoittajat ottavat halpaa lainarahaa osakekauppaan.
Ovakot osakkeet ja eritoten USA:n osakkeet ”inflatoituneet” markkinoille tungetun halvan lainarahan takia?
Heikki vastaa:
Tätä problematiikkaa on todellakin perattu finanssikriisistä asti. Tuolloinhan massiivinen elvytys alkoi, ja rahasta tuli puoli-ilmaista.
Nythän tilanne on jo selvästi toinen, ainakin Yhdysvalloissa, jossa korot ehtivät nousta jotensakin normaalille tasolle. Ohjauskorko kävi päälle kahden prosentin, joskin nythän se taas laski jo suhdanteen heikennyttyä. Kuten sinänsä asiaan kuuluu.
Historiallisessa perspektiivissä raha on kuitenkin ollut vuosia todellakin halpaa, ja kyllä se osakkeiden hinnoittelussa indeksitasolla on näkynyt, ja etenkin Yhdysvalloissa.
SP500 on P/E-luvulla mitattuna harvoin ollut yhtä korkealla paukkuessaan reilusti päälle kahdenkymmenen. Se ei ole hirveän lupaava indikaattori ollut.
P/E-luvulla mitattuna ”Sepe” on historiallisesti hintava
Osinkotuotto on valunut alle kahden prosentin, todella alas historiallisesti myös. Se mietityttää vähintään yhtä paljon, ainakin tällaista osinkosijoittamisen puolestapuhujaa.
Osinkotuotto on painunut liki historialliseen pohjaan
Vasta-argumenttina tähän voi sanoa, että markkina-arvoltaan suurimmat yhdysvaltalaiset yhtiöt ovat tänä päivänä kasvuyhtiöitä: Apple, Microsoft, Amazon, Facebook, Alphabet… Niiden arvostustasojen kuuluukin olla korkeat, sikäli kun kasvunäkymät ovat osapuilleen viime vuosien kuosissa.
Samoin osinkotuotto jää kasvuyhtiöillä tyypillisesti matalaksi. Eiväthän monet isoista kasvuyhtiöistä edes maksa osinkoa. Mikä on perusteltua, jos ne kykenevät investoimaan kassavirtansa tuottavasti.
Hintava, mutta liianko?
Ja onhan SP500:n tuloskehitys varsin hyvin puksuttanut viime vuosina. Nythän takana on jo selvästi tulostaantuma, jonka mukaisesti SP500 on paukuttanut jo uusia ennätyksiä. Se ei varmasti ole sattuma tai kupla.
SP500:n tulokset (keltainen käyrä) ovat kehittyneet hyvin, ja niin käynee jatkossakin
Toinen asia on, pitääkö indeksin nykyistä hintaa inflatoituna. Siihen ei varmastikaan ole yksiselitteistä vastausta.
Omasta puolestani en ole erityisen innostunut juuri korkean hinnan vuoksi SP500:sta indeksisijoituksena. Se on suosituksissa, koska kyseinen ETF on niin vaivaton ja hajautuksensa puolesta turvallisin mahdollinen sijoituskohde.
Enkä edes korkean hinnoittelun puolesta sitä pidä järin riskipitoisena, osaltaan jo siksi, että on vaikea nähdä rahan oleellisesti kallistuvan tuonnempanakaan. Voimakkaan inflaation ajat näyttävät pysyvästi kadonneen syistä, joita talouspiireissä on spekuloitu innokkaasti.
Selityksiä ei mahdu tässä perkaamaan. Niistä riippumatta se on silti ollut tilanne jo vuosia, ja vaikea kuvitella sen äkkipäätä muuttuvan. Massiivinen elvytyskään ei siihen johtanut, vaikka sellaista todellakin monet odottivat, hyperinflaation mitassakin.
Maltillisen hintaisia osakkeita löytyy aina
Tältä osin osakkeiden korkea hinnoittelu voi jatkua ties miten kauan. Se voi olla uusi normaali, vaikka uudelleen hinnoittelua ainakin tilapäisesti on pörssiromahduksina taatusti edessä jatkossakin.
Mutta se tapahtuu vain tulosten sakatessa normaalissa syklisessä kierrossa, pois lukien tietysti odottamattomien jättikriisien mahdollisuus. Itse odotan nousumarkkinan kyllä jatkuvan jonkin aikaa, ei se ole kuin vuoden vanha.
Toisaalta korostan, että mielekkäästi hinnoiteltuja osakkeita löytyy aina, vaikka jopa indeksitasolla jonkin asteen kupla olisi olemassa. Ne suuntautuvat yleensä juuri hypen kohteena oleviin kasvuyhtiöihin.
Tuoreeltaan käsittelemäni Tesla on mallitapaus. En koskisi siihen metrin kepilläkään. En myöskään Amazoniin, vaikka kyseessä sinänsä mallikas yhtiö onkin. Kallis on myös Microsoft, vaikka laadun puolesta hieno kohde.
Hintaongelman välttää osakepoiminnalla
Pörssihaukan suositusyhtiöiden valinnassa hinnoittelu on avaintekijä. Se karsii yleensä vauhdikkaimmin kasvavat kalliit yhtiöt, mutta myös rajaa tehokkaasti riskejä.
Joten tiivistetysti, inflatoituminen on ainakin jonkin asteen riski indeksitasolla, mutta se ei välttämättä realisoidu ainakaan lyhyellä aikavälillä. Ja taitava osakepoimija väistää riskin.
Oma vakaa näkemykseni luonnollisesti on, että Pörssihaukan osta-leiman saanut suositusyhtiö ei ole koskaan ylihintainen, vaan jokseenkin luotettava pitkän aikavälin sijoituskohde jo odotettavan osinkovirran takia – markkina-alueesta riippumatta. Se koskee luonnollisesti myös huomenna päivittyvää ostosuosituslistaa.
Näin riippumatta siitä, kuinka rahan hinta lähivuosina kehittyy. Vaikka en siis odotakaan siinä tapahtuvan merkittävää muutosta viime vuosiin verrattuna.
