Ennustaminen on vaikeaa

Vastatoimet tehosivat koronaan ennusteita paremmin

Kun korona iski Eurooppaan ja hiukan viiveellä Suomeen, viralliset arviot povasivat epidemian piikin näille viikoille tai kesän puolelle. Taudin piti pysyä vahvana riesana ainakin syksyyn, ja sen vaivaavan parikin vuotta.

Nyt uudet tapaukset ovat vähissä, joillakin alueilla ensimmäistäkään ei ole havaittu pariin viikkoon. Vastatoimet purivat paljon odotettua tehokkaammin.

Loistava saavutus puoltaa Pörssihaukan lähtökohtaista optimismia. Ihminen on taitava ratkomaan ongelmia – sitä paremmin, mitä vahvempi motivaatio.

Kuinka jatko, mene tiedä. Mutta epidemian käänteet kuvaavat ennustamisen vaikeutta yleensä ja etenkin poikkeusoloissa. Viranomaisilla oli parhaat asiantuntijat, mutta lepikkoon kurvasivat mallinnukset.

Tuntemattomia tekijöitä aina riittää

Luultavasti ennen käyttämättömät vastatoimet sotkivat yhtälöt. Yhtä mahdoton on tietää tulevien keinojen tehoa mahdollisten toisten aaltojen iskiessä, mukaan lukien uudet lääkkeet. Tähänastinen antaa perusteet vahvalle optimismille.

Pointti kuitenkin on, että yhtälöiden mutkistuessa niihin mahtuu aina enemmän tuntemattomia tekijöitä. Tästä syystä talousennusteet ovat melkoista lottoa – vitsin mukaan taloustiede onkin keksitty siksi, että sääennusteet näyttävät sen rinnalla luotettavilta.

Taloustieteilijöilläkin on käytössään asiantuntijoiden armeijat, mutta ennusteet heittävät aivan erityisesti poikkeusoloissa. Talous koostuu niin mutkikkaista tekijöistä, että mallit eivät voi mitenkään huomioida kaikkia kuin karkeasti.

Tyypillisesti ennusteet aliarvioivat niin nousujen kuin laskujen voiman. Ennen taantumia odotukset ovat liian optimistisia, taantuman taittuessa liian pessimistisiä.

Ennusteet suolan kanssa

Näin on ollut vuosikymmestä toiseen. Taloustieteilijätkin tietävät sen, mutta mallit pysyvät yhtä epätarkkoina.

Tämä kannattaa pitää visusti mielessä varsinkin nyt, kun dramaattisia ennusteita tunkee joka raosta. Kriisi syvyys on varma jo, mutta jatkon pähkäilyä perinteen mukaan nyt hallitseva pessimismi osoittautuu aika todennäköisesti ylimitoitetuksi.

Vaikkapa Elinkeinelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennuste kannattaa ottaa runsaan suolan kanssa. Se odottaa Suomen bruttokansantuotteen putoavan tänä vuonna kahdeksan prosenttia, kääntyäkseen ensi vuonna neljän prosentin kasvuun.

Tuskin arvio aivan metsästä on. Miinusta tulee tänä vuonna jo koetun sydänkohtauksen vuoksi, mutta loppuvuosi lienee lähinnä aiempiin, syiltään toisenlaisiin kriiseihin pohjaavaa arvailua.

Etla myöntää ennustamisen näissä oloissa poikkeuksellisen vaikeaksi. Mutta sitä se on muulloinkin, joskaan ei ehkä samassa mitassa.

Vuoden toinen puolisko mitä vain

Etlan ensi vuoden reipas kasvuennuste istuu taloushistorian todistuksiin. Kuten Pörssihaukkakin korostaa, rajuja sukelluksia seuraa yleensä samankaltainen vastaliikekin.

Tällaisen syyltään aiemmin kokemattoman kriisin jälkeen elpyminen saattaa olla poikkeuksellisen voimakasta. Siitäkin huolimatta, että kriisi jättää pitkäkestoisiakin seurauksia konkurssien, velkataakkojen ja massatyöttömyyden muodossa.

Mutta se on arvailua jokaiselle. Sama pätee elpymisen ajoituksen ennustamiseen.

Vuoden toinen puolisko voi tarjota melkein mitä vain. Historiallisen kokemuksen pohjalta olen mieluummin optimisti kuin pessimisti.

Ennen koronaa päällä oli vasta vuoden verran kestänyt noususuhdanne kohtalaisen pahan laskusuhdanteen jälkeen. Sen aikana ei ehtinyt kasautua perinteisille taantumille ominaisia taakkoja, kuten raskaita yli-investointeja, kuluttajien ylivelkaantumista ja inflaation kiihtymistä.

Tältä osin pohja on kunnossa. Jos tukipaketit onnistuvat estämään konkurssiaallon, vauhdikas elpyminen ei yllättäisi. Näin kävi finanssikriisissäkin, ja nimenomaan pörssiyhtiöiden osalta.

Samat ongelmat kaikessa ennustamisessa

Ennustamisen vaikeus pätee kaikkeen, myös tekniseen analyysiin. Sen menetelmät pohjaavat kurssien historiasta kertyneisiin kokemuksiin, joita tulkitaan asiantuntijoiden luomilla tietokonepohjaisilla menetelmillä.

Joskus tekninen analyysi osuu ällistyttävänkin hyvin, mutta markkinoiden säännönmukaisuudet sisältävät aina myös yllättäviä tekijöitä. Niin varsinkin poikkeusoloissa. Koronakin paljastui eräin osin hyvin erilaiseksi kuin finanssikriisi.

Yksi sen omintakeisia piirteitä on ollut volatiliteetin sitkeä rauhoittuminen. Jo kaksi kuukautta kestäneenä se rikkoo perinteet, varsinkin kriisin syvyyteen nähden.

Mutta muutakaan ei voi kuin luottaa menetelmiinsä, jotka nojaavat historiasta kumpuaviin todennäköisyyksiin. Haavoittuvuudesta huolimatta niistä löytyy riittävästi osumatarkkuutta käytön perusteeksi.


Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2020 © Pörssihaukka