Presidentinvaaleja turha hermoilla

Dramaattinen show, muttei sijoittajalle kovin tärkeä

Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanja pyörähti käyntiin Donald Trumpin ja Joe Bidenin tavallistakin räikeämmällä televisioväittelyllä. Vaalit ovat vain reilun kuukauden kuluttua, ja sijoittajiakin tulos kiinnostaa kuumeisesti.

Biden johtaa gallupeissa, mutta kampanjat voivat tuoda yllätyksiä, ja sikäläisen vaalijärjestelmän vuoksi ratkaisevat taistelut keskittynevät kahden puolueen välillä keikkuviin heilurivaltioihin. Niissä pärjäämällä voi voittaa vaalin, vaikka häviäisi kokonaisäänissä.

Joten tulosta on vaikea arvailla. Mutta ei sillä sijoittajalle suurta merkitystä pitäisi ollakaan.

Presidentit ja yleensä politiikka vaikuttavat talouden pohjavirtoihin vähemmän kuin usein kuvitellaan, ainakaan kypsissä demokratioissa ja markkinatalouksissa. Valtavia myllerryksiä vallan vaihtuminen harvoin tuo.

Yleensä muuttuvat lähinnä verotuksen, sääntelyn ja kauppapolitiikan painopisteet. Eivät ne tietenkään merkityksettömiä ole, mutta eivät tavallisesti dramaattisiakaan.

Suhde kasvuun löyhä

Yhdysvalloissa presidenttien ja puolueiden vaikutusta sijoittamiseen on tutkittu paljon, eivätkä tulokset anna aihetta hysteriaan suuntaan tai toiseen. Talouskasvun ja poliittisen vallan suhde on aika löyhä.

Viime vuosikymmeninä talouskasvu on hiljalleen hidastunut Yhdysvalloissa, mutta sama ilmiö näkyy kaikkialla kehittyneissä talouksissa. Joten politiikan roolia tuskin kannattaa korostaa.

Talouskasvu on hidastunut trendinomaisesti Yhdysvalloissa

Mutta niin se on tehnyt koko maailmassa

Suhdanteiden osuminen kunkin presidentin kohdalle on paljolti sattumankauppaa. Republikaani George W. Bush aloitti kautensa teknokuplan puhjetessa, mistä seurasi pitkä taantuma.

Teknokupla ei ollut Bushista kiinni millään tavoin. Toisaalta hänen hallintonsa holtiton rahamarkkinoiden sääntely loi finanssikriisin aiheuttaneen velkakuplan, jonka taas peri demokraatti Barack Obama.

Hän avasi kautensa keskellä käsiinsä pudonnutta historiallista talousmyrskyä. Ja jos nyt presidentti vaihtuu eli Biden voittaa, hän joutuu samaan rakoon koronan takia.

Reagan ja Clinton keulilla

Taloudellisesti hulppeinta aikaa ovat olleet toisen maailmansodan jälkeen republikaani Ronald Reaganin ja demokraatti Bill Clintonin kaudet. Molemmat ansaitsevat varmasti osan kunniasta, mutta jossain määrin kyse on tuuristakin.

Reagan astui valtaan 1980-luvun alussa sitkeän ja ilkeän öljykriisin juuri lauettua. Seurannut voimakas talouskasvu oli yleismaailmallinen ilmiö.

Clintonin kausi oli taloutta siivittäneen tietoteknologian läpimurtokausi. Teknokupla osui sen loppuun, ilman hänen syytään tai ansiotaan.

Clinton voittaa presidenttien osakemarkkinoiden kurssikehitysvertailussa kirkkaasti muut presidentit. SP500-indeksi laukkasi hyvän talouskasvun ohella kuitenkin hullun lailla juuri teknokuplan lopussa.

Joka tapauksessa Clintonin kausi oli sodanjälkeisen ajan taloudellisesti vahvin Yhdysvalloissa. Vaikka sijoittajien keskuudessa demokraattien talousosaamista tavataan vähätellä.

Biden ei venettä heiluttaisi

Suuret pelot tai toiveet kumman tahansa ehdokkaan puolesta tuskin ovat perusteltuja. Yleensä ottaen presidenttien suurin merkitys lienee pahoilla poliittisilla virheillä.

Itse pidän Trumpia suurempana riskinä arvaamattomuutensa ja kauppasotiensa vuoksi. Ja millainen kaaos on edessä, jos Trump ei tunnustaisi tappiota, vaan tapansa mukaan tappelisi vallankahvasta keinoja kaihtamatta.

Mutta riskinsä on varmasti Bidenissakin, vaikkapa korkean iän ja mahdollisen ennenaikaisen väistymisen takia. Hänen kakkosensa Kamala Harriskin on kyllä keskitien demokraatti, joskin melko kokematon.

Monien etenkin kokemattomien sijoittajien hysteriaa Bidenin voitosta pidän kuitenkin totaalisen turhana.

Yhdysvaltojen kaikkien aikojen kokeneimpiin poliitikkoihin lukeutuva Biden toimi kahdeksan vuotta varapresidenttinä, johon hänet Obama poimi diplomaattisena keskitien kulkijana.

Biden on valtavirran demokraatti jos kuka. Häneltä ei varmasti tarvitisisi odottaa radikaaleja tempauksia.

Tulos ei vaikuta suosituksiin

Vaalitulos saattaa toki heiluttaa markkinoita jonakin ajanjaksona paljonkin, etenkin vaalipäivinä. Näin kävi neljä vuotta sitten. Ensin markkinat panikoivat Trumpin voittoa, sitten riemastuivat siitä.

Jotain vastaavaa voi olla taas edessä. Mutta sitä on pitkäjänteisen sijoittajan turha murehtia.

Talouslehdissä tavataan spekuloida vaalien alla, mitkä yhtiöt pärjäävät vaihtoehtoisten kandidaattien vallassa. Pörssihaukka kaihtaa moista opportunistista spekulaatiota.

Pörssihaukan suositusyhtiöiden valintaan vaalitulos ei vaikuta mitenkään. Ne ovat selvittäneet kunnialla kaikenlaiset olot, myös poliittiset puhurit suunnasta jos toisesta.

Sukellus tarkoittaa ostopaikkoja

Osakkeiden sukeltaminen tarkoittaisi mehukkaita ostopaikkoja. Suositusten ajoitukseen tulos saattaakin vaikuttaa, ei muuten.

Jo ostettuja osakkeita on lähtökohtaisesti turha hermoilla, voittipa kumpi tahansa. Ja varsinkaan, kun turvana on laaja hajautus.

Koirat haukkuu, karavaani kulkee. Se pätee pääpiirteissään jopa Yhdysvaltojen presidentin ja talouden suhteeseen.

Markkinakatsaus ja ostosuosituslista huomenna, amerikkalaisten osakkeiden katsaus kuitenkin vasta maanantaina.

Pörssihaukkaan voi nyt tutustua kaksi viikkoa ilmaiseksi ja sitoumuksetta.


2 thoughts on "Presidentinvaaleja turha hermoilla"

  1. Vesa J sanoo:

    Olen tilannut Pörssihaukkaa jo parin kuukauden ajan, ja olen ollut tosi tyytyväinen. Erityisesti viehättää maltillisuus ja pitkän aikavälin ajattelu. Suosituslistalla on monia yhtiöitä, joita olen jo aikaisemmin pitänyt kiinnostavina, mutta Pörssihaukka auttaa arvioimaan mikä voisi olla sopiva ostohetki.

    Yksi minua kiinnostava teema on kestävä kehitys ja yleensäkin vastuullinen sijoittaminen. On olemassa kaikenmaailman indeksejä ja rahastoja, ja tietysti yhtiöt itsekin mainostavat ympäristöystävällisyyttään. Mutta miten sitä voi luotettavasti arvioida ja mikä on sen yhteys sijoitustuottoon. Entä tuuli- tai aurinkovoimayhtiöt? Olisiko mahdollista saada kirjoitusta tästä teemasta?

    Toinen toivomus olisi laajentaa tarkastelua Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen ulkopuolelle esim. Britanniaan tai Japaniin. Ymmärrän että korkea lähdevero tekee jotkut maat vähemmän houkutteleviksi, mutta käsittääkseni ainakin Britanniassa osinkojen lähdevero on nolla ja Japanissa 15 %, sama siis kuin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

    1. Heikki Ikonen sanoo:

      Kiitos ilahduttavasta viestistä, Vesa!

      Vastaan kysymyksiin piakkoin, täytyy hoitaa markkinakatsaus ja ostosuosituslista ensin alta pois.

Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2020 © Pörssihaukka