Pitääkö korkojen nousua säikähtää?

Elvytysvetoista inflaatiota pelkäävien kauhuskenario

Perjantaina jo lyhyesti olivat esillä pitkät korot eli laina-ajaltaan useiden vuosien valtionvelkakirjat eli bondit. Niiden korkotason voimakas nousu on kytkeytynyt osakemarkkinoiden levottomuuteen, kohdistuen etenkin kalliisiin kasvuyhtiöihin.

Bondien korot nousevat, kun sijoittajat vaativat niistä parempaa korkotuottoa. Se tapahtuu tyypillisesti talouden elpyessä tai inflaatio-odotusten kasvaessa.

Pitkät korot lähtevät laskuun suhdanteen heiketessä, jolloin osakkeiden tuotto-odotukset putoavat ja bondien korkotuotoista tulee houkuttelevia. Näin tapahtuu tyypillisesti ennen pörssiromahduksia.

Laskusuhdanteessa korotkin valuvat alas, kunnes talouden elpyminen astuu odotukseksi. Silloin bondien houkuttelevuus putoaa.

Myös voimistuneet inflaatio-odotukset nostavat korkoja, koska sijoittajat vaativat bondeille parempaa tuottoa rahan ostovoiman huvetessa. Muuten heidän useiksi vuosiksi lainoihin sidotut tuottonsa jäisivät heikoiksi tai miinusmerkkiseksi.

Pitkät korot pomppasivat

Nyt pitkien bondien korot ovat nousseet rivakasti viime syksystä asti kaikilla keskeisillä talousalueilla. Yhdysvaltojen kymmenvuotisen bondin korko kiskaisi muutamassa kuukaudessa 0,5 prosentista 1,5:een. Saksan vastaava pomppasi samalla tavalla, joskin jääden yhä miinusmerkkiseksi.

Pohjaan pitkät korot iskivät koronapaniikissa tasan vuosi sitten talousnäkymien synkistyessä radikaalisti. Historian rajuimman pikalaman pandemia aiheuttikin.

Mutta sen jälkeen hurjat elvytystoimet ja tuotannon sopeutuminen muun muassa etätyön avulla ovat kohentaneet suhdannetta. Pörssit elpyivät jo aiemmin, nyt reagoivat jo pitkät korotkin.

Sijoittajille elpyminen tietää sinänsä hyvää. Talouskasvun ja yritysten tulosten kytkös on elimellinen ainakin laajasti ottaen. Pörssikurssit ja osingot elävät pääpiirteissään koko talouden tahdissa.

Inflaation takana normaalisti talouskasvu

Pitkien korkojen nousua ei tästä näkökulmasta kannata tuskailla. Asia on kuitenkin mutkikkaampi.

Korkojen noustessa alkavat yritysten ja valtioiden velanhoitomenotkin kasvaa. Terveessä talouskasvussa se ei haittaa ilman yrityksen ja valtioidenkaan velkaongelmaa, koska tulotkin nousevat.

Oikein raju korkojen nousu kyllä rasittaa vähänkään velkaisempien yritysten tuloskuntoa. Tuolloin talous on jo tyypillisesti noususuhdanteen lopussa, kun talous käy ylikierroksilla.

Siihen liittyy tyypillisesti myös reipas inflaatio, osana sitä kiivas palkkakehitys. Hintojen nousu rasittaa yritysten kannattavuutta ja kuluttajien ostovoimaa.

Suhdannekierto kuuluu talouteen

Inflaation kiihtyessä keskuspankit kiristävät hiljalleen rahahanoja. Korkojen ja inflaation noustua tarpeeksi investoinnit alkavat hiipua heikkojen tuotto-odotusten takia.

Se johtaa laskusuhdanteeseen, joskus taantumaankin. Siinä vaiheessa korot taas laskevat ja inflaatio hidastuu.

Sen aikansa kestettyä pudonneet kustannukset innostavat investointeihin. Talous lähtee uuteen nousuun.

Näin suhdannekierto rullaa, aina uudestaan. Tai tämä on ainakin se perusmalli halki vuosikymmenten.

Se on tosin heikentynyt finanssikriisistä asti, koska sieltä asti inflaatio on ollut olematonta ja rahapolitiikka superkevyttä historian raameissa.

Euroalueen ohjauskorko on ryöminyt pohjamudassa finanssikriisistä asti

Vanhan kaavan mukaan olisimme noususuhdanteen varhaisvaiheessa. Takana on raju lama, joskin lyhyt, jonka selkä on taittunut elvytyksen voimin.

Rahapolitiikka on edelleen hyperkevyttä, mutta korkomarkkinat siis reagoivat muutosta. Joka kurkottaa lähtökohtaisesti hyvään suuntaan: kasvuun ja sen myötä inflaation virkistymiseen.

Rahan kallistuminen rassaa riskisijoituksia

Tässä tilanteessa huippukalliiden hypeosakkeiden romahdus ei yllätä lainkaan, vaan mieluummin kuuluu asiaan. Inflaation myötä kiristyvä rahapolitiikkaa näet nakertaa perinteisesti riskisijoitusten suosiota.

Kun rahaa ei saa enää ilmaiseksi, velkavivutetut sijoittajat suhtautuvat kriittisemmin kauas tulevaisuuteen ajoittuviin tuottoihin. Kuten uunituoreiden sähköautotehtaiden, jotka tuskin voittoa tahkoavat vielä vuosiin.

Hypeosakkeiden romahdukset eivät siten viesti ainakaan sellaisenaan laskevista suhdanneodotuksista, mieluummin päinvastoin. Kun virkistyvässä taloudessa pilkottaa kohenevia tuottoja, raha kiertää niihin.

Näin rotaatio toimii. Se on keskeinen osa markkinadynamiikkaa ja osakkeiden hinnoittelua.

Sykliset vasta alkuvauhdissa

Ja kuten kyseisessä jutussa syyskuussa arvioin, hyvin suhdanneherkän energiasektorin indeksi luultavasti kolusi pohjansa lähellä. Se löytyikin reilu kuukausi myöhemmin hiukan alempana.

Sen jälkeen indeksi lähti kovaan nousuun. Koossa on jo kymmenien prosenttien ralli sitten syyskuun.

Korkealle hinnoiteltujen informaatioteknologiaosakkeiden indeksi on sekin hiukan syksyä ylempänä, mutta marginaalisesti energiaindeksiin verrattuna.

Samoin jutussa erikseen esiin nostetut sykliset eli teollisuuskonserni 3M, yritysrahoittaja Main Street Capital ja mainosjätti Omnicom ovat naputelleet ylöspäin, viimeksi mainittu erityisen voimalla jo 50% pohjasta laskien.

Jos sykliset osakkeet nousevat ja hypeyhtiöt hiipuvat, kyseessä eivät ole ristiriitaiset signaalit, vaan normaali osa markkinoiden suhdannekiertoa. Ja syklisten suhdanteen pitäisi olla vasta nousun alussa.

Sittenkin stagflaatio?

Huolestuttavaksi tilanteen voisi tehdä se, että voimakas elvytys kiihdyttäisi inflaation virkistämättä kuitenkaan talouskasvua. Periaatteessa se on mahdollista.

Jos halparaha kiertää kulutukseen innostamatta kasvua luovia investointeja, seurauksena olisi heikon kasvun ja kovan inflaation yhdistelmä stagflaatio. Sen riskiä lisäävät koronan aiheuttamat tuotantohäiriöt.

Joillakin aloilla on jo kova pula tuotantohyödykkeistä kuten puolijohdannaisista ja muista tietoteknisistä komponenteista. Pahimmassa tapauksessa häiriöt ja halparaha tuottavat hintojen joskaan ei talouden nousun.

Inflaatio ei kuitenkaan ole vielä kuin osapuilleen terveellä tasolla, Yhdysvalloissa noin puolitoista prosenttia. Kovasta inflaatiosta puhumme vasta reilusti kahden päällä.

Sykliset nousevat yhä

Silti tätä nyt monet sijoittajat hermoilevat. Pitäen velkaelvytystä väistämättä jonkinlaisen stagflaation lähteenä.

Mutta siinä tapauksessa energian ohella suhdanneherkkien SP500-alaindeksien perusteollisuuden ja rahoituksen osakkeiden pitäisi sakata. Kaukana siitä.

Sama pätee Pörssihaukan syklisiin osakkeisiin, ainakaan pääpiirteissään. Yhtiöiden omatkin odotukset ovat parantuneet kvartaali kvartaalilta koronakeväästä asti.

Voi tällainen kehitys tietysti katketakin. Muttei siitä ole vielä merkkejä.

Kultakaan ei viittaa inflaatioon

Stagflaatiossa pitäisi porskuuttaa kullan, klassisen inflaation turvasataman. Mutta se ähisee edelleen jo viime kesän lopussa alkaneessa laskutrendissä.

Hyperinflaatiosta ja kullasta intoiltiin aiheetta elvytyksen alkaessa, kuten varoitin aivan kultapiikin huipulla. Talouskriisi ja inflaatio on äärettömän epätodennäköinen yhdistelmä kehittyneissä talouksissa.

Tavalliselle kansalaiselle keskeisin viitekorko euribor makaa yhä nollan alla. Historiallisen alhaalla lojuu myös pankkien keskinäisen luototuksen hinnan määrittävä libor-korko.

Kansalaisille tärkeä viitekorko 12 kuukauden euribor makaa yhä pakkasella

Joten suhdanteen heikentymiseen tai rahoitukseen merkittävään kallistumiseen eivät markkinat viittaa.

Ei siitä tässä vaiheessa pitäisi pelkoa ollakaan, kun rimpuilemme vasta irti yhdestä historian ankarimmista talouskriiseistä.

Vain hypeosakkeista kannattaa huolestua

Pitkien korkojen nousu saattaa hermostuttaa sijoittajia toki sen verran, että joidenkin muidenkin osakkeiden kuin varsinaisten hypeyhtiöiden hinnoittelu madaltuu.

Kun bondeista alkaa irrota jonkinlaista korkotuottoa, näkymiltään laihojen yhtiöiden osakkeiden kurssi laskee. Muttei sitä kannata liikaa säikähtää, jos yhtiöiden talous ei aivan kuralle ole menossa.

Joten en näe syytä huoleen – hypeosakkeet pois lukien. Rahapolitiikan kiristymisen pelossa niiden kurssit voivat ryömiä kurassa pitkäänkin.

Mutta sitä ei voi tietää. Rahan kallistuminen kyllä ennen pitkää siten vaikuttaisi.

Korkojen nousu tasaantumassa

Toisaalta pitkien korkojen nousukin näyttää teknisen analyysin mukaan taittuvan ainakin toistaiseksi. Markkina on viikkoindikaattoreissa yliostettu teknisen analyysin termein.

Yhdysvaltojen kymppivuotisen korko on teknisesti jo ylikuumentunut

Sen perusteella nousu tasaantuu ainakin joksikin aikaa. Hyvä niin, koska liian rajut liikkeet voivat aiheuttaa suurta hermoilua.

Ultrakevyt rahapolitiikka loppuu aikanaan, mutta sen kovaan kiristymiseen on mahdoton uskoa. Ensin keskuspankit imevät pois yletöntä likviditeettiä, mihin niillä riittää keinoja.

Vasta sen jälkeen saavat vuoron ohjauskoron nosto ja muut kiristystoimet. Sinne on matkaa, jos historia vähänkään kelpaa osviitaksi.

Näillä parametreilla osakesijoittajan ei tarvitse hermoilla, ellei salkku pursua riskipapereita. Mitä ilmeisimmin elpyminen jatkuu, ja sen seurauksena virkistyvä inflaatio on myönteinen asia.

Jutun mitan takia jenkki- ja pelipaperikatsaus siirtyi huomiselle. Ne eivät ihmeitä sisällä.

Hyvää viikonalkua!

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.


Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2021 © Pörssihaukka