Leviääkö Kiinasta Lehman Brothers 2.0?

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan Evergrande ei pysty hoitamaan. Velkoja se on lyhentänyt käteispulassaan luovuttamalla kiinteistöjään kovalla alennuksella.

Monet asiakkaat ovat myös maksaneet asuntonsa ennen niiden rakentamista. He voivat menettää konkurssissa rahansa.

Evergrande on laajentunut monille sektoreille sähköautoista ruokatuotantoon. Sen ongelmat kumpuavat kuitenkin ylikuumentuneesta kiinteistösektorista.

Satoja rahoittajia

Yhtiölle on antanut luottoa tiettävästi kolme sataa rahoitusinstituutiota. Luultavasti kaikki tai ainakin kirkkaasti suurin osa on kiinalaisia.

Yhtiön konttaus ojassa ei ole ollut enää aikoihin uutinen kuten osakekurssikin kertoo. Lasku, joka alkoi jo 2017, kiihtyi kesällä vapaaksi pudotukseksi.

Rinnastuskohdaksi on nostettu investointipankki Lehman Brothersin konkurssi 2008, joka laukaisi liikkeelle finanssikriisin niin pörsseissä kuin kohta reaalitaloudessa. Ajatus toki kylmää.

Evergranden tilannetta en tunne kummemmin kuin lehtijuttujen kautta, mutten usko rinnastuksen pitävyyteen. Kyse ei ole niinkään rahamääristä, jotka kiinalaisyhtiön velkataakassa nousevat hirveiksi.

Lehmanin nostama paniikki kuitenkin johtui siitä, että Yhdysvallat ei halunnut pelastaa ylivelkaantumisen takia maksukyvyttömäksi ajautunutta pankkia, koska sitä ei pidetty systeemisesti tärkeänä.

Luottamus katosi yhdessä yössä

Lehman jätettiin rahoittajien murheeksi. Tämä tuli markkinoille järkytyksenä, koska varsinkin noihin aikoihin pankkien rahoituksen läpinäkyvyys oli olematon.

Kukaan ei tiennyt, kuka ja minkäkin verran takkiinsa ottaa Lehmanin velkojana. Luottamus kaikkiin rahoittajiin katosi yhdessä yössä. Jokaisesta saattoi tulla dominoefektin voimalla seuraava kaatuja.

Lehmanin konkurssi levisi kuin hellekesän ruohikkopalo

Rahamarkkinat jäätyivät totaalisesti. Markkinakorot loikkasivat hetkessä taivaaseen. Suomessa käteispulaa pelänneet pankit maksoivat määräaikaistalletuksille viiden prosentin vuosikorkoa.

Talous kautta maailman sai jopa koronaa rajumman sydänkohtauksen. Sotkun selvittäminen oli todella vaikea prosessi, jossa keskuspankit ja valtiot joutuivat inspiroimaan aiemmin testaamattomia radikaaleja keinoja palauttaakseen kaikkien toimijoiden luottamuksen.

Se vei kuukausia. Sitä ennen konkurssiaalto yltyi siihen mittaan, että Yhdysvalloistakin tuli puolisosialistinen maa valtion joutuessa pelastamaan läjän jättiyhtiöitään. Vastaavaa ei ole koskaan koettu.

Ainekset ovat samat

Evergranden kriisissä muhii toki samat ainekset. Jos 300 miljardin saatavat haihtuvat savuna ilmaan, ties kuinka monet rahoittajat ottavat ties kuinka hurjasti kuokkaansa.

Se on kaikkien pankkikriisien ydintä. Kun rahoittajat jäävät nuolemaan näppejään, joutuvat nekin liemeen.

Ja silloin rahoitus, talouden verenkierto, voi hyytyä pahanpäiväisesti monella suunnalla. Ilman toimivaa rahoitusta talous konttaa hyvin nopeasti.

Tämä on yleisesti tiedossa. Ja sen tietävät myös Kiinan finanssiviranomaiset, joiden huoleksi riskeillä liikaa urheillut jätti kaatui.

Kyse on viime kädessä siitä, kuinka Kiina Evergranden luottotappiot hoitaa. Lehmanin uusinta edellyttäisi, että kriisi ei ole ratkaistavissa ilman ulkoista apua – jota ei sitten tulisi.

Kiina ei kaipaa finanssikriisiä

Sitä en usko. Ensinnäkin Kiinan viralliset tahot ovat korostaneet Evergrandella olevan paljon omaisuuttaa, etenkin kiinteistöjä, joita se voi tarjota velkojensa katteeksi.

Niiden käyttäminen velanhoidon maksuna pumppaisi itse yhtiön tyhjäksi, mutta ainakin velkojat saisivat jotain rahojensa vastikkeeksi. Luotottajien suuresta määrästä johtuen isoja rahoittajaruumiita ei ilmeisesti tulisi.

Rahoituskriisi ei yltyisi ainakaan pahaksi. Ja jos se alkaisi näyttää väistämättömältä, virkavalta luultavasti puuttuisi peliin.

Kiina ei taatusti halua finanssikriisin uusintaa ja sen tuomaa levottomuutta. Ne kaatoivat Neuvostoliiton, kuten Pekingin johto tarkkaan tietää.

Kiinalla hyvä kriisirekordi

Tasainen talouskasvu on sille keskeinen poliittinen tavoite, joka turvaa pääosin kansan tyytyväisyyden. Kiinalaiset kun osaavat kapinoidakin, kuten Tianamenissa 1989.

Tätä Kiinan johto ei kaipaa: kansa nousee kapinaan

Talouskriisinsä Kiina onkin hoitanut tähän asti hyvin. Sitä ei voi kiistää, niin tunkkainen kuin totalitaristinen hallinto muuten onkin.

Periaatteessa hallitus voisi toimia kuten Yhdysvallat usein finanssikriisissä: ottaa Evergrande haltuunsa ja aloittaa sen pääomitus ja velkajärjestelyt uutena omistajana.

Tai säveltää jotain muuta. Kuinka vain – mutten usko pankkikriisiin. Kiinalta ei puutu resursseja ja keinoja hoitaa sotku.

Rahamarkkinoilla rauhallista

Mistään paniikista ei näy merkkiä oikeastaan muualla kuin osakemarkkinoilla. Valtionlainojen korot heiluvat rauhallisesti.

Finanssikriisissä ne sukelsivat parissa viikossa 50% sijoittajien hakiessa turvaa velkapapereista. Myräkkä alkoi, kun Lehmanin pelastamatta jättäminen varmistui.

Lehman-sotku 2008 syksyllä rojautti pitkät korot alas hetkessä

Nyt vaikkapa kuvassa näkyvä Yhdysvaltojen kymppivuotinen vain haukottelee. Paniikista ei ole tietoakaan.

Pankkien välisen luototuksen hintaa mittaava libor-korkokin matelee kuin ei Evergrandesta olisi kukaan kuullutkaan. Lehman-sotkussa se loikkasi hullun lailla.

Finanssikriisin ovella rahamarkkinat eivät tältä näyttäisi. Sijoittajan kannattaa lyödä jäitä hattuun ja hyödyntää montut.

Joitakin yhtiöitä nirhaisee

Toki vaikkapa konepajoja rassaa, jos Kiinan talous tämän takia hidastuu. Vaikkapa Kone saa kolmanneksen liikevaihdostaan Kiinan kiinteistösektorilta.

Odotankin Koneen tulevan edelleen alemmas, joskaan en yhtä soittoa. Ostohintoja se onneksi jo hipoo.

Kiinalaisperäinen tuloskunnon notkahdus ei Konetta kaada. Sen kriisikestävyys on testattu moneen kertaan. Joten Pörssihaukka peukuttaa hintavan osakkeen halventumista.

Oli aikakin. Sama pätee moneen yhtiöön.

Ole ahne toisten pelätessä

Toisaalta sektorikohtaiset erot olisivat reippaammassakin kriisissä suuret. Suhdannevapaat osakkeet – kuten terveydenhuolto ja elintarvikkeet – ottavatkin jo aika maltilla tilanteen.

Jos paikat sittenkin kuumuvat vastoin oletustani niin viisainta pitää silti jäät hatussa. Varsinkin, jos salkku koostuu Pörssihaukan kriisikestävistä suositusyhtiöistä.

Kaikki ne käytännössä luovivat finanssikriisinkin läpi pienin kolhuin, vaikka sen ydin riehui länsimaissa. Kiinalaisen kriisin seuraukset olisivat varmasti rajatummat.

Sijoittajan on syytä pelätä toisten ahnehtiessa. Ja ahnehtia toisten pelätessä. Tässäkin luultavasti aika nopeasti ohi menevässä myräkässä.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.


2 thoughts on "Leviääkö Kiinasta Lehman Brothers 2.0?"

  1. Juha Suomela sanoo:

    Kirjoitan tämän kommentin koska kaikkialla pelotellaan.

    Olen Heikin kanssa samaa mieltä: ”Sijoittajan kannattaa lyödä jäitä hattuun ja hyödyntää montut”.

    Kiinan finanssi sektori on oma luku sinänsä mutta ei ole juurikaan sidoksissa muun mailman finanssi alaan. Tämän takia muut toimijat kuin Kiinan sisäiset, eivät ole vaarassa kiinalaisen yhtiön maksuvaikeuksista. Kiina kyllä hoitaa omat asiansa. Kiinan taloudella mennessä huonosti, se vaikuttaa globaalisti mutta ei aiheuta mitään romahduksia globaalissa taloudessa, maustetta voi antaa soppaan.

    1. Heikki Ikonen sanoo:

      Kiitos Juha kommentista. Olen samaa mieltä. Jos Kiina hidastaa niin vaikuttaa toki muuallekin sektorista riippuen, mutta sen takia ei kannata seinille hyppiä. Varsinkaan, jos yhtiöiden kytkös Kiinaan on ohut.

Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2021 © Pörssihaukka