• Yleistä taloudesta

Koroille valomerkki

Yhdysvaltojen keskuspankin eilinen korkopäätös kihisi enemmän dramatiikkaa kuin aikoihin, kun pankkikriisi iski ainakin lievässä muodossa molemmin puolin Atlanttia. Fed oli aiemmin puhkunut inflaation vastaista taistelua Sepe Suden vimmalla, mutta rahoitusolojen pienimuotoinen maanjäristys muutti asetelmat päivässä parissa.

Tukalan raonhan se keskuspankkiireille kaivoi: yhden leijonan rinnalle putkahti nurkan takaa toinen kita ammollaan. Oli aika selvää, että ohjauskoron puolen prosentin nostolle ovi sulkeutui SVB:n ja Signaturen kaaduttua, päälle vielä Credit Suisse.

Mutta inflaation tappajan rooliakaan ei voinut tuosta vain nakata mäelle. Niinpä 0,25% prosenttiyksikön nosto jäi ainoaksi vaihtoehdoksi – höysteenä vakuuttelu riittävästä likviditeetistä pankkijärjestelmälle.

Fed ja valtiovarainministeri Janet Yellen, entinen Fedin pääjohtaja, väläyttivät myös kaikkien pankkitalletusten takausta summasta riippumatta. Se tuskin ikuiseksi järjestelyksi jäisi, mutta helpottaisi tilapäisenäkin tallettajien ahdistusta ja pankkipaon riskiä.

Ja kuvaa huolen syvyyttä. Ei tuollaista kevein perustein ilmaan heitellä noilta palleilta.

Markkinakorot uppoavat jo

Korko on nyt haarukassa 4,75-5,0%. Se on korkea hinta rahalle, jos inflaatio kehittyy vähänkään kuten Pörssihaukka on aihetta perannut, siis samalla tavalla kuin viime kesän alusta asti eli huomattavasti loiventuneena.

Fed viestikin selkeästi, että tulevaisuuden koronnostojen tahti on nyt epävarma. Nostojen puolestakin osa keskuspankkiireista yhä liputtaa, mutta se voi olla enemmän markkinoiden pelottelua kuin rehellinen näkemys.

Toki kiivas inflaatio pakottaisi yhä kiristämään rahahanaa. Pidän sitä aina vain epätodennäköisempänä.

Markkinakorot jatkavat aika saletisti alaspäin, niin harvinaisen putoavalta niiden indikaattorit näyttävät. Viikko-TA taittuu aivan samassa asennossa alas kuin aiemmissa sukelluksissa.

Fed itsekin totesi, että rahoitusolojen kiristyminen ajaisi aika lailla saman asian kuin koronnostot. Ilman luottohanojen iloista lorinaa on vaikea pitää yllä kuumaa työmarkkinaa ja hintakierrettä.

Markkinakorkojen pudotus on vankin mahdollinen merkki inflaatio-odotusten rojahduksesta ison rahan horisontissa. Jos se porukkaa odottaa luototuksen jäähtyvän niin kyseessä ei ole arvaus vaan tieto – koska he ovat itse siitä päättämässä.

Inflaatiokin on tasaantunut

Oma valistunut arvaus on, että korkosykli tuli jo tiensä päähän. Tämä kaksvitonen oli viimeinen ryyppy ennen valomerkkiä. Toki jos pankkikriisi asettui saman tien voi nostoja olla yhä edessä, mutta en usko.

Viimeistään kesällä odotan inflaatiolukujen ja luultavasti muidenkin reaalitalouden indikaattorien puoltavan korkosyklin taittumista. Jos se taantuma on tullakseen niin tästä ei rako parane.

Saattaa yksi jos toinen keskuspankkiirikin samaa hiljaa mielessään jo pyöritellä. Mutta eivät sano ääneen, koska haluavat hoitaa vastustajan kerrallaan. Ja toistaiseksi se pahin on inflaatio.

Mutta rahoitusolojen romahdus muuttaisi tilanteen kertalaakista. Näin on käynyt kaikissa kriiseissä.

Korkojen lasku hunajaa osakkeille

Powellin mukaan on vielä epäselvää, kuinka negatiivisesti sotku lopulta heijastuu reaalitalouteen. Korkokäyrän liikkeet siitä antavat reaaliaikaista tietoa.

Paras kuvio olisi tietysti se, että pankkipaniikki säikyttäisi inflaation häkkiinsä ilman kummempia kriisejä. Ainakin pidän sitä vallan mahdollisena ja todennäköisimpänäkin skenaariona.

Vuodenvaihteessa korot olisivat jo nykyistä alempana. Ja se valuttaisi hunajaa osakesijoittajan murolautaselle.

Sitä kuvaa jo nyt, että korkoherkät osakkeet kuten tekno paahtavat taas suupielet korvissa. Nasdaq rullaa jo +20% yli vuodenvaihteen pohjansa.

Näin tuskin olisi, jos iso raha odottaisi korkojen jatkavan ylös. Ei odota.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.

---