Teknisen analyysin ABC

Ikonisessa New Yorkin pörssissä riittää hulinaa. Nykyään teknistä analyysia voi tehdä kotisohvalta. Kuva: Wikipedia Commons.

Teknisen analyysin historia on pitkä ja kunniakas

Tekninen analyysi eli TA on markkinoiden liikkeitä tutkiva menetelmä, jonka tavoitteena on ennen kaikkea erimittaisten trendien taitteiden tunnistaminen, jossain määrin myös niiden keston arviointi. TA ottaa kaiken tarvitsemansa tiedon kurssidatasta eli kurssien jo tapahtuneesta liikkeestä. Toisin kuin valtavirran talousopit väittävät, kurssihistorian perusteella voi oikeilla menetelmillä tulkita tulevia liikkeitä.

TA tunnetaan Suomessa yhä huonosti huolimatta pitkästä ja kunniakkaasta historiasta. Sen loi yhdysvaltalainen analyytikko, sijoittaja ja taloustoimittaja Charles Dow jo 1800-luvun lopulla. Dow on ja pysyy historian vaikutusvaltaisimpana analyytikkona jo siksi, että hän kehitti osakeindeksin – ja hän teki sen nimenomaan markkinoiden teknistä analyysia varten.

Luojansa nimeä kantaa osakeindekseistä ensimmäinen ja yhä tunnetuin, Yhdysvaltojen suurimmista yhtiöistä koostuva Dow Jones. Myös sijoitusmaailman legeendaarisin sanomalehti Wall Street Journal on Dow´n perustama ja vuosia päätoimittama.

Charles Dow´n mullistava oivallus oli, että osakemarkkinat kykenevät lukemaan taitavasti suhdanteita, jotka sinänsä ovat ikivanha taloushistorian ilmiö. Modernin taloustieteen perustaja Adam Smith analysoi suhdanteita ja niiden historiaa jo 1700-luvulla.

Markkinoilla on paras tieto taloudesta

Suhdanteiden vaikutus markkinoihin oli tunnettua ennen Dow´ta, mutta vasta hän oivalsi syvällisesti markkinoiden ennakoivan suhdanteita ennen yleisesti tarjolla olevaa informaatiota. Syy oli se, että valtavia omaisuuksia pyörittävät markkinat kokonaisuutena saavat käyttöönsä lukemattomista kanavista radikaalisti parhaan informaation ennen yksittäisiä tietolähteitä.

Kyseessä saattoi olla laiton sisäpiiritieto, mutta usein myös arkisemmat tiedot ja perustellut oletukset. Markkinoita ohjaavat ennen kaikkea suursijoittajat, joilla on käytössään mittavat tietovarannot yksittäisistä yhtiöistä, inflaatiosta, rahapolitiikasta, kulissien takaisesta politiikasta, kuluttajatrendeistä jne.

Jos vaikkapa talouskasvun keskeinen moottori investointiaalto on lähdössä liikkeelle laskusuhdanteen pohjalla, suuri raha tietää sen ennen muita. Samoin toiseen suuntaan.

Jos investoinnit ovat hiipumassa suhdanteen ylikuumennuttua, miljardeja hallinnoivat instituutiot ovat siitä perillä ennen tilastoja ja uutisia.

Charles Dow ei keksinyt New Yorkin pörssiä, Dow Jones osakeindeksin kylläkin. Kuva: Wikipedia Commons.

Tekninen analyysi tulkitsee julkistamatonta tietoa

Suursijoittajat eivät julista tietojaan turuilla ja toreilla, vaan pyrkivät toimimaan huomaamatta, koska he haluavat ostaa ja myydä parhaaseen mahdolliseen hintaan. Näinhän jokainen haluaa tehdä.

Suuri raha kuitenkin ohjaa markkinoita. TA pystyy noita toimia tulkitsemaan hyvissä ajoin, kuten jo Dow havaitsi. Nykyiset tietokoneohjelmat sen tekevät vain entistä tehokkaammin.

TA:ta voi luonnehtia osuvimmin ison rahan vakoilujärjestelmäksi. Sen ansiosta teknisen analyysin hallitseva piensijoittajakin voi toimia markkinoiden ytimessä. Uutisten ja tilastojen perässä juoksevat taas kulkevat aina myöhässä.

Markkinoiden lainalaisuudet ovat instrumentista riippumatta pohjimmiltaan samat. Sen vuoksi TA soveltuu lähtökohtaisesti minkä tahansa markkinainstrumentin analyysiin: osakkeiden, valuuttojen, korkojen, raaka-aineiden… Kullakin instrumentilla on yleensä joitakin erityispiirteitä tekniseltä kannalta, mutta yhtäläisyydet ovat ehdottomasti eroja suuremmat.

Trendit ovat teknisen analyysin kivijalka

TA:n perustuu erimittaisiin trendeihin, joiden keskeinen luokittelu on peräisin jo Dow´lta. Hän jakoi osakemarkkinoiden jokaiselle sijoittajalle tutun aaltoliikkeen kolmeen osaan: pitkiin, keskipitkiin ja lyhyisiin trendeihin.

Tätä yleisesti tunnettua jaottelua käyttää myös Pörssihaukka, vaikka nopeassa kaupassa tunnetaan enemmänkin trendejä. Niillä on kuitenkin vähäinen merkitys sijoittajien enemmistölle.

Trendien olemassaoloa perinteisetkään talousoppineet harvoin kiistävät, joskin he pitävät aaltoilun ennakointia mahdottomana. Markkinoilla on instrumentista riippumatta kuitenkin säännönmukaisuuksia kaikilla aikaväleillä. Osaltaan niitä aiheuttavat talouden, osaltaan psykologian lait.

Talouskasvun heittely näkyy markkinoilla

Suhdanteet eli talouskasvun määrä heilahtelee niin pidempinä kuin lyhyempinä liikkeinä, muttei täysin sattumanvaraisesti. Aaltoliike on usein yllättävänkin selvärajaista määrätyssä haarukassa. Se on helppo huomata jo talouskasvutilastojen pintapuolisella tarkastelulla.

Syitä talouskasvun ailahteluun on paljon, eikä niitä kannata tässä yhteydessä tarkemmin perata. On vain tiedettävä, että rahamarkkinat tunnistavat ja reagoivat muutoksiin tehokkaasti.

Näitä liikkeitä osaa kokenut sijoittaja odottaa jo ilman teknistä välineistöäkin, vaikka silloin puhumme lähinnä valistuneesta arvailusta. Teknisen analyysin voima on kurssidatan systemaattisessa käsittelyssä siihen luoduilla tietokoneohjelmilla.

Talouskasvun heiluntaa normaalissa haarukassaan

Yhdysvaltojen talouskasvu heilahtelee melko säännöllisellä rytmillä

Mielialan muutokset ovat toinen avaintekijä

Psykologinen tekijä tarkoittaa markkinoiden mielenliikkeitä. Toivo ja pelko ohjaavat sijoittajia. Innostus ajaa kurssit ennen pitkää kohtuuttoman korkealle. Paniikit kiskovat ne alennusmyyntiin.

Mielialojen ailahtelujen takana voivat olla lukemattomat tekijät. Poliittiset kriisit kuuluvat niistä yleisimpiin. Mitä lyhyempi aikaväli, sen enemmän vaikuttaa psykologia. Kun markkinat vajoavat hypeen tai depressioon, sijoittajien laumat liikkuvat hyökyaallon mukana.

Usein syitä on mahdoton selittää tyhjentävästi jälkikäteenkään. Silti niiden vaikutusta markkinoiden liikkeisiin voi ennakoida kurssidatasta. Tekninen analyytikko tietää, että jokainen trendi taittuu ja uusi syntyy.

Kohta taas iskee käänne toiseen suuntaan. Näin markkinat seilaavat minuutista, päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Vaikka tekninen analyysi tietää kyseisten tekijöiden olevan liikkeiden takana, se ei yleensä ottaen pyri selittämään niitä. Sijoittajalle oleellista on kurssien suunta. Syyt käänteisiin yleensä kyllä selviävät ajan mittaan.

VIX on teknisen analyysin ehkä tärkein instrumentti

Psykologisten tekijöiden yhteydessä on erityisesti korostettava osakemarkkinoiden huojuntaa mittaavaa VIX-indeksiä. Sitä kutsutaan syystä pörssien kuumemittariksi.

VIX perustuu Yhdysvaltojen tärkeimmän osakeindeksin SP500:n johdannaisten liikkeisiin. VIX:in rauhallisuus tai rauhattomuus heijastuu kaikkiin markkinoihin maailmassa.

VIX:in ennakoiminen, joka perustuu sen indikaattorien lukemiseen, on teknisen analyytikon avaintaito. Kun VIX on rauhallinen eli lukemat alhaalla, markkinat nousevat.

Sen kavutessa huippulukemiinsa käsissä on aina pörssiromahdus kaikilla markkinoilla, ei vain Yhdysvalloissa. Osakemarkkinat ovat syvästi integroituneet yli rajojen.

VIX-indeksin lukeminen on teknisen analyysin peruskiviä

Taitavalle sijoittajalle pörssiromahdukset eivät ole kauhun hetkiä, vaan himoittuja alennusmyyntejä, joissa tehdään parhaat tuotot. Osaava tekninen analyytikko ei pelkää niin sanottuja putoavia puukkoja

Sukelluksiin täytyy vain varautua ajoissa. Se on TA:n haastavia joskaan ei mahdottomia keskeisiä tavoitteita.

Tämä väki villiintyy VIX:in kuumetessa

Rauhallista pörssissä – VIX matelee pohjalukemissa. Kuva: Pixabay.

Fundamenttiainesto jää TA:ssa aina hopealle

Toki markkinoita heiluttavia tekijöitä voi tulkita myös muun kuin teknisen aineiston pohjalta – eli niin sanotun fundamenttiaineiston. Sitä ovat esimerkiksi perinteiset tilastot, ennusteet, luottamusindikaattorit ja poliittiset käänteet. Niitä ilmestyy päivittäin, ja tietysti teknispohjainenkin markkina-analyytikko fundamentteja seuraa.

Mutta pätevä tekninen analyytikko ei koskaan kyseenalaista teknistä tulkintaansa siksi, että se on ristiriidassa julkisen fundamenttiaineiston kanssa. Hän lähtee siitä, että markkinoiden jo saama tieto ei ole vielä yltänyt julkiseksi informaatioksi.

Tätä ei ole maallikonkaan lopulta vaikea ymmärtää, jos tarkkailee vähänkään markkinoita ja julkista informaatiota. Markkinat liikkuvat ensin, ennusteet ja arviot sen jälkeen.

Puheet laskusuhdanteesta alkavat vasta markkinoiden rysähdettyä, puheet nousukaudesta pörssien kavuttua ylös jo kuukausia. Kuvio toistuu kaikissa suhdanteissa – poikkeuksetta.

Tekninen analyysi muistuttaa taitolajina pujottelua

TA-menetelmät ovat kehittyneet ratkaisevasti Charles Dow´n päivistä. Menetelmiä ovat luoneet suuren luokan treiderit, joiden oppeja sovelletaan tietokoneohjelmien avulla. Vuosien päivittäiskokemus niiden hyödyntämisestä on Pörssihaukan markkina-analyysien perusta.

Menetelmiä on tarjolla tänä päivänä kymmenittäin, jaoteltuna kymmeniin aikaikkunoihin. Liukuvat keskiarvot tunnetaan teknisistä välineistä parhaiten, mutta ne ovat vain murto-osa menetelmistä. Pörssihaukan tekninen analyysi nojaa noin tusinaan TA-menetelmään.

Niistä tärkeimpiä ovat Moving Average Convergence Divergence eli MACD, Directional Movement Index eli DMI, Rate Of Change eli ROC, sekä erilaiset oskillaattorit. Kullakin indikaattorilla on omat vahvuutensa, jotka riippuvat myös markkinatilanteesta.

Tekninen analyysi perustuu eri aikavälien indikaattorien tulkintaan

Indikaattoreita on tulkittava useissa aikaikkunoissa. Pisimmät niistä mittaavat kuukausitason muutoksia, lyhyimmät joidenkin minuuttien.

Aikaikkunoita yhdistelevä tulkinta on teknisen analyysin haastavimpia puolia. Se vaatii vuosien kokemuksen jo pitkien indikaattorien liikkeiden hitauden vuoksi.

Kehittynyt tekninen välineistö, jota sinänsä on tarjolla jokaiselle maksavalle, ei tee kenestäkään teknistä analyytikkoa. TA on taitolaji. On tiedettävä, mitä ja miten tulkitsee.

Kuka tahansa saa rahalla käyttöönsä parhaat rinteet ja välineet, mutta huipputason alppihiihtäjältä vaaditaan vuosia armotonta harjoittelua, ja jonkin verran lahjojakin.

Markkinoilla pujottelu on samanlaista. Siksi piensijoittajan kannattaa luottaa ammattilaisen apuun.

Pörssihaukkaan voi tutustua kaksi viikkoa ilmaiseksi ja sitoumuksetta.

Itävaltalainen Karl Schranz vauhdissa oman teknisen analyysinsa parissa. Kuva: karlschranz.com, Wikipedia Commons.


Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2025 © Pörssihaukka