Poikkeusolot, erilaiset kriisit mukaan lukien, pistävät miettimään niitä myös hyötymisen kannalta sijoittajana. Liki kaikissa tilanteissahan joku jää plussalle, myös yhtiötaloudessa, joten opportunistiselle sijoittamiselle on peruste.
Euroopan energiakriisistä sijoittamismahdollisuutena on tullut joitakin kysymyksiä. Venäläiselle kaasulle täytyy löytää korvaavia lähteitä, joiden omistajia odottanevat kissanpäivät.
Pörssihaukan listalla kriisin voittajiin kuuluu satavarmasti Nibe, jonka kaikki tuotteet istuvat korvaavan energian tarpeeseen. Ne tuovat kustannustehokkuutta ollen myös ilmastoystävällisiä.
Muita selkeitä hyötyjiä on vaikeampi osoittaa. Atlas Cocpo tekee energianvarastointitekniikkaa, jonka kysyntä kasvanee aurinkoenergian valloituksen jatkuessa.
Atlakselle kyse on kuitenkin vain pienehköstä osasta liiketoimintaa, ja energiakriisi voi myös haitata sen kysyntää kokonaisuutena. Yhtiö on toki mainio ja saa kohta osta-suosituksen, muttei opportunistisista syistä.
Pörssihaukan ulkopuolelta tietysti löytyy varmasti voittajia, vaikkapa norjalainen Equinor, entinen Statoil, merkittävä kaasun tuottaja. Sen hinta pysynee korkealla pidemmän aikaa.
Opportunistisen sijoittamisen ongelma kuitenkin on ajoitus. Vaikkapa Equinorin kurssi on posottanut Venäjän hyökkäyksen jälkeen +60%, koska sen ilmeiset seuraukset mielessään iso raha haistoi heti tilaisuuden.
Nyt osake on teknisesti jo todella kuumentunut. Se näyttää jokseenkin samalta kuin 2006 pitkän rallin päätteeksi. Sieltä se upposi ensin 50%, nyt vasta iski kunnon nousu.
Mutta tuolloisen huipun ylittäminen vei 15 vuotta! Ei häävi sijoitus, osingoista huolimatta.
Jo puhtaasti tästä syystä en Equinoriin tarttuisi. Voi TA antaa vääriä signaaleja, mutta ainakaan Pörssihaukka ei niitä vastaan pelaa, koska yleensä siinä saa nokkaansa.
Tämä pätee yleensä ottaen kaikkeen opportunistiseen sijoittamiseen. Heti poikkeusolojen raottuessa osakkeiden hinnat lähtevät liki poikkeuksetta kiitoon.
Kelkkaan pitäisi loikata hyvissä ajoin. Mitä myöhempään sen teet, sitä todennäköisemmin ostat kuplaa etkä suurta mahdollisuutta.
Ja poikkeusolojen vaikutukset yhtiöiden pitkän aikavälin tuloskuntoon vaikeuttavat radikaalisti hinnoittelun arviointia. Jo siksi, että olosuhteet normalisoituvat aikanaan.
Yhtiöiden poiminta sisältää myös aina kasan epävarmuuksia ja arvailua. Millä Euroopan energiantarve jatkossa tyydytetään?
Vastauksia on varmasti useita, samoin potentiaalisia voittajia. Väärän arvan valitsemisen riski on iso, ellei yhtiö pärjää joka tapauksessa ja osaketta saa säälliseen hintaan.
Siitä saimme tuoreen esimerkin koronan iskettyä. Sijoittajat haravoivat vimmaisesti mahdollisia rokotteen kehittäjiä, joille oli toki tiedossa muhkeita tuottoja.
Oikeaan osuneet toki palkittiin – Moderna, Biontech ja Pfizer ovat nousseet tulosten mukana raikkaasti, etenkin kaksi ensimmäistä. Mutta niistäkin sai kerman talteen vain ostonapin laulettua ajoissa.
Pahasti myöhästyneet itkevät verta Modernan ja Biontechin tapauksessa, sillä ne ovat rytisseet ATH:staan alas -70%. Koska koronabuusti haihtuu, eikä yhtiöillä ole muuta kannattavaa tuotantoa ainakaan tässä kohtaa.
Molempien tulevaisuuskin on arvailua. Osaamisensa ne todistivat, mutta kannattava liiketoiminta ei silti sikiä sormia napsauttaen.
Pfizer oli jo ennen koronaa Pörssihaukan listalla ja noista päivistä tuonutkin makean tuoton, joskaan ei mitään tähtitieteellistä. Mutta se olikin hyvä varma yhtiö jo ennen koronaa.
Rokote toi vain bonuksen, toki muhkean. Ja olemattomalla riskillä halvassa osakkeessa.
Eivätkä Pfizerin osta-suositukset liittyneet sinänsä koronaan, vaikka hyvissä ajoin oli tiedossa sen osallistuvan rokotekisaan kohtalaisen hyvissä asetelmissa. Mutta samaa puhuttiin lukuisista yhtiöistä – joista vain muutama onnistui.
Niihin sijoittajat hakkasivat rahaa yhtä lailla. Tulokasyhtiöillä seikkailu on tehnyt monille monille ilkeän ja luultavasti pysyvän loven salkkuun.
Nämä kolhut tapaavat unohtua sijoittajien pohdinnoissa. Menestystarinat pysyvät paremmin mielessä, vaikka niiden varjoon jää kasa floppeja.
Samaa tapahtui koronan muilla sijoituskentillä. Videokokouspalveluja tarjoava Zoom lähti lentoon koronaetäilyn ansiosta. Osakekurssi noin kuusinkertaistui koronamontusta.
Nyt huuma taittui romahdukseksi koronan hellittäessä, kilpailun kiristyessä ja korkojen nousun leikatessa kovalla kädellä kasvuyhtiöiden hinnoittelua. Kurssi valui jo alemmas kuin koronapaniikin indeksipohjan aikaan maaliskuussa 2020!
Vielä ilkeämmin on käynyt kuntopyöriä ja muita fitneslaitteita valmistavalle Pelotonille, joka sekin sai hurjan buustin kotoilusta. Mutta se ei monta kvartaalia kestänyt.
Huimasti parantunut kannattavuus alkoi hiipua jo ensimmäisen superkvartaalin jälkeen. Liikevaihtokin taantui, ja yhtiö tekee jo rankempaa tappiota kuin koskaan.
Osakekurssi ensin kymmenkertaistui – mutta on piikistään sukeltanut jo yli -90% ja jopa koronapohjastakin puolittunut!
Olihan noissa toki sauma satumaiseen tuottoon oikeaan aikaan ostamalla ja myymällä. Mutta moniko siinä onnistui ja moniko haali repullisen turskaa?
Opportunismissa lymyävien riskien vuoksi Pörssihaukka ei sitä lähtökohtaisesti harrasta. Eikä listalle nouse yksikään yhtiö ilman riittäviä pitkän aikavälin laatukriteerien täyttämistä.
Poikkeusoloista mahdollinen hyötyminen ei siihen missään tapauksessa riitä. Mutta voi toki edesauttaa.
Vaikkapa jonossa odottava UPM hyötynee kriisistä Saksaan valmistuvan biopolttoainetehtaansa ansiosta. Hanke osuu nyt todella kohdalleen.
Tuskin se isolle yhtiölle ylettömiä merkitsee, mukava mahdollisuus kuitenkin. Joka tapauksessa UPM nousee listalle indikaattorien suosiessa, ei aiemmin.
UPM:n lunastussuositus muuten osui ihan ok. Kurssi ei ole päässyt 35 euron yli, jos ei ole juuri laskenutkaan – toistaiseksi. Odottelu jatkuu.
Helpoin tapa lähestyä energiakriisiä on poimia yhtiöitä, jotka eivät ole energiaan juuri sidoksissa, käyttäjinäkään. Kuten tietotekniikka, palvelut, kauppa.
Vaikkapa vasta listalle noussut Talenom on kaukana energiakriisin ytimestä. Toki se voi nirhaista asiakkaiden vaikeuksien kautta, mutta muuten suorat vaikutukset tuskin merkittävät ovat.
Jollekin Visalle sähkön hinta on muuten yksi lysti, vaikutukset tulevat kaupan mahdollisesta laantumisesta. Eurooppa tuo kuitenkin globaalille yhtiölle vain osan liikevaihdosta.
Maantieteellinen painotus onkin yksi tapa käsitellä kriisiä, Eurooppahan siitä kärsii. Amerikassa tilanne on aivan toinen, vaikka omat ongelmansa sitäkin vaivaavat, nyt kova inflaatio.
Amerikkalaiset energiayhtiöt saattavat hyötyä kriisistä kaasun viennin kautta, mutta kysymys pysyy samana: mitkä niistä? Ja ovatko osakkeet yhä säällisen hintaisia?
Kriiseistä kärsivät useimmat yhtiöt, sille ei voi mitään. Opportunistinen sijoittaminen ainakaan isolla osalla pääomaansa on vaarallinen tapa riesaa käsitellä.
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
”Mutta niistäkin sai kerman talteen vain ostonapin laulettua ajoissa.” Ja myyntinapin. Modernalle olisi pitänyt painaa viime vuoden elokuussa jolloin mulla oli +800%. Nyt enää 182%. En ole myynyt koska olen odotellut uusinta Omicron täsmäpäivitystä. Sai myyntiluvan Euroopassa, mutta ei taida riittää uuteen nousukiitoon.
Eipä tuo hassumpi osuma vieläkään ole, jos jatko sujuu jotensakin edes. Mutta parasta olisi jos saisi hypestä kermat pois kun tarjolla on. Osake kuumeni järkyttävän hintaiseksi, voi kestää aika kauan saman tason saavuttaminen.