Kurssitilastot ovat nollatietoa
Kurssitilastoja syynäämällä ei sijoittaminen onnistu.
Talouslehtien ja sijoittajapalvelujen vakioaineistoon kuuluvat listat tiettyjen ajanjaksojen kurssikehityseroista. Tämä ja tuo osake on noussut tai laskenut vuoden tai alkuvuoden tai kolmen vuoden aikana niin ja niin paljon.
Sijoittajat ahmivat hanakasti tällaisia raportteja vähän kuin juoppo lonii kitaansa kaikkea alkoholilta haiskahtavaa. Todellisuudessa tuollaiset listat ovat yhtä tyhjän kanssa. Niistä on luultavasti enemmän haittaa kuin hyötyä, elleivät ne sisällä myös merkittävää markkinanäkemystä.
Sijoittamisen keskeisiä oppeja on, ettei historia takaa tulevaa. Vaikka pidän yhtiöiden historiaa niiden tärkeimpänä tulevaisuuden indikaattorina, pitää väite määrättyyn mittaan paikkansa. Näin etenkin markkinoiden lyhytaikaisten liikkeiden suhteen.
Useamman vuoden kestäneet kurssiliikkeet suuntaan tai toiseen antavat yleensä jo kohtalaisen luotettavan kuvan yhtiön vahvuudesta tai heikkoudesta. Jos osake on noussut reippaasti kymmenen vuotta, indikoi se seuraavallekin vastaavalle pätkälle kohtalaisen hyvää ennustetta. Mutta ei tällaista oletusta kannata nielaista vain kurssin perusteella tuntematta yhtiötä.
Sama toiseen suuntaan. Vuosikausia alas räpeltänyt osakekurssi kertoo kyllä varmasti yhtiön olleen vaikeuksissa tai ainakin radikaalisti ylihinnoiteltu pudotuksen alkaessa. Mutta tulevaisuutta ei sekään takaa – eikä varsinkaan jälkimmäisessä tapauksessa.
Lyhytaikaisten liikkeiden takana monet syyt
Mitä lyhyemmän aikavälin liikkeistä on kyse, sen vähemmän käyttökelpoista informaatiota ne sisältävät. Osakekurssin kuukausien reipas nousu tai lasku toki kertovat aika lailla luotettavasti yhtiöllä menneen hyvin tai huonosti markkinoiden odotuksiin nähden.
Mutta odotukset ovat voineet olla yli- tai alimitoitetut. Se merkitsee, että markkinat ovat hinnoitelleet osakkeen toisin kuin yhtiön pitkän aikavälin talousluvut perustelisivat. Virhe korjautuu ennen pitkää.
Tätä näkee jatkuvalla syötöllä. Yhtiön kasvupiikki tai heikko jakso on ajanut osakekurssin selkeästi liian ylös tai alas. Vastareaktio on väistämätön. Usein se iskee tulosraportin yhteydessä.
Ja usein markkinaliike jatkuu sitten toiseen suuntaan ylimitoittuna, koska sijoittajien enemmistö – mukaan lukien isot instituutiot – janoaa nousevia osakkeita ja kaihtaa laskevia. Siihen perustuvat markkinoiden ikiaikaiset ylilyönnit.
Tätä näkee yksittäisten yhtiöiden ohella kokonaisissa toimialoissa ja jopa maakohtaisissa indekseissä. Joku ala – kuten tekno tai terveydenhuolto – saattaa imeä tai hylkiä rahaa muoti-ilmiön luonteisesti. 1990-luvun lopun teknokupla on tästä loistavin esimerkki. Pienimuotoisempaan, mutta muuten vastaavaan trendisijoittamiseen törmää jatkuvasti.
Tilastot eivät kelpaa kontrasijoittamiseenkaan
Tilastot tietyn ja varsinkaan kapean aikaikkunan sisällä tapahtuneista kurssimuutoksista eivät anna näiden liikkeiden luonteesta muuta kuin nollatietoa. Rajusti noussut osake on usein yliostettu hypen kohde. Pahasti laskenut voi olla menettänyt suosionsa yhtä ylimitoitetusti.
Tämän tietäen tilastotietoja voisi teoriassa käyttää kontraluonteiseen sijoittamiseen: osta eniten laskeneita ja myy parhaiten nousseet, ne ovat väärin hinnoiteltuja. Näin tosiaan voi olla, ja virhehinnoitteluun tunnistamiseen perustuu keskimääräistä menestyvämpi sijoittaminen.
Mutta en todellakaan suosittele tätäkään strategiaa tilastojen varassa. Kurssiliikkeiden takana voi olla muutakin kuin markkinoiden liioittelua. Tilastot eivät siitä kerro höykäsen pöläystä.
Tilastoilla on korkeintaan viihdearvo – ja sekin kallis, jos niiden perässä erehtyy tekemään yhdenkään päätöksen. Ostot ja myynnit täytyy aina pohjata fundamentteihin ja teknisen analyysiin, jos markkinoiden liikkeitä haluaa mielekkäästi hyödyntää. Mahdollista ja kannattavaa se sinänsä on, mutta vain oikeilla välineillä ja taidolla.
Kurssimuutos ei ole tuottoa ilman kauppaa
Tilastotiedoissa on sekin vika, että ne puhuvat kurssimuutoksista sijoituksen tuottoina. Osakekurssien heilunta ei ole voittoa tai tappiota, ellei osaketta myy. Se, mitä kurssi tekee noiden hetkien välillä, on omistajalle merkityksetöntä.
Tähän virheeseenhän törmää muutenkin jatkuvasti. Yhtiöiden tuotto tarkoittaa kassaan virtaava kustannusten jälkeen jäävää rahaa. Osakekurssit kertovat, kuinka noita tuottoja sijoittajat hinnoittelevat. Toisten sijoittajien näkemyksellä on merkitystä vain kaupanteon hetkellä.
Toki kurssiliikkeitä voi hyödyntää, jos ostaa ja myy oikeaan aikaan. Se vaatii enemmän tai vähemmän aktiivista treidaamista. Se on paljon vaikeampi laji kuin näitä tilastoja levittelevät erimuotoiset mediat antavat ymmärtää.
Kurssitilastojen varassa treidaaminen ei varmasti onnistu. Sen mahdollistaa vain pätevä fundamentti- ja teknisen analyysin yhdistelmä – eikä se marjanpoimintaa sittenkään ole.
