Kannattaako sijoitusvelka? Osa 3

Laaja hajautus on parasta riskinhallintaa

Laaja hajautus on huolellisen osakepoiminnan ohella osakesijoittamisen ainoa riskinhallinnan keino. Sekään ei poista lyhytaikaista markkinariskiä.

Paniikissa kaikki osakkeet sukeltavat, ja epätietoisuus tulevaisuudesta on valtava. Mutta paniikin hellittäessä osakkeiden erot alkavat näkyä, nopeasti ja dramaattisesti – aivan erityisesti koronakriisissä on käynyt niin.

Osa Pörssihaukankin suositusyhtiöistä on jo paukuttanut uusia kurssiennätyksiä. Ällistyttävimmät ovat kiskaisseet jopa yli sadan prosentin nousuja maaliskuun pohjasta.

Suhdannevapaiden yhtiöiden kurssit eivät yleensä yhtä pahasti paniikissa romahtaneetkaan. Sykliset yhtiöt saivat luonteensa mukaisesti kovinta kyytiä.

Tämä on huomioitava hajautusta suunnitellessaan. Siihen ei löydy yleispäteviä malleja, mutta velkarahalla on viisasta pelata erityisen paljon varman päälle.

Kova riski kaatanut isojakin

Jos joutuu jonkin asteen pakkomyyntiin, varmimmat yhtiöt takaavat ainakin osasta osakkeita irtoavan säällisen hinnan. Katkerinta on pakkomyydä alennusosakkeita velkojen katteeksi.

Korkea velkavipu ja maksukyvyttömyys ovat kaataneet markkinamyrskyissä isojakin sijoittajia – muun muassa surullisenkuuluisan investointipankin Lehman Brothersin, jonka konkurssi laukaisi finanssikriisin 2008.

Kova riskitaso tuhosi hetkessä vielä hetki aiemmin mahtavan sijoitusyhtiön. Valtava kokemuskaan ei auttanut pahimpien skenarioiden toteutuessa.

Riskinhallinnan pettäminen tuhoaa isoimmatkin

Niin voi käydä kenelle tahansa, jos ei pidä varaansa. Ajattele ensin riskiä, sitten vasta tuottoa.

Ajallisestikin kannattaa hajauttaa

Siksi on hajautettava monille toimialoille ja mielellään markkinoille. Yksittäistä maata voivat rassata odottamattomat erityiskriisit vaikkapa poliittisista syistä.

Sellaisella voi olla vakavat seuraukset omien rajojen ylikin, kuten on käynyt brexitin kohdalla. Tällaisia riskejä on mahdoton nähdä etukäteen, mutta niitä voi rajata hajautuksella.

Ajallisestikin kannattaa hajauttaa, koska parhaat saumat eivät osu kohdalle laajassa yhtiövalikoimassa kuin hurjimmissa paniikeissa.

Yleensä osakkeiden hyvät ostopaikat vaihtelevat ajallisesti jonkin verran, kun sijoittajat suosivat joitakin toimialoja aina toisten kustannuksella.

Kaikkia ostoja tuskin kannattaa tehdä heti lainan nostettuaan. Sijoittaminen on maratonia, jossa ei pidä hätäillä. Velkaraha ei sitä muuksi muuta.

Varaudu paniikkeihin ennalta

Markkinapaniikkeja osuu varmasti vuosien mittaan useita. Niissä ei koskaan pidä mitään myydä. Siihen joutuva voi syyttää vain itseään.

Sen välttämiseksi kannattaa pitää aina käteistä seuraavan lyhennyksen verran. Toinen vaihtoehto on luotollinen sijoitustili, jollaista tarjoaa ainakin Nordnet. Siltä voi nostaa käteistä matalalla korolla sijoitusten vakuusarvojen puitteissa.

Kun seuraava lyhennys hoituu varmasti ja ongelmitta, antaa se pelivaraa ja rauhoittumisaikaa pörssien rytistessä. Se tapahtuu ennen pitkää.

Pahimman vaihtoehdon mahdollisuus kävi selväksi koronan jyllätessä. Silloin on velanhoitokyvyn oltava kunnossa.

Vakuusarvot elintärkeitä

Sekään ei välttämättä riitä, jos luoton vakuutena ovat pelkästään osakkeet. Niiden kurssien sukeltaessa vakuusarvotkin romahtavat, minkä seurauksena voivat olla pakkomyynnit.

Sen estämiseksi luoton vakuuksien on oltava todella vankat. Osakesalkku on siihen hyvin riskialtis.

Kiinteä omaisuus, yleensä asunto, on vakaampi. Mutta kotinsa menettämisen mahdollisuuskin täytyy punnita.

Kriiseissä kaiken omaisuuden myyntiarvot ovat surkeita. Pakkomyynti tietää aina raskaita tappioita.

Korkomenot ovat vähennyskelpoisia

Pörssihaukan suositukset soveltuvat velkasijoittamiseen. Ne keskittyvät matalariskisiin, mahdollisimman varmaa osinkoa maksaviin yhtiöihin.

Koronan keskellä ehto ei ole täysin pitänyt kutiaan. Kohtalaisen hyvin kriisin syvyyteen suhteutettuna kuitenkin. Monet osinkoaan siirtäneetkin yhtiöt luultavasti tilittävät ne syksyllä.

Osinkopaperit sopivat oman maksukyvyn parantumisen ohella velkasijoittamiseen siksikin, että sijoituslainan korot voi vähentää pääomatuloista eli myyntivoitoista tai osingoista. Voittojen välilunastuksia en suosittele, mutta osingoista tuottoa kertyy automaattisesti.

Korkovähennyksen ansiosta osingot saa matalalla verolla tai jopa verovapaasti. Verottajalle täytyy vain tehdä selväksi, että laina on sijoittamista varten.

Velka on myös hieno mahdollisuus

Pörssihaukan suositusten keskittyminen vakaisiin ja kriisikestäviin yhtiöihin ei ole sattuma. Strategia pohjaa aikanaan maksamiini oppirahoihin.

Varsinkin finanssikriisi opetti karttamaan tarpeettomia riskejä kaikin keinoin. Ahneuden sokaisema riskinhallinta tuppaa kostautumaan aina. Kaikkein raskaimmin velkasijoittajalle.

Artikkeli on keskittynyt varoituksiin, koska riskisijoittamalla ei kannata itseään tuhota. Silti sijoitusvelka on myös hieno mahdollisuus.

Se tarjoaa riittävän pääoman jo sijoitusuran alkupuolella. Säästäminen tapahtuu velkaa hoidettaessa, samalla kun aika tekee salkussa työtään sijoittajan hyväksi.

Hyvin rakennettu osakesalkku kattaa vuosien mittaan velanhoidon rasitteet ja kohentaa varallisuutta. Mutta vain tiukkoja reunaehtoja noudattamalla.

Artikkelin osat yksi ja kaksi.


Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2020 © Pörssihaukka