EU-komissio tutkii metsäyhtiöiden mahdollisia kartelleja. UPM:n mukaan tarkastajat ilmestyivät vasta sen tiloihin.
Tutkinnan tuloksia on turha arvailla. Epävarmuutta se kuitenkin luo epämääräiseksi ajaksi. Jos syytä löytyy, kartellisakot voivat nousta rapeiksi.
Kotimaiset metsäyhtiöt Ponsse pois lukien eivät ole Pörssihaukan yhtiöitä, ilman ihmettä eivät tulekaan. Ne eivät täytä taloudellisia laatukriteereitä.
Varsinkin Stora suttaa rahaa kehnolla tuotolla. Investointeihin hupenee säännönmukaisesti puolet liikevoitosta – eikä yhtiö silti kasva.
Storan oman ja sijoitetun pääoman tuotto yltää parhaanakin aikana nipinnapin kymmenen prosentin päälle. Ja heikossa suhdanteessa tulee lunta tupaan kannattavuuden pehmetessä.
Tilanne on ollut sama jo vuosikymmeniä. Ajoittaisista hyvinkin myönteisistä uutisista huolimatta kunnon kehitystä saa etsiä täiharavalla.
UPM on pärjännyt vanhaa verrokkiaan hiukan paremmin viime vuodet, muttei ero kaksiseksi veny. Niiden rinnalla vaikkapa eilen perattu, myös syklinen teollisuusyhtiö Illinois Tool Works on käteisautomaatti.
Aika varmasti jatkossakin. Koska vanhat yhtiöt harvoin luonnettaan kykenevät oleellisesti uusiksi taikomaan.
Metsäyhtiöt ovat maukas sijoitus vain oikeaan aikaan ostettuna ja myytynä. Syklinen ajoittaminen on vaikeaa varsinkin kokemattomalle.
Ja näköjään kokeneimmallekin. Tutkintaa tuskin kukaan osasi ennustaa, ilmeisesti se yllätti Björn Nalle Wahlroosinkin.
Joka tapauksessa Pörssihaukan arvio Nallen heikosta ajoituksesta UPM:n tankkaamisessa osui koko lailla hyvin. Pudotushan alkoi jo kuukausi sitten.
Laskutrendin povaaminen ei ollut vaikeaa teknisin perustein. Eikä se mielestäni ole vieläkään ohi. Palaan asiaan, jahka pohja näyttää tulleen vastaan.
En suositellakseni UPM:ää, vaan puolustaakseni teknisen analyysin arvoa. Monethan pilkkaavat sitä huuhaana.
Metsäjättejä pidetään varmoina sijoituskohteina, ja toki ne sen ehdon aika lailla täyttävät. Mutta varman päälle pelaavalle löytyy paljon laadukkaampia kohteita.
Kuten elintarvikejätti Pepsi. Sen vahvaa kehitystä eivät yleiseksi murheeksi nousseet kustannuksetkaan ainakaan toistaiseksi pahasti nakertaneet.
Vaikka vertailukausi vuosi sitten oli jo vallan hyvä, Q3 mairittelee yhtiötä: vertailukelpoinen liikevaihto +9%, eps 5,5%. Sen verran kustannukset kasvoivat, ettei vahva myynti täysin kanavoitunut tulokseen.
Kehittyvissä talouksissa kasvu oli parhaimmillaan parinkymmenen prosentin luokkaa. Eikä se huonoa ollut vertailukaudellakaan.
Niissä riittää potentiaalia jatkossakin kulutuskyvyn kohentuessa toista tahtia kuin teollisuusmaissa. Napostelutuotteet saavat siitä osansa.
Pepsin selkeä panostus terveellisempiin tuotteisiin kantaa jo hedelmää. Vähäkaloriset juomat ja naposteltavat houkuttavat kuluttajia yhä enemmän.
Iästään huolimatta Pepsi on yhä kasvuyhtiö, toki maltillinen. Mutta varmuuteensa nähden vallan hyvä.
Sitä on ohjeistuskin, joka kuluvalle vuodelle hiukan nousee viime kvartaalista. Liikevaihdon pitäisi kasvaa 8% ja osakekohtaisen tuloksen ainakin 12%.
Osinkoja Pepsi jakaa vajaat kuusi miljardia, noin puolet liikevoitostaan. Tasaisen varma osinkokehitys jatkuu näkyvään tulevaisuuteen.
Pepsi on klassinen varman päälle -yhtiö: asemaltaan vankka, kannattava ja myös kasvava osinkokone. Tylsä mutta myös huoleton.
Ainoaksi murheeksi jää sopivaan ostorakoon osuminen. Kevättalvella Pepsin noustessa suositusyhtiöksi tilanne oli se.
Markkinat hyljeksivät osaketta ties miksi työntäen kurssin alle 140 taalaan. Nyt hinta oli tulossa namupaikkaan hermoiluaallon kyydissä, mutta vahva osari veti sen ylös.
Tuskin se alle 150 taalan enää vajoaa, mutta sen pinnasta arvostustaso on ok. Ensi vuonna osakekohtaisen tuloksen pitäisi kavuta selvästi päälle kuuden taalan.
Pepsin tuotto korkoa korolle huomioiden on ollut viimeiset kymmenen vuotta reilusti yli 13%, selvästi normaalia indeksituottoa parempi. Sillä pääoma 3,5-kertaistuu kyseisenä aikana, tosin laskettuna ilman osinkoveroa.
Kovaa valuuttaa liki tappovarmalle sijoitukselle, jota eivät suhdanteetkaan kuin hipaise. Seuraavasta sopivasta dipistä irtoaa osta-suositus.