Abb Vien lupaava leukamialääke tutkimusten finaalivaiheeseen. Meemisijoittajat rummuttavat surkuhupaisaa Game Stopia taas ylös alas.
Eiliseen juttuun liittyen törmäsin tuoreeltaan hienoon uutiseen: Abb Vien molekyyli ABBV-383 on edennyt kolmanteen faasiin eli tutkimuksen viimeiseen vaiheeseen todistaen hyviä aiempia tuloksia. Projekti kohdistuu uusiutuneeseen tai refraktaariseen multippeliin myeloomaan.
Kotimaisen avainjulkaisun Duodecimin mukaan kyseessä on leukemian eli verisyövän muoto, joka kattaa noin prosentin kaikista syövistä. Sitä ilmaantuu vajaalle 0,1 prosentille väestöstä.
Potilaiden mediaani-ikä diagnoosivaiheessa on 65 – 70 vuotta. Tautiin kaivattaisiin Duodecimin mukaan tehokkaampia hoitoja etenkin korkean riskin potilaille.
Abb Vien molekyyli saavutti etenkin suurina annoksina erittäin hyvän vasteen. Kolmas faasi tutkii hoidon tehoa ja turvallisuutta keskittyen potilaisiin, jotka ovat saaneet vähintään kahta aikaisempaa hoitolinjaa.
Kuten aina, kolmas faasi on vaativin ja torppaa usein aiemmissa vaiheissa saadut lupaavat tulokset. Mikään ei ole varmaa ennen kuin kaikki vaiheet on käyty ja lääke hyväksytty markkinakelpoiseksi.
Lupaavaa joka tapauksessa. Onhan Abb Vie vienyt maaliin vinon pinon lääkkeitä, osa niistä todellisia hittejä, keulana tietysti maailman rahamäärässä myydyin lääke Humira.
Kiintoisa puoli uutisessa on sekin, että myös eilen esiin nostettu Faron paneutuu avainhankkeessaan verisyöpään, ei tosin samaan. Faron ruinaa omistajiltaan rahaa kakkosfaasin loppuun viemiseen, kun Abb Vie siirtyy jo kolmoseen.
Faron turvottaa taas kerran osakekantaansa. Omistajien osuudet surkastuvat aina vain.
Pakko toki, mutta herättää minussa lähinnä mustahumoristisen naurukohtauksen. Kasvuyhtiö, joskin ihan väärästä paikasta.
Episodi alleviivaa Pörssihaukan tulokulmaa sijoittamiseen yleensä jä lääketieteeseen erityisesti. Faronissa sijoittaja ostaa edelleen kovaa riskiä myös matemaattisessa mielessä – siitä tuonnempana oma laaja juttunsa väitteen havainnollistamiseksi.
Abb Vie on kokenut, vakavarainen, monipuolinen osinkokone. Siihen sijoittavan riskitaso on olematon etenkin osakkeen edelleen maltillinen hinta huomioiden.
Leukemialääke toisi onnistuessaan hyvän lisän leveään tuotekattaukseen, muttei mitenkään sen kohtaloa ratkaise. Faron joutuu pelaamaan käytännössä yhden kortin varassa, samoin tietysti omistajat.
Riskisijoitusten perässä ravaaminen voi tuoda joskus makeita voittoja, useimmiten päinvastoin. Faronin kaltaisia toivotaan-toivotaan -yhtiöitä on maailma väärällään.
Abb Vie on Pörssihaukan tavaraa tuotoiltaan parhaasta päästä. Ja sitä todennäköisesti jatkossakin.
Vaikkei ole yhtä pilkkahintainen kuin listalle noustessaan. Saati muutaman kerran myöhemmin tolkuttomaan polkumyyntiin upottuaan.
Eilisestä jutusta korjaan pienen virheen, muotoilin siinä Vraylarin psykoosilääkkeeksi. Sen käyttöalue on kuitenkin varsin laaja, psykoosien ohella siihen kuuluu skitsofrenia ja asiakaspalautteen perusteella varsinkin maanisdepressiivisyytenä tunnettu kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Sitä potee noin prosentti väestöstä eli varsin moni. Pahimmillaan se estää normaalin elämän ja työkyvyn.
Tunnen muutaman tällaisen tapauksen. Erittäin viheliäisen ja vaikeasti hoidettavan sairauden tunnetuin uhri lienee filmitähti Robin Williams, joka päätyi kymmenen vuotta sitten itsemurhaan.
Vraylarin potilaspalautteessa valtaosa kommentoijista kärsii samasta taudista. Kuten kaikissa lääkkeissä kokemukset vaihtelivat rajusti, mikään lääkehän ei sovi kaikille, joillekin aina todella huonosti.
Mutta varsin paljon Vraylar sai suorastaan hurmioitunutta palautetta. Moni kuvasi saaneensa elämänsä takaisin vuosien kärsimyksen jälkeen.
Vraylarin kehitys kuvaa myös tehokkaasti parhaidenkin lääkkeiden yleensä hidasta taivalta. Se sai myyntiluvan 2015 saavuttaen 2018 noin 300 miljoonan myynnin.
Miljardin rajan ylittyi 2019. Tuolloin sen voi jo määritellä hitiksi. Tuoreessa osarissa kvartaalin myynti oli noin 700 miljoonaa eli kolme miljardia puhjennee tänä vuonna vaivatta.
Kehitys on ollut nopeaa, mutta vaatinut silti vuosia yltääkseen yhtiön kannalta merkittäväksi osaksi liiketoimintaa. Potilaiden ja lääkärien myönteisten kokemusten kerääminen ei tapahdu hetkessä.
Tämä on se tavallinen kaava, jonka sijoittajat usein unohtavat startupien ruusuisia visioita ahmiessaan. Pieniä tuntemattomia yhtiöitä odottaa erityisen raskas taival, koska niiltä puuttuu jättien mahtava jakeluverkosto ja markkinointiorganisaatio.
Tietysti ne voivat päätyä yrityskaupan kohteeksi. Mutta silloin täytyy tuotteen olla timantti.
Abb Vien omistajana ei tarvitse moista tuskailla. Vraylar jatkanee vielä kasvuaan joitakin vuosia – ja sen aikana yhtiön tuoteputkesta pulpahtaa uusia tuotteita.
Sijoittamisen pitäisi olla järkiperäistä toimintaa, minkä tietää pitävän ajoittain varsin ohuesti paikkansa jokainen tätä touhua vähänkään enemmän seurannut. Osto- ja myyntiriehat seuraavat toisiaan itseään ruokkien, vaikka yhtiöissä tai olosuhteissa ei kummempaa tapahtuisi.
Oma lukunsa ovat erilaiset psykologiset ääri-ilmiöt, joita nettiaika yhä voimistaa tuottaen ihan uusiakin kummajaisia. Niistä absurdein on meemisijoittaminen eli sosiaalisen median syystä tai toisesta buustaamat osakkeet.
Sijoittaminen on luonut totta kai someenkin omat alakulttuurinsa, joissa varsinkin nuoret luonnollisesti pääosin hyvin kokemattomat sijoittajat vaihtavat ajatuksiaan saaden aikaan voimakkaitakin liikkeitä pörssissä. Aika erikoista ottaen huomioon osakemarkkinoiden vaihdot.
Ilmiö sai huomiota jokaista olohuonetta myöten kolmisen vuotta sitten, kun pörssiyhtiöksi pienehkö ja suurelle yleisölle – myös minulle – siihen asti tuntematon pelialan yhtiö Game Stop nosti maailmanlaajuisen sensaation kurssiliikkeillään. Aiheeseen voi tutustua tuossa jutussa.
Sen saivat aikaan somesijoittajat, joiden alkuperäinen tavoite oli puristaa jättivoitot Game Stopia shortanneilta suursijoittajilta siinä ainakin osan onnistuessakin. Game Stopista ja koomista kyllä myös Nokiasta vaahdottiin meikäläisessäkin sijoittajasomessa setelipinot silmissä kiiluen.
Erityisen huvittavaa tietysti Suomessa, jossa Nokiaa seulotaan päivittäin läpikotaisin. Somessa kaikki näkyy olevan mahdollista.
Stoorin lopussa useimmille jäi kyllä käteen ihan muuta kuin tuliterä Ferrari. Game Stopiin ympätyt ruusuiset visiot osoittautuvat yllätys yllätys puhtaaksi hoopotukseksi.
Yhtiö tekee tappiota laskevalla liikevaihdolla. Sen enempää en siitä tiedä eikä sinänsä kiinnosta.
Spurguyhtiöitä maailmassa riittää. Game Stopista noussut kohu oli yhtä päätön kuin sen osakkeen vuoristorata.
Mutten malta olla kommentoimatta, kun Game Stop pääsi taas meemisijoittajien suosikiksi sitä aikoinaan luukuttaneiden gurujen palattua sorvin ääreen samoin jaarituksin ja tiettävästi ällistyttävän isoin panoksin.
Osake pomppi taas kuin hätääntynyt marakatti satoja prosentteja ylös muutamassa päivässä, sitten takaisin, taas ylös. Meno on tasan yhtä tolkutonta kuin alkuperäisessä sirkuksessa.
Erityisesti ällisyttää, jos mielipuolisuus todella johtuu yhdestä tai muutamasta lauman johtajasta. No, jotkut tekivät heidän perässään tilin.
Useimmat rekkalastillisten turskaa. Ainakin yksi vielä teini-ikäinen treideri tappoi itsensä jäätyään sen optioilla leikkiessään satoja tuhansa velkaa.
Sekään ei näitä aikamme käärmeöljykauppiaita hillitse. Surkeita kohtaloita pulpahtelee taas.
Luulisi kerrasta oppivan, edes sen yhden osakkeen kohdalla. Vaan ei.