Laitan taas jäsenkysymyksen erillisenä juttuna, koska aihe sen ansaitsee. Suosituslistalta puuttuu monia hyviä yhtiöitä joko siksi, että ne eivät ole hinnaltaan houkuttelevia – tai sitten yksinkertaisesti kiireen takia. Suosituslistan jono on aika pitkä, vaikka mukana on jo noin viisikymmentä kohdetta.
Moi Heikki,
Millä perusteilla Nordea Pohjoismaisista isoista pankeista? SEB ja Swedbank sinulla on tulossa esittelyyn. Ja SEB olet ottanut esille jo. Miten Handelsbanken? Näetkö Nordean näistä parhaana valintana, kun se sinulla on jo suosituksissa?
Sivustosi on loistava!
Moi, Markus, ja kiitos suuresti ilahduttavasta palautteesta!
Nordea on suosituksissa yksinkertaisesti siksi, että sivuston auetessa halusin saada tietyn määrän suomalaisia osinkotykkejä listalle, ja finanssisektorilta ne olivat luontevasti Nordea ja Aktia. Hyviä kyllä tähän tarpeeseen sopivalla hinnalla, jota viime vuoden puolella niille tarjolla olikin yllin kyllin.
Ruotsalaisia pankkeja en tuolloin ottanut mukaan vain siksi, etten halunnut osinkoyhtiöihin liikaa yhtä sektoria, vaikka pankit ovat niitä korkean osingon yhtiöitä. Syy oli hajautusvaatimus eli riskinhallinta, mikä on Pörssihaukan strategian ydintä eri muodoissaan.
Myöhemmin ruotsalaispankit jäivät yksinkertaisesti jonotuslistan mitan ja priorisoinnin takia, eli valkkasin esittelyihin mielestäni kiireellisempiä tapauksia – jo siksikin, että Nordea ja Aktia jo listassa olivat.
Sittemmin rahanpesuvyyhtikin vaikutti ratkaisuun. Swedbank oli niihin tuolloin pahiten sotkeutunut. Vyyhdin kaikki seuraukset olivat hyvin vaikeasti arvioitavia, joten en kokenut kiirettä – vaikka en odottanut seurausten nousevan niin dramaattisiksi kuin jotkut maalailivat.
Viime kuukausina on selvinnyt, että rahanpesurikokset maksavat pankeille, aika laillakin, mutta se on jo pääpiirteissään osakkeiden hinnassa. Pysyvistä vaurioista ei näy merkkiä.
En kuitenkaan ehtinyt vääntää esittelyjä ennen kuin osakkeet sukelsivat ostohintaan, ja sitten ne ehtivät jo kammeta ylös. Pahoittelen kömmähdystä, mutta haluan olla tarkka esittelyjen kanssa, koska etenkin ulkomaalaisiin yhtiöihin monella saattaa olla korkea kynnys lähteä omistajaksi ilman riittävää kuvaa.
Sivuston profiilin takia pidän siitä kiinni, vaikka se tuo mukanaan tällaisia ongelmia johtuen resurssien rajallisuudesta. Esittelyt ovat aika työläitä, ja aikapula pahin ongelma yhden ihmisen puljulle, kun sivusto vaatii monenlaista materiaalia.
Skandinaviska Enskilda Bankenista olin jo kaavaillut esittelyä, joka on osin valmiskin. Nyt vain kurssi ehti karata kauas 80 kruunun päälle. SEB sinänsä on mielestäni pankkien aatelia, kuten viime vuosien kunnioitettava ja sellaisena jatkuva osinkohistoria todistaa – ja se painaa etenkin osinkotykkien kategoriassa.
Handelsbanken on osingoltaan hiukan ailahteleva, muttei pahasti. Teknisesti se on hyvinkin kiinnostava nyt, ja sen puolesta saattaisi tulla esittelyyn piankin.
Ei pohjoismaisissa pankeissa yleensä toki suuria eroja ole, ainakaan sellaisia, että itse voisin niitä oikein tikulla osoittaa. Lukujen näkökulmasta ne muistuttavat huomattavasti toisiaan, ja sama pätee osakekurssien liikkeeseen. Pankithan tyypillisesti liikkuvatkin varsin yhtenevästi.
Nordean pääsy listalle johtui siis nimenomaan mainitusta syystä, ei sen olettamastani korkeammasta laadusta. Toisaalta en Nordeaa sen huonompanakaan pankkina pidä, joten en sitä mitenkään pitkin hampain listalle nostanut.
Ruotsalaispankit sinänsä kuuluvat lähtökohtaisesti suosituslistalle, ja tulevatkin, jahka ehdin. Ruotsalainenhan Nordeakin osaltaan on.
Mainituista pankeista voin ostosuosituksiakin toki jakaa jo ennen varsinaisia esittelyjä jos niikseen – sellaisille, jotka eivät esittelyä välttämättä kaipaa. Osingonmaksun lähestyessä ajankohta ei tosin enää ole yleensä ottaen hyvä.
Kuten nyt on nähty, edes tämä hurja markkinapaniikki ei ole pankkiosakkeita hetkauttanut, toisin kuin vielä syksyllä. Osingon rauhoittava vaikutus on voimakas, mutta huvittavaa kyllä se vaikuttaa vasta kohtalaisen lähellä varsinaista osingonmaksua.
Siksi osinkopapereita ei yleensä kannata ostaa kevään korvalla, vaan yleensä syksyllä, jolloin markkinapaniikitkin ovat tavallisia. Silloin ei osinko lohduta pelokkaita sijoittajia, vaikka yhtä varmasti ne silloinkin ovat edessä.
Nordealla ostosuositus on päällä siksi, että osake ei ole vieläkään kallis, ja TA:n perusteella nousuvaraakin vielä on – vaikka 0,40 euron osingossa ei pitäisi olla epäselvyyttä. Mutta vaikuttaa siltä, ettei Nordean tuleva tulos ole vielä täysin osakkeen hinnassa.
Aktia taas on jo mielestäni teknisesti sen verran lämmin, etten enää suosittele. Sitä sentään sai pitkät ajat välillä 8 – 9 euroa, ja tuolloin se oli hyvin herkullinen kohde.
Teemu kysyi Finnairista ja teknisestä analyysista, aihe on hyvä, joten palaan siihen ensi viikolla, kenties jo maanantaina.
Hyvää viikonlopun jatkoa!
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Mites kaikki pankkien markkinaongelmat? Ikuinen alhainen korkotaso, regulaation lisääntyminen ja jatkuvat siitä aiheutuvat sakot, sijoitustoiminnan palkkioiden pienentyminen (rahasto→etf), fintech- riski kun omat järjestelmät kivikautisia.
Itse myin omat pankkiosakkeeni jo pois, kun en näe niissä suurta potentiaalia seuraavan 10v aikana.
Ovathan nuo tietysti todellisia ongelmia, mutta alalla on jo tuhansien vuosien perinteet ja pörssiyhtiöinäkin satojen, joten en hevin usko alan romahtavan kyseisiinkään haasteisiin.
Matalien korkojen kanssa on eletty finanssikriisistä asti, ja silti pankit ovat sinnitelleet. Aina ne tuloja löytävät. En aliarvioi samaa taitoa jatkossakaan. Ennenkuin toisin todistetaan. Nytkin on ollut taas muutaman vuoden tapetilla alan pysyvä taantuma em. pulmien seurauksena, mutta kuten tuoreeltaan nähtiin, ainakin Ruotsissa liikevaihdotkin ovat taas kasvussa.
Muilta osinkaan en usko, etteikö ratkaisuja löydy. Vaikkapa Hennes & Mauritzia pidettiin vastaavien vaikeuksien takia vasta vuosi sitten kuolevana yhtiönä, mutta toisin kävi. Ne ongelmat, jotka näyttävät ylipääsemättömiltä, eivät sitä laadukkaille yhtiöille yleensä ole.
Potentiaali on kaksipiippuinen. Kurssinousua tavoittelevan kannalta pankit eivät varmasti ole kaksinen kohde, mutta osinkovirta ja korkoa korolle -tekijän seurauksena se on jo toinen asia.
Vaikkapa SEB on maksanut osinkoa finanssikriisin jälkeen yli 40 kruunua, kun tämä vuosi lasketaan mukaan. Se on posketon määrä, kun osake maksoi 2009 kuopassa 20 kruunua.
Ja kun vielä ja etenkin ottaa huomioon, että seitsemän prosentin pysyvälläkin osingolla pääoma kaksinkertaistuu kymmenessä vuodessa, kun osingot sijoittaa aina uudestaan osakkeeseen. Kun osinko kasvaa tuota vauhtia, vaikutus on dramaattisesti parempi.
Jos lasketaan kuuden prosentin – toki verottomalla – vuosituotolla, niin pääoma 1,8-kertaistuu 10 vuodessa. Tällä laskelmalla 2009 SEB:iin sijoitettu pääoma olisi jo korkoa korolle -tekijän avulla noussut kyseisen määrän.
Jos siis olisi ostanut tuhat osaketta 2009 hintaan 20 kruunua eli 20 000 kruunua kaikkiaan, ja sijoittanut aina osingot uudelleen, olisi salkussa nyt vajaat pari tuhatta osaketta osapuilleen. Kun osake maksaa noin sataa euroa, olisi position markkina-arvo liki 200 000 kruunua, siis kymmenkertaistunut.
Ja osinkotuotto olisi karkeasti 1800 X 6,50 kruunua, vajaat 12 000 kruunua. Eli jo osinkoa kilisi yli puolet allkuperäisestä sijoitussummasta tänä vuonna pelkästään.
Kova osinko ja korkoa korolle toimii todella tehokkaasti, jos yhtiö on aidosti hyvä osinkotykki. Kurssinousu on vain osa tuottoa.
https://sebgroup.com/sv/investor-relations/aktien/data-per-aktie