Tavoitehinnat ovat oopiumia piensijoittajille

Tavoitehintoja muhimassa

Tavoitehinta on kuin oopiumipelto: kaunis mutta vaarallinen

Uskonto on oopiumia kansalle, lohkaisi kriittinen taloustieteilijä Karl Marx aikoinaan. Hänen oppeihinsa nojaavat yhteiskunnat kokivat konkurssin, mutta ainakin muutamat sanonnat elävät. Tässä tapauksessa tosin korvaan uskonnon tavoitehinnalla ja kansan piensijoittajilla.

Tavoitehinnat ovat valtavirran analyytikkojen käsite, joka viittaa arvioijan odotukseen osakekurssin kehityksestä tietyssä ajassa. Yleensä kyse on vuodesta, joskaan mikään yleisesti säännelty standardi ei aikaikkunaa määritä. Periaatteessa jokainen voi sen asettaa haluamallaan tavalla, jolloin ajan venymiseen voi vedota arvioiden pettäessä.

Tavoitehinta odottaa osakekurssin liikkuvan tietylle tasolle hyvin pitkän ajan sisällä. Se ei ole yhtiön arvonmääritys, jonka perusteella voi arvioida osakkeen ali- tai ylihintaiseksi yhtiön senhetkisen taloudellisen tilanteen puitteissa.

Tavoitehinta on hatara lupaus

Alihintainen osake on aina ostokelpoinen jo odotetun osinkovirran ansiosta. Tavoitehinta ei sitä tarkoita. Se vain antaa hataran lupauksen osakkeen kurssin suunnasta aikavälillä X.

Tavoitehinta kuitenkin näyttää arvonmääritykseltä, koska niiden perusteella analyytikot perustelevat jatkuvia allokaatiosuosituksiaan: osta, myy, lisää, vähennä, pidä. Se on kuitenkin vain valistunut arvaus osakekurssin kehityksestä.

Toki tavoitehinta perustuu yhtiön tilaan ja odotuksiin niistä – osaltaan. Mutta se perustuu vähintään yhtä paljon oletukseen markkinoiden käytöksestä.

Tavoitehintojen tyypillinen peruste on, että kyseisen sektorin osakkeet hinnoitellaan historiallisesti tietyllä tavalla. Koska vaikkapa hyvälaatuisten konepajojen osakkeet saavat noususuhdanteessa korkeita arvostuskertoimia, tavoitehintaa voi sillä perustella, vaikka osake olisi monella mittarilla valmiiksi hintava. Tähän törmää usein.

Hinnoittelu muuttuu markkinasentimentin mukana

Tavoitehinnat saattavat tästä syystä olla ällistyttävän korkeita verrattuna reaalihetken osakekurssiin. Joskus toki kovakin tavoitehinta napsahtaa iloisesti paikalleen suhdanteen kiihtyessä. Silloin analyytikko paukuttaa henkseleitä ja asiakas myhäilee onnesta.

Näin tapahtuu tyypillisesti vahvassa nousumarkkinassa. Mutta laskumarkkinassa tilanne on aivan toinen. Koska tavoitehinnat asetetaan yleensä houkuttelevan korkealle, markkinasentimentin hapantuessa ne osoittautuvat utopiaksi.

Toki joskus tavoitehinnat pudotetaan selvästi alemmas kuin nykyinen osakekurssi. Näin varsinkin hitaasti kasvavien yhtiöiden kohdalla, vaikka niissä ei muuta vikaa olisi. Nämäkin arviot perustuvat ennen muuta odotuksiin markkinoiden hinnoittelusta.

Tavoitehinta onkin hyvin hankala konsepti. Sijoittajien enemmistön mielenliikkeiden ennustaminen on aivan oma taiteenlajinsa, etenkin pitkällä aikavälillä. Hinnoitteluperusteet heiluvat monista syistä.

Ja vuosi on aikaikkunana sijoittamisessa ikuisuus. Sen aikana ehtii hurahtaa kokonainen laskusuhdanne tai puolet noususuhdanteesta. Ja suhdanteiden mukana heiluu hinnoittelu.

Tavoitehinnan karatessa asiakas raivostuu

Tavoiteihinnat tuleekin nähdä syötteinä. Korkea tavoitehinta luo lupauksen, joskin velvoittamattoman sellaisen, tuhdeista myyntivoitoista pienellä odotuksella.

Mutta jo hinnoitteluperusteiden muutokset voivat tyrmätä haaveen, vaikka yhtiöllä aivan hyvin menisi. Näin tapahtuukin aina rauhattomuuden levitessä jokseenkin säännöllisesti markkinoille.

Kun tavoitehinta karkaa kauas taivaanrantaan kurssien sukeltaessa, pikavoittoa odottanut asiakas polttaa päreensä. Ja analyytikot selittävät hiki otsalla, ettei tavoitehinta ole sama kuin arvonmääritys. Eikä varsinkaan analyysitalon antama takuu osakkeen kurssikehityksestä.

Juridisesti he ovat oikeassa: tavoitehinta on vain ennuste, johon vaikuttavat monet tekijät. Mutta siten eivät asiaa näe etenkään kokemattomat asiakkaat.

Tavoitehinta on piilotuotemarkkinointia

Eikä ihme, koska tavoitehinta on todellisuudessa analyysitalon oman tuotteen markkinointia. Mutta sitä ne eivät tietenkään myönnä.

Erityisen vaarallisia tavoitehinnat ovat kalliiden kasvuosakkeiden kohdalla. Niille annetaan tyypillisesti poskettoman korkeita tavoitehintoja. Oikeassa markkinasaumassa ja yhtiön pärjätessä yhtälö toimii, koska kasvuyhtiöt todellakin hinnoitellaan varomattomasti.

Mutta markkinoiden tai yhtiön kasvun sakatessa kurssien sukellus tyrmää sijoittajan. Ja sitten on taas analyytikkojen hikisten selitysten aika. Ne eivät paljoa lohduta.

Sidokset arveluttavat

Oma ongelmansa on se, että jotkut analyysitalot saavat rahoitusta analysoimiltaan yhtiöiltä. Mitään laitonta siinä ei ole, ja rahoituspohja kerrotaan. Sidokset eivät lupausten mukaan vaikuta arvioihin.

Mutta eivät yhtiöt turhan takia analyysitaloja rahoita. Niiden etu on osakkeen korkea kurssi. Varovaiset tavoitehinnat niitä tuskin riemastuttavat.

Eikä ruokkivaa kättä ole tapana purra. Näyttöä sidosten vaikutuksesta lienee mahdoton saada, mutta niitä voi jokainen miettiä. Ilmaisia lounaita ei ole.

Yksi riski yliaktiivinen kauppa

Harhakuvien ja pettymysten ohella tavoitehintojen vaara on, että ne innostavat sijoittajia liian aktiiviseen kaupankäyntiin. Suursijoittajille se ei ole juurikaan ongelma niiden matalien kustannusten takia, mutta piensijoittajille salkun jatkuva vekslaaminen maksaa suhteettomasti.

Hajautusvaatimuksen takia yksittäiset osake-erät eivät saa olla suuria, joten niiden edestakainen kauppaaminen on kallista. Mutta tätäkään eivät valtavirran analyysitalot tuo esiin. Tavoitehinnat antavat vaikutelman, että jatkuva ostaminen ja myyminen kannattaa kustannuksista riippumatta.

Totuus on toinen – kustannuksilla on sijoittamisessa varsin suuri merkitys. Jokainen spekulaatiota harrastanut sen tietää tarkasti. Mutta useimmat piensijoittajat ehtivät kärventää pitkän pennin ennenkuin sen ymmärtävät.

Pörssihaukka ei aseta tavoitehintoja

Tavoitehintojen mielekkyyttä varsinkin piensijoittajan kannalta heikentää sekin tosiasia, että laajasti seurattujen analyysitalojen arvioiden muutokset vaikuttavat hetkessä osakkeen kurssiin. Näin etenkin, jos tavoitehinta on oleellisesti toinen kuin senhetkinen kurssi.

Hyväkin arvio menettää siten useimpien kannalta käyttökelpoisuutensa, koska suuri raha ehtii reagoida aina ensin. Analyysitaloa ei toki voi syyllistää, jos sitä kuunnellaan herkällä korvalla. Mutta piensijoittaja joutuu ravaamaan myöhässä molempiin suuntiin, vaikka hän seuraisi sinänsä pätevää vihjaajaa.

Näistä syistä Pörssihaukan arviot eivät koskaan sisällä tavoitehintoja, vaikka markkinoiden analyysit sinänsä ovat keskeisiä palvelujamme. Osakkeen ostokelpoisuuden määrittely hinnan perusteella on oleellista, ja markkinoiden liikkeitä voi lukea. Mutta yksittäisten yhtiöiden osakekurssien pitkän aikavälin povaaminen on illuusioiden myymistä.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2019 © Pörssihaukka