Kova kohu somesijoittajien riehan kohteeksi päätyneistä GameStopista ja hetkeksi Nokiastakin ehti jo laantua. Koska itse ilmiö taustoineen ei minnekään katoa, kannattaa sitä perata.
Markkinoiden hillittömyydet eivät sinänsä ole mitään uutta. Ei myöskään erilaisten huhujen perässä sijoittaminen.
Sitä on tapahtunut aina – mutta kiihtyvästi, koska sijoittamisen kynnys on madaltunut valtavasti netin ja halpojen ja ilmaistenkin välittäjien avulla. Uusia sijoittajia tulvii markkinoille.
Se antaitsee aplodit. Mutta suurelle osalle tulokkaita sijoittaminen tarkoittaa puhdasta pelaamista, jonka perusasioitakaan he eivät välttämättä ymmärrä.
Se on todella vaarallista. Kuten sai kokea uutisten mukaan valtava joukko helpon rahan lupauksesta juopuneita piensijoittajia etenkin GameStopin tapauksessa. Vaikka jotkut tienasivatkin.
GameStop ei yhtiönä anna kohuun aihetta. Taloudeltaan kuihtuva videopelien kivijalkakauppa ei ole Yhdysvaltojen mitassa edes keskisuuri yhtiö.
Sen osakkeen ostorieha poikkesi tavanomaisesta markkinahysteriasta sikäli, että taustalla olivat kyseisen osakkeen valtavat shorttimäärät. Ne ylittivät yhtiön koko osakekannan!
Markkinateknisesti se on mahdollista, niin oudolta kuin kuulostaa. Se muodostaa pahan ansan shortaajille.
Mikä oli somesijoittajilla tarkkaan tiedossa. He näkivät suuren tilaisuuden, sinänsä oivallisesti laskelmoiden.
Shortaamisessa sijoittaja lainaa osaketta myydäkseen sen oletuksella, että kurssi laskee. Sitten hän voi ostaa ne takaisin halvemmalla, palauttaa osakkeet ja kääriä kurssierotuksen voittona.
Kyse on yksinkertaisesti vedonlyönnistä. Erittäin riskipitoisesta sellaisesta, mikä kävi GameStopin tapauksessa harvinaisen selväksi.
Osakekurssin noustessa shortaaja menettää sen mukaisesti rahaa. Kun tavanomaisessa sijoittamisessa maksimitappio on ostosumma, shortaamisessa se voi kasvaa rajattomaksi.
Reddit-keskustelusivustolla ja ilmeisesti etenkin sen WallStreetBets-yksikössä organisoitiin vapaamuotoinen GameStopin osakkeen ostokampanja, jonka tavoitteena oli pakottaa shortaajat mukaan ostokierteeseen ehkäistäkseen tappionsa syveneminen.
Tätä kutsutaan short squeezeksi, vapaasti suomennettuna shorttirutistukseksi. Kollektiivinen kampanja onnistuikin.
Shortaajat, enimmäkseen isoja vipurahastoja, joutuivat ostamaan paniikissa raketoivaa osaketta hurjilla tappioilla. Pahiten takkiinsa saanut Melvin Capital joutui keräämään miljardeja sijoittajiltaan paikatakseen ryvettynyttä tasettaan.
Mutta kurssin räjähdys muutamasta dollarista liki viitensataan ei johtunut vain shortaajien pakkoraosta. Sitä kiihdyttivät yhtä lailla somesta innoituksen saaneiden piensijoittajien yhä uhkarohkeammat ostot.
GameStopin osakkeella käytiin rallin huipulla enemmän kauppaa kuin kaikilla suurilla tekno-osakkeilla yhteensä! Liikkeellä olivat miljoonat piensijoittajat.
Asiasta kohistiin valtavasti suomalaisillakin keskustelupalstoilla. Rallin huipulla tietenkin hyvin voitonriemuisesti ja itsevarmasti – nyt tyhjennetään Wall Streetin porsaiden taskut!
Iso osa somesijoittajista ei selvästi tajunnut riskiä, vaan uskoi shorttirutistuksen jatkuvan maailman tappiin. Tai muuten vain kurssin rallaavan yhä ylemmäs vailla järjellistä perustetta.
Kansanliikkeen mitta turposi poikkeukselliseksi. Mutta tällainen hype ei koskaan kestä kauan.
Ei varsinkaan GameStopin kaltaisella pelipaperilla. Yhtiö teki raskasta tappiota laskevalla liikevaihdolla. Näkymistä on vaikea keksiä ainakaan mitään hypen arvoista.
Silti yhtiön hurman huipulla käynyt markkina-arvo, reilusti yli 20 miljardia, olisi ollut todella korkea yhtiön parhaina päivinäkin kymmenen vuotta sitten. Saati nykyisessä syöksykierteessä.
Mutta hypen iskiessä fundamentit eivät kiinnosta. Kyllä niiden pitäisi, treidereitäkin. Varsinkin isoilla summilla leikkiviä.
Rieha katkesi viimeistään siihen, kun monet arvopaperivälittäjät, etenkin somesijoittajien suosima Robinhood, katkaisivat Gamestopin ostomahdollisuuden – sallien kuitenkin osakkeen myynnin.
Kaupankäynnin keskeytys on sinänsä luvallista poikkeustilanteissa, mutta tämä liike tuskin täytti lain vaatimuksia. Se tapahtui kuitenkin.
Likainen temppu, muttei lopulta niin yllätys. Isolla rahalla on vaikutusvaltaa, ja pelissä olivat miljardit.
Tätäkään riskiä somesijoittajat eivät huomioineet. Vaikka tiesivät, ketä vastaan pelaavat.
Viisaimmat spekulaattorit rahastivatkin hyvissä ajoin kansanliikkeen saavutuksen. Mikä oli tietysti heidän alkuperäinen tavoitteensakin.
Peliä hallitsemattomat ja riskiä ymmärtämättömät ostivat piikistä ja saivat raskaasti turpaansa. Uutisten mukaan menettäen kokonaisia omaisuuksia, jotkut jo henkensäkin oman käden kautta.
Mitään uutta se ei ole, somesijoittamisessakaan. Ensimmäinen isompaa huomiota kerännyt oli konkurssikypsä autovuokraamo Hertz, jonka osake kirmasi muutamassa päivässä satoja prosentteja.
Sukeltaakseen saman tien takaisin. Hertz on nostanut sen jälkeenkin pikaralleja, joskaan ei yhtä hektisiä. Aina samalla lopputuloksella.
Hertzin tolkutonta hypeä jopa jotkut olevinaan arvovaltaiset talouslehdetkin hehkuttivat piensijoittajien neroutena. Suursijoittajat kun pitivät yhtiötä jo täytenä roskana.
Mitä se todellisuudessa olikin. Äkkiä sen huomasivat riehaan myöhässä lähteneetkin.
Jotkut osakkeet kuten lääkeyhtiö Inovio on nostanut hypeä säännöllisin välein parikymmentä vuotta, aina yhtäläisin tuloksin.
No, ehkäpä yhtiö joskus täyttää lupauksensa. Mutta aika läjän rahaa siihen ovat monet sitä ennen ehtineet kärventää.
Samoja tarinoita on historia pullollaan, tulppaanikuplasta 1930-luvun pörssiromahdukseen ja teknokuplaan.
Kaupankäynnin ja sen oheistoimintojen teknologia on muuttunut huimasti, mutta ihminen ei. Pörssin miinakentillä tanssiminen toistaa itseään sukupolvesta toiseen.
Jutun toinen osa.
Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.
Torstaina koosteena viikon raportteja, ainakin Cisco, Dedicare, Nokian Renkaat, Orion. Viikonlopuksi jäänevät Kindred, Nolato, Trelleborg, Sampo ja Pepsi.