Hei Heikki, osan isoista jenkkiosakkeista voi ostaa eurooppalaisten pörssien kautta, euroissa. Kuulostaa houkuttelevalta, ettei tarvitse huolehtia valuuttakurssien muutoksista, mutta onko se tosiaan näin yksinkertaista? Mitkä ovat miestäsi plussat ja miinukset, jos ostot tekee muusta kuin natiivipörssistä ?
Kiitos mielenkiintoisista sivusta ja toimivista vinkeistä!
Henrik
Kiitos, Henrik, hyvästä kysymyksestä ja kannustavasta palautteesta! Vinkkien toimimisesta olen erityisen ilahtunut, sen mukana sivusto seisoo tai kaatuu.
Monia isoja yhtiöitä voi todellakin ostaa muualtakin kuin kotipörsseitä. Niitä voi olla kaupan monilla markkinapaikoilla riippumatta maasta, jossa yhtiöt ovat rekisteröityneet.
Suomalaisiakin yhtiöitä on kaupan kohteena ulkomaisissakin pörsseissä. Asia aukeaakin ehka helpoiten tuttujen yhtiöiden kautta, mutta sama mekanismi toimii kaikissa yhtiöissä.
Omaa kokemusta minulla on tästä hyvin vähän, koska yleensä ostan osakkeet niiden kotipörssistä. Systeemin periaatteet kuitenkin tunnen.
Vaikkapa Nokia on globaalina yhtiönä kaupan useissa pörsseissä. Tämä on kätevää kyseisten maiden sijoittajille, koska osakkeen voi ostaa omasta pörssistä omalla valuutalla.
Joillakin välittäjillähän on tarjolla rajallinen määrä kauppapaikkoja asiakkailleen, ja pienet pörssit saattavat jäädä paitsioon. Tämä poistaa ongelman.
Se poistaa myös valuutanvaihdon kustannukset. Monet välittäjät rokottavat myös toisista pörsseistä ostetuista papereista korkeampia välityspalkkioita.
Saat myös osakkeet ostettua ja myytyä sopivaan kauppa-aikaan. Jos pörssi on toisella puolella maailmaa, se voi olla hankalasti auki oman päivärytmisi kannalta.
Valuuttariskiä systeemi ei kuitenkaan poista. Toisissa pörsseissä noteeratut osakkeet liikkuvat hinnaltaa muuten identtisesti keskenään, mutta kurssi huomioi automaattisesti myös valuuttojen muutokset.
Valuuttojen liikkeet ovat siis aina osakkeen hinnassa. Tämä näkyy Nokiankin osakkeen eri pörssien kurssikehityksestä.
Helsingissä ja muissa europörsseissä Nokian hintakehitys on identtinen. 2007 huipulla se maksoi rapian päälle 28 euroa, josta kurssi on valunut nyt jo hiukan alle neljään euroon.
Turskaa on kertynyt osingot huomioimatta 86 prosenttia. Eli alkupääomasta on jäljellä enää 14 prosenttia.
Yhdysvaltalainen sijoittaja on kuitenkin päällisin puolin kiroillut vielä enemmän, jos osti kurssihuipulta. Hän maksoi Nokiastaan tuolloin liki 43 dollaria, josta on jäljellä enää aika tarkkaan kymmenen prosenttia. Suhteellisesti ero eurosijoitukseen on suuri.
Jos vaikka eläkeyhtiö on satsannut Nokiaan sata miljoonaa dollaria, jäljellä on enää kymmenen miljoonaa. (Ja siis laskelma ilman osinkoja – koska niihin valuutta vaikuttaa samalla tavalla.)
Jenkkisijoittaja ei silti ole kärsinyt enempää tappiota kuin jos olisi ostanut Nokian europohjaisena. Tämä johtuu dollarin korkeammasta eurokurssista Nokian piikin ja nykyhetken välillä.
Nokian kyseisen piikin aikaan 2007 lopussa dollarilla sai vain rapian alle 0,70 euroa. Todellakin, euro oli silloin vahva valuutta dollariin verrattuna – liki koomiseltahan se nyt tuntuu.
Tänään dollarilla saa jo vähän päälle 0,90 euroa. Dollari on vahvistunut noista päivistä euroa vastaan noin 35 prosenttia.
Jos eläkeyhtiö olisikin ostanut Nokiansa euroissa toisesta pörssistä, hiukan lohdullisemmalta näyttänyt tappio turpoaisi euron heikentymisen seurauksena samaan 90 prosentiin. Eli jenkkisijoittaja kärsisi nahoissaan sekä Nokian että euron alamäen.
Lopputulos olisi sama riippumatta markkinapaikasta ja valuutasta, jota on sijoitukseen käyttänyt. Valuutan muutokset hinnoitellaan suoraan osakekurssiin.
Samoin toimivat osingot. Ne määrittellään alkuperäisessä valuutassa, mutta vaihdetaan tilitysvaluuttaksi.
Sama dynamiikka näkyy vaikka TietoEVRY:n kurssista Tukholman ja Helsingin pörssissä. Tukholmasta ostettuna 2015 kesän laskumarkkinan pohjassa se maksoi hiukan alle 200 kruunua, josta kurssi on kiivennyt nyt 318 kruunuun, hiukan yli 60 prosenttia.
Helsingin pörssissä TietoEVRY on nakuttanut samassa ajassa 20:sta 30 euroon eli tarkkaan 50 prosentin nousun. Tuotto on kuitenkin sama, koska kruunu on halventunut samassa ajassa euroa vastaan kymmenkunta prosenttia.
Eli ei – valuuttariskiä ei voi väistää markkinapaikan avulla. Eikä toisaalta hyötyäkään valuutan liikkeistä tällä tavalla.
Alussa mainitut hyödyt silti ovat olemassa, jos ne katsoo sen arvoisiksi. Itse pidän eduista merkittävänä ainoastaan komissioiden kokoa. Suuret erot olisivat piensijoittajalle merkittäviä.
Pfizer tulossa siis esittelyyn tällä viikolla, yhtiön sisäiset järjestelyt vaativat vielä perkaamista. De Giron yritän saada myös loppuun asti.
Lukijakysymys listautumisiin osallistumisen eri puolista ehtii ehkä tälle viikolle, mutta viimeistään seuraavalle.
Hyvää viikonalkua!
Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.