• Sijoittamisen perusteet

Arvo- vai kasvuosakkeita? Osa 1

Olen saanut kysymyksiä arvo-osakkeista ja osinkotykeistä verrattuna kasvuosakkeisiin. Kummat ovat parempia ja miksi?

Tätä keskustelua käydään laajasti sijoittajapiireissä. Eikä kysymyksiin löydy helppoja vastauksia, mutta tietyt totuudet ovat kohtalaisen selkeitä.

Arvo-osakkeen määrittely ei ensinnäkään ole yksiselitteistä. Kuten Wikipedia aivan oikein toteaa, sillä yleensä ymmärretään edullista osaketta suhteessa tunnuslukuihinsa.

Niitä on useita. Yleisimmin käytetyistä arvo-osakkeen halpuus voi perustua suhteessa osakekohtaiseen tulokseen (P/E), kirjanpitoarvoon (P/B), kassavirtaan (P/CF) tai osinkoon (P/D).

Mittareissa usein ristivetoa

Nuo tunnusluvut voivat olla hyvinkin ristiriitaisia samassa yhtiössä. Osake voi näyttää P/E:llä halvalta, vaikkei maksaisi osinkoa, ja sen P/B olla korkea. Yhdistelmä ei ole tavallinen, muttei tavatonkaan.

Tai osakkeen osinkotuotto saattaa olla korkea, vaikka se tulospohjaisesti vaikuttaa kalliilta. Harvinaista sekin ehkä, mutta esimerkiksi kiinteistöyhtiöt – etenkin amerikkalaiset REIT:it – ovat sellaisia.

Syy on liiketoimintamallin ero verrattuna toisiin sektoreihin. Vuokrista kertyy nimellisesti vähän liikevaihtoa, mutta siitä jää käteen rutkasti osingonjakokelpoista tuloa.

Tällaisia nyansseja on sijoittajan puntaroitava tapaus kerrallaan. Ja katsottava kaikkia tunnuslukuja.

Tasearvo ei tee autuaaksi

Perinteisesti arvo-osakkeen mittarina pidetään matalaa P/B:tä eli yhtiöllä on paljon omaisuutta suhteessa markkina-arvoonsa. Jos osakkeen P/B on yksi, saa omistaja ikään kuin yhtiön liiketoiminnan bonuksena pelkän omaisuuden hinnalla.

Metsäyhtiöt kuuluvat meillä tähän luokkaan. Esimerkiksi Stora Enson P/B on vain hiukan päälle yhden, ja koronakriisin pohjassa se putosi reilusti sen alle.

Koska meikäläiset metsäyhtiöt tapaavat olla muillakin tunnusluvuilla halpoja ja varmoja osinkokoneita, ne kuuluvat vahvasti arvo-osakkeisiin. Varsinkin kun niiden liikevaihtokin kehittyy hyvin laiskasti eli kasvuyhtiöitä ne eivät ole.

Stora laiha sijoitus

Mutta – eivät kummoisia sijoituskohteitakaan pitkässä salkussa. Storaa korkea P/B ja turvallinen osinko eivät ole autuaaksi tehneet.

Storan liikevaihto, eps, osinko ja osakekurssi ovat lähinnä jauhaneet paikallaan jo pari vuosikymmentä. Se ei omistajaa naurata.

Omaisuuden määrä, joka metsäyhtiöissä on kiinni tehtaissa, ei ratkaise hyvää sijoitusta – jos ja kun se omaisuus ei tuota riittävästi. Joten ainakaan pelkän P/B:n pohjalta ei ainakaan hyvää arvo-osaketta voi määritellä.

Vaikkei Stora kauhean huonokaan sijoitus ehkä ole ollut. Mutta miksi tähdätä keskinkertaiseen?

Aktia klassinen arvo-osake

Myös finanssisektorin osakkeet täyttävät tyypillisesti arvo-osakkeen kriteerit: matalat tunnusluvut ja korkea osinko. Niitä Pörssihaukassa onkin osinkotykkeinä.

Vaikkapa Aktia on tyylipuhdas arvo-osake: P/E reilusti alle 20, P/CF vähän päälle kymmenen, P/B tasan yksi, osinkotuotto päälle viisi prossenttia. Koronamontun pohjassa tunnusluvut kävivät vielä reilusti alempana.

Aktian tuotto perustuu vankkaan osinkoon. Ja toisin kuin Stora, Aktia on nostanut osinkoaan oikein hyvin etenkin suhteutettuna korkeaan lähtötasoon, vain koronan rekordia naarmuttaessa.

Sen mahdollistaa Aktian metsäjättiä paremmin tuottava pääoma. Pörssihaukalle se on P/B-lukua paljon tärkeämpi vipuvarsi. Aiheesta on oma laaja artikkelinsa.

Osinkotykillä miinusmerkkinen P/B

Mutta osinkotykeistäkin löytyy erilaisia poikkeuksia. Vaikkapa hulppeaosinkoisen Iron Mountainin – joka onkin juuri REIT – P/E on 30 ja P/B noin kymmenen.

Varsinkaan jälkimmäinen avainluku ei istu perinteiseen arvoyhtiöön. Mutta mitä sitten, kun omaisuus tuottaa hyvin ja tuhti osinko kehittyy suotuisasti.

Tupakkajätti Philip Morrisin muut tunnusluvut ovat matalat ja osinko muhkea, mutta P/B negatiivinen! Teknisesti Philip Morris siis olisi konkurssikypsä, muttei käytännössä sitä likikään.

Päinvastoin senkin voi tulkita arvo-osakkeeksi yksin korkean ja vakaasti nousevan ja valmiiksi korkean osinkonsa vuoksi. Omaisuuden määrä ei ratkaise, vaan sen tuotto.

Alibaba arvo-osake halpuudellaan

Tulos- ja osinkopohjainen halpuuskin on hyvin suhteellista. Tulosta ja osinkoa tulee aina mitata odotuksilla ja/tai historialla, ei vain nykyhetkellä.

Mitä ripeämmin tulos ja osinko kehittyvät, sen korkeamman arvostustason osake perustellusti sietää. Vaikkapa kauppa- ja teknojätti Alibaba kuuluu kasvuyhtiöiden kuninkaallisiin millä tahansa mittarilla.

Mutta Kiinan hallituksen kovisteltua yhtiötä kovakouraisesti on osake pilkkahintainen historiallisiin kasvulukuihinsa nähden, kun P/E -luku vajosi jo reilusti alle 30.

Vaikka yhtiön liikevaihto on satakertaistunut vuosikymmenessä, tulos sitäkin enemmän!

Määrittely vaikeaa

Historia ei takaa tulevaa, mutta kyllä se vahvasti sitä usein indikoi. Poliittisen kampituksen pitää olla todella raakaa, jotta Alibaba merkittävästi taantuisi.

Sijoittajien pelot ovat tehneet kasvuosakkeesta arvo-osakkeen – paitsi osingon osalta, koska Alibaba ei sitä maksa. Joka tapauksessa Alibabaa ei arvoyhtiöksi mielletä.

Vaikka halpuuden puolesta se sitä on liki tyrmäävässä mitassa. Mutta tietysti kasvuosakekin. Ja nyt todella houkutteleva hinnaltaan, poliittinen riskikin huomioituna.

Arvo-osakkeen määrittely on vaikeaa. Mutta kimurantiksi se voi mennä kasvuosakkeellakin.

Artikkelin toinen osa.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.

---