Minilaskumarkkinat ovat harvinaisia

ohoh

Markkinat harvoin kiskaisevat hatusta jäniksen.

Talvipaniikin jälkeisen nousutrendin sitkeys on yllättänyt minutkin, vaikka reipasta korjausta ylös sinänsä odotin. Syvien monttujen jälkeen on kyllä tavallista, että nousut voivat kestää joitakin kuukausia, vaikka laskumarkkina jatkuisi.

Nousumarkkinan alussakin yleensä koetaan reippaampia kiskaisuja alas. Tasainen meno ei ole ominaista taloudelle ja markkinoille.

Hämmentävintä tilanteessa on ollut useimpien isojen pörssien epäsuhta verrattuna Yhdysvaltoihin. Euroopassahan laskumarkkina alkoi jo vuodenvaihteessa 2018, joten sen päättyminen ei sinänsä mikään ihme olisi puhtaasti tilastollisesti.

Mutta Yhdysvalloissa indeksit tekivät huiput vielä syyskuussa, ja pohjat tempaisiin joulukuun lopussa. Laskumarkkinoiden tavanomainen kesto on vuoden luokkaa, vaikka molempiin suuntiin löytyy poikkemia.

Minilaskumarkkinat ovat harvinaisia

Laskumarkkina päättyy määritelmällisesti, kun vanha huippu ylittyy. Se on hyvin lähellä US-indekseissä. Jos laskumarkkina jää tuohon kolmeen kuukauteen, on se aika harvinaista joskaan ei poikkeuksetonta.

Alla on lista Yhdysvaltojen tärkeimmän indeksin SP500:n laskumarkkinoiden kestosta huipulta pohjaan toisen maailmansodan jälkeen. Aikaperspektiiviä on yli 70 vuotta.

Korkeintaan kolme kuukauden mittaisia laskumarkkinoita on vain neljä ennen tätä, eli harvinaisia ne ovat. Yleensä laskumarkkinat kestävät lähes vuoden, joskus reippaasti yli.

1. 1946: 36 kk

2. 1953: 9 kk

2. 1956: 7 kk

4. 1957: 7 kk

5. 1959: 15 kk

6. 1961: 7 kk

7. 1966: 8 kk

8. 1968: 18 kk

9. 1973: 20 kk

10. 1977: 14 kk

11. 1980: 2 kk

12. 1980: 21 kk

13. 1987: 3 kk

14. 1990: 4 kk

15. 1998: 3 kk

16. 2000: 36 kk

17. 2007: 17 kk

18. 2010: 2 kk

19. 2011: 5 kk

20. 2015: 10 kk

Kaikissa ajallisesti minilaskumarkkinoissa on ollut jokin erityispiirre. Niistä ensimmäinen vuonna 1980 jäi todellakin rajuksi korjausliikkeeksi, mutta sitä seurasi vielä samana vuonna alkanut lähes kahden vuoden mittainen laskumarkkina. Se toi indeksin samalle tasolle kuin minilaskumarkkinan pohja.

1980

1980 minilaskumarkkinaa seurasi hurja nousu – ja uusi rajumpi laskumarkkina

1987 Mustan maanantain historiallisen yhden päivän romahduksen laskumarkkina ei kestänyt huipusta pohjaan kuin kolme kuukautta, mutta paluu huipulle vei aaltoillen puolitoista vuotta. Tässä suhteessa se ei ollut lyhyt laskumarkkina.

Black monday

Mustan maanantain laskumarkkinakin sisälsi melkoista heiluntaa

Laskumarkkina 1990 alkoi tekniseltä kannalta jo 1989, kun pitkät indikaattorit lähtivät laskuun, mutta indeksi teki vielä kesällä uuden huipun sukeltaakseen kolmessa kuukaudessa kaksikymmentä prosenttia. Pohjasta nousu jatkui kolme kuukautta, jonka jälkeen indeksi kiskaisi alas lähes kymmenen prosenttia.

Vasta sen jälkeen nousu jatkui tasaisesti uusille huipuille – jonka tuntumaan indeksi jäi tahkoamaan seuraavaksi vuodeksi. 1992 korjausliikkeen pohjassa se kävi samalla tasolla kuin 1990 huippu.

1990

Ilman heiluntaa ei päästy 1990 laskumarkkinassakaan.

1998 laskumarkkinassa ensimmäinen raju pudotus vei vain kaksi kuukautta. Sen jälkeinen korjausralli ylös kesti pari kuukautta, josta indeksi sukelsi uuteen pohjaan. Lyhyeksi laskumarkkina jäi, mutta yksi reipas kuolleen kissan pomppu siihenkin mahtui.

1998

1998 laskumarkkina edelsi teknokuplan puhkemista

Toistaiseksi viimeisin minilaskumarkkina 2010 oli sikäli poikkeustilanne, että takana oli vasta reilu vuosi sitten päättynyt finanssikriisin hurja romahdus. Pörssit olivat vasta toipumassa siitä, samoin kuin historiallista elvytystä saanut reaalitalous kautta maailman.

Ja tässäkin tapauksessa seuraava kestoltaan normaalimpi laskumarkkina oli jo oven takana. Se alkoi alle vuoden päästä. 2011 laskumarkkina kestikin sekin vain vajaan puoli vuotta, mutta toi indeksin lähes yhtä alas kuin oli 2010 pohja.

Tuon laskumarkkinan syvyys oli 30 prosenttia SP500:ssa eli varsin paljon. Monessa pörssissä etenkin Euroopassa se upposi vielä syvemmälle.

2010

2010 oli finanssikriisistä toipumista, ja meno eteni pomppuisesti

Yleensä historiaan kannattaa luottaa

Yli 70 vuoden historian perusteella on siis ollut varsin vaikea uskoa, että saisimme nyt rajun pitkän nousumarkkinan edes vailla kunnollisia korjausliikkeitä. Se olisi ensimmäinen kerta koskaan.

Kai se mahdollista on. Mutta teknisen analyysin yksi elementti on todennäköisyyksien arviointi indikaattorien tulkitsemisen ohella. Jos historia ei oikein mitenkään puolla jotain vaihtoehtoa, on sellaisen varaan varsin riskialtista laskea.

Ja monet tekijätkin ovat nyt sitä vastaan.

Miinusmerkkiseksi kääntynyt korkoero on ollut taantumien luotettavin ennustaja. Se ei ole tehnyt sitä vuosikymmeneen.

Markkinat eivät ole koskaan kulkeneet yhteen suuntaan mittaansa enempää. Volatiliteettia mittaava VIX-indeksi on kiihtynyt kahdenkymmenen pisteen tasolle keskimäärin kolmesti vuodessa.

Jos nämä kaikki historialliset faktat nyt kirjoitetaan uusiksi, niin ei kai sitten voi muuta kuin ihmetellä. Mutta vuosien markkinakokemuksella olen oppinut luottamaan siihen, että säännönmukaisuudet toimivat tiettyyn mittaan ja ennen pitkää.

Pörssit nousevat aina uusiin ennätyksiin, mutta eivät ilman pomppuja.

Hyvää pääsiäistä toistamiseen!


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2019 © Pörssihaukka