Kuinka markkinat toimivat: keskipitkät trendit

Noksua

Suomalaisten lempiosakkeen Nokian keskipitkät trendit erottuvat harvinaisen vaivatta.

Trendien esittelyn toinen osa venähti vähän kauas ensimmäisestä eli pitkistä trendeistä johtuen markkinoiden lopulta vilkkaasta liikehdinnästä. Mutta parempi myöhään. Ja ainakin osalle jäsenistä tämä onkin jo tuttua.

Markkinoiden liikkeet voidaan siis jakaa hyvin erimittaisiin trendeihin, joista jokaisella on sijoittajan kannalta oma merkityksensä, riippuen osin itse kunkin sijoitusstrategiasta. Markkina-analyysien ja ostojen ajoittamisen kannalta kaikilla trendeillä on merkitystä, mutta pitkäaikaiselle sijoittajalle ja harvoin salkun sisältöä muuttavalle tärkein on pitkä trendi.

Koska se kestää vuodesta kolmeen, vaatii pitkiin trendeihin ajoittaminen suurta kärsivällisyyttä. Pitkät trendit ovat usein myös vaikeimmin luettavia hyvällekin analyytikolle, joten virhearvioista saattaa tulla tukalia, jos hyvä osake jää sen takia ostamatta.

Keskipitkä trendi eli kp-trendi on tärkein hiukan aktiivisempaa kauppaa käyvälle. Se kestää kolmesta kahteentoista viikkoon.

Kevätralli mahtui lopulta vaivatta raamiin

Sitä pidemmät tai lyhyemmät kp-trendit ovat harvinaisia, joskaan eivät aivan mahdottomia.

Esimerkiksi Helsingin pörssin vasta taakse jäänyt talvipaniikin jälkeinen kevät/osinkoralli mahtui lopulta vaivatta normaaliin raamiin – aivan kuten nyt päällä oleva laskeva kp-trendi. Ei sekään ikuisesti kestä.

Kevätralli alkoi vuodenvaihteessa, tarkkaan ottaen 28. joulukuuta. Piikkinsä indeksi teki 19. maaliskuuta, jota se tosin vielä lähenteli huhtikuun alkupäivinä. Mutta tarkkaan ottaen nousu kesti vähän reilun kaksi ja puoli kuukautta eli noin kymmenen viikkoa pohjasta huippuun – eli se oli aivan normaali joskin hiukan pidemmän pään kp-trendi.

Hesa nyt

Suurten suomalaisyhtiöiden OMX25 näyttää viikkoindikaattoreissa nyt tältä.

Hesa maaliskuussa

Ja tältä sama indeksi näytti maaliskuussa kp-trendin taittuessa alas.

Kun arvioin 30. maaliskuuta nousevan keskipitkän trendin taittuneen, niin muutaman turhan aikaisen arvion jälkeen se piti kutinsa. Huhtikuun alussa tosiaan vielä tuli reipas lyhyt trendi ylös, joka kuitenkin hyytyi ennen aiempaa huippua.

Joskus kp-trendejä on vaikea tunnistaa

Tarkalla teknisellä silmällä näkee näidenkin voimakkaiden kp-trendien olleen jokseenkin tavanomaisia. Keskipitkä trendi koostuu muutamista ylös ja alas liikkuvista lyhyistä trendeistä, jotka kestävät viikosta kolmeen. Pitkät trendit taas koostuvat useammista kp-trendeistä, jotka samalla tavalla liikkuvat ylös ja alas.

Kp-trendit erottuvat joskus hyvin selkeästi paljaalla silmälläkin kurssikäyrästä. Se on oikeastaan tyypillistä normaaleille markkinaoloille, joissa heilunta on reipasta. Rauhallisemmillakin markkinoilla kp-trendit toimivat, mutta niiden havaitseminen ilman teknisiä työkaluja ja kokemusta on vaikeaa tai mahdotonta.

Kurssit saattavat pitkässä trendissä jauhaa useita viikkoja paikallaan, jolloin kyse on teknisessä mielessä laskevasta tai nousevasta kp-trendistä. Tämän tunnistaminen ja ymmärtäminen on sikäli tärkeää, että sen perusteella voi arvioida seuraavan kp-trendin voimaa ja tietysti suuntaa. Muuten voi tehdä vakavan virhearvion pitkän trendin suunnasta.

Kp-trendeistä tunnistetaan yleensä vain nousumarkkinan korjausliike

Erityisen vahvasti sen merkitys näkyy ja tuntuu laskevassa pitkässä trendissä eli laskumarkkinassa, kun kp-trendi ylös katkaisee voimakkaan kurssipudotuksen eli kurssit kiskaisevat ylös, joskus hyvinkin reippaasti. Tässä vaiheessa herkästi olettaa pitkän trendin taittuneen eli laskumarkkinan päättyneen, tai kyseessä olevan nousumarkkinan vain hetkeksi taittaneen korjausliikkeen.

Tähän virheeseen törmää erityisen usein pitkän nousumarkkinan lopussa – kun monet eivät vielä käsitä sen loppuneen. Metaforisesti voi kuvailla laskun vain vetäneen happea jatkaakseen usein entistä reippaammin alas seuraavassa kp-trendissä.

Useimmille se tulee yllätyksenä. Olemme juuri siinä tai jokseenkin sellaisessa tilanteessa, riippuen vain siitä, mennäänkö talven pohjien läpi vai ei. Moni yhtiöhän niin on jo tehnyt.

Yhtä yllättävältä tuntuu yleensä laskumarkkinan pohjaamisen jälkeinen kp-trendi ylös eli nousumarkkinan ensimmäinen aalto. Tuolloin useimmat odottavat laskun jatkuvan, koska yleinen taloudellinen ilmapiiri on tyypillisesti ankea ja pessimistinen – kun se laskumarkkinan ensi metreillä on vielä hektinen ja optimistinen.

Korjausliikkeitä on niin nousu- kuin laskumarkkinoissa

Kp-trendit ovatkin luonteeltaan kokemukseni mukaan vaikeimmin tajuttavia alan ammattilaisillekin. Niiden jatkuttua tarpeeksi kauan harva enää uskoo taitteeseen. Vuodenvaihteessa paniikki oli niin laajaa ja syvää, että vahvaan nousuun ei oikein kukaan uskonut. Kun se sitten tuli ja kesti viikkokaupalla, sen taittumista enää harva odotti.

Keskipitkät trendit ovat tunnettuja ja tunnustettuja lähinnä nousumarkkinoiden aikaisista korjausliikkeistä: kun pörssit kiskaisevat reippaammin alas jatkaakseen joidenkin viikkojen jälkeen ylös. Terminä korjausliike, jota itsekin toisinaan käytän, antaakin aivan hyvän kuvan keskipitkän trendin luonteesta.

Mutta korjausliikkeitä on myös laskumarkkinoissa. Niiden kp-trendit ovat heikoimmin tunnettuja, koska laskevat pitkät trendit paljastuvat laskumarkkinoiksi monille arvioitsijoille liian myöhään. Kun he älyävät tulkita markkinan laskevaksi, on se jo yleensä loppupäässään.

Kovin montaa kp-trendiä ei laskumarkkinaan yleensä mahdu, joten useimmat analyytikot eivät niitä ehdi hahmottaa, eivätkä koskaan opi ymmärtämään niiden luonnetta. Toisaalta pitkien ja kp-trendien tunnistaminen ja suhteuttaminen toisiinsa onkin markkina-analyysien haastavin osa.

Tekninen data on tunnistamisessa välttämätön

Kp-trendit saattavat olla rajoiltaan epämääräisiä, ja niiden erottaminen lyhyistä trendeistä onkin joskus hankalaa jälkikäteenkin. Kyllä ne teknisestä datasta useimmiten kuitenkin erottuvat, yleensä viikkoindikaattoreista.

Joskus kp-trendit ja yleensä trendit ovat hyvin helposti havaittavia. Esimerkiksi Euroopan pörssien suurten yhtiöiden STOXX50-indeksistä kp-trendit – kuten muutkin trendit – erottuvat varsin selvästi edellisessä laskumarkkinassa, joka alkoi keväällä 2015 ja päättyi vajaa vuosi myöhemmin helmikuussa 2016.

STOXX

Eurostoxxin kp-trendit olivat edellisessä laskumarkkinassa rajuja ja jälkikäteen helpot tunnistaa.

Ja jutun pääkuvituksen Nokian keskipitkät trendit erottuvat vielä paljasta silmää selvemmin indikaattoreista, tässä tapauksessa kahdesta viikkotason oskillaattorista. Kp-trendit kestävät useita viikkoja, ja niitä rytmittävät muutamien viikkojen lyhyet trendit molempiin suuntiin.

Rajusti heiluva Nokia istuu monella tavalla teknisen analyysin malliksi, myös kp-trendien osalta.

Kp-trendien määrä vaihtelee pitkissä trendeissä jonkin verran

Laskumarkkina eli pitkä laskeva trendi koostuu useammasta kp-trendistä. Viisi on varsin yleinen luku, koska laskumarkkinoiden kesto on keskimäärin vuoden luokkaa. Siihen mahtuu sujuvasti kolme kp-trendiä alas ja kaksi ylös. Useampiakin niitä voi olla, ja joskus lyhyissä laskumarkkinoissa vähemmän.

Nousumarkkinoiden pituus vaihtelee laskumarkkinoita enemmän, ja niin tekee niiden sisältämien kp-trendien määräkin. Jonkin verran useampia niitä tavallisesti on kuin laskumarkkinoissa.

Nousumarkkinoiden eli nousevien pitkien trendien kp-trendit voivat olla helposti havaittavia, mutta joskus ne erottuvat vain teknisin välinein. Maailman ehkä tärkeimmän indeksin SP500:n äkkipäätä yhtäjaksoiselta vaikuttava kahden vuoden nousutrendi pohjasta helmikuusta 2016 tammikuun loppuun 2018 koostui yhdeksästä kp-trendistä, joista viisi ylös ja neljä alas.

Trendit löytyvät vahvasta nousumarkkinastakin

Koska nousu oli historiallisen vähävolatiilinen eli heilunta oli olematonta, laskevat kp-trendit erottuvat hyvin vähäisinä pudotuksina tai indeksin paikallaan jauhamisena. Nousevat kp-trendit taas erottuvat reippaina kiskaisuina ylös. Pitkän trendin lopussa kp-trendit erottuvat jo selvästi, koska ne sukeltavat hurjasti.

Sepe

SP500 nousi harvinaisen tasaisesti viime nousumarkkinassa, mutta teknisestä datasta kp-trendit näkyvät vaivatta.

Trendien aaltoiluun on usea syy

Näin kp-trendit toimivat – mutta miksi? Täysin kattavaa selitystä lienee mahdoton antaa, mutta syyt ovat varmasti sekä reaalitaloudelliset että psykologiset.

Suhdanteet eivät kulje reaalitaloudessakaan tasaisesti, vaan niissä on aina pääsuhdanteen sisäisiä heilahteluja, joihin pörssit reagoivat herkästi. Talous heittelee suuntaan ja toiseen yllättävän paljon, kuten kertoo havaintokuvan USA:n talouskasvun grafiikka .

GDP

Talouskasvun heilahtelu on yksi syy pörssien aaltoliikkeeseen.

Toisaalta markkinat toimivat aina liioitellen. Kun kurssit lähtevät nousuun tai laskuun, liike muuttuu ennen pitkää itseään ruokkivaksi, kun sijoittajat kiihtyvät ostamaan tai myymään liian innokkaasti suhteessa fundamentteihin.

Jossain kohtaa tulee vastareaktio. Liike taittuu ja kääntyy toiseen suuntaan – ja jälleen toimii sama dynamiikka. Markkinasta tulee yliostettu tai ylimyyty, ja taas trendi törmää ennen pitkää taitteeseen.

Näin markkinat aaltoilevat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, niin nousu- kuin laskumarkkinoissa. Kaupankäynnin automatisoituminen ei ole dynamiikkaan millään oleellisella tavalla kokemukseni mukaan vaikuttanut, ovathan ohjelmat ihmisten tekemiä.

Spekulaattorille kp-trendi on oikea aikaikkuna

Kp-trendit ovat trendeistä ajallisesti venyvimpiä, mikä tekee niiden lukemisesta joskus hyvinkin vaikeaa. Taakse jäänyt nouseva kp-trendi oli varsin hyvä esimerkki. Mutta kyllä ne vain aina toteutuvat ennen pitkää eli taitteet tulevat. Kp-trendien ymmärtäminen ja hahmottaminen on oleellista myös pitkien trendien tulkitsemisessa.

Aktiivista kauppaa himoitsevalle piensijoittajalle kp-trendit ovat jokseenkin ainoa mielekäs aikaikkuna, koska niiden sisällä kurssimuutokset ovat jo riittävän suuria kattamaan kaupankäynnin kustannukset, eikä kauppoja tarvitse odotella vuosia kuten pitkien trendien kanssa.

Spekuloinnissa on aina riskinsä

Laskumarkkinassa treidaaminen on kuitenkin varsin vaarallista kp-trendienkin kanssa, vaikka nousut voivat ollakin todella reippaita ja siten houkuttelevia. Näin ei kuitenkaan käy, jos pitkä trendi on voimakkaasti alas.

Vaikkapa Eurostoxxin ja Nokian viimeaikaiset laskevat pitkät trendit ovat olleet niin jyrkkiä, että on ollut aivat liian riskialtista urheilla niitä rytmittävillä nousevilla kp-trendeillä tekemällä nopeahkoa kauppaa. Voiton mahdollisuus on ollut matala ja riski erittäin korkea.

Toisaalta vahvassa nousumarkkinassakin spekulointi voi lyödä sormille, koska hyvät nousevat osakkeet myy helposti liian aikaisin. Monien osakkeiden kohdalla osinkotuottojen menetyskin on otettava huomioon.

Siksi en spekulointia kenellekään suosittele. Toki se joskus saattaa olla kannattavaa, mutta ilman osuvaa teknistä analyysia sitä ei kyllä kannata yrittää.

Ja pitkät trendit löytyvät tästä:

PITKÄT TRENDIT

Hyvää viikonalkua!


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2019 © Pörssihaukka