Kesämarkkina on aaltoilun aikaa

Kesällä sijoittajatkin ottavat rennosti

Sell in May and go away – Myy toukokuussa ja nosta kytkintä. Osakesijoittamisen yksi tunnetuimmista lentävistä lauseista kuvaa markkinoiden yleisesti tunnettua kausiluonteisuutta. Osakekurssit tapaavat kehittyä selvästi paremmin kevääseen päättyvänä talvisesonkina ja heikosti vuoden toisella puoliskolla kesästä alkaen.

Ilmiötä on tutkittu paljon, ja sille löytyy ainakin väljää tilastollista tukea. Sitä puoltavat myös oma kokemus ja markkinadatan perkaaminen.

Kesäkaudella osakekurssit eivät tapaa nousta ainakaan merkittävästi, vaan yleensä sahaavat paikallaan ja jossain kohtaa usein tekevät reippaamman sukelluksen. Syksy on myyntipaniikkien perinteinen sesonki.

Lomakausi ainakin syy

Kausiluonteisuuden tarkkaa syytä ei tiedetä, joskin selityksiä sille on paljon. Keskeisiä niistä on lomakausi. Isoja liikkeitä ei tapahdu enempää taloudessa, markkinoilla kuin yhteiskunnassa.

Pörsseissä vaihdot kuihtuvat vuoden alimmalle tasolle, kun suursijoittajat lataavat akkujaan kaukana toimistoistaan. Piensijoittajien rahoilla ei suuria nousuja synny.

Kesällä kurssit yleensä sahaavat markkinahaarukoissa eli vastus- ja suojatasojen välissä. Kun ne saapuvat haarukan ylälaitaan, isojen sijoittajien myyntiohjelmat innostuvat ja nousu loppuu siihen.

Trendi kääntyy ja jatkaa haarukan alalaitaan. Siellä tapahtuu toisinpäin – ja taas trendi kääntyy, nyt ylös.

Sahaaminen kestää tavallisesti useamman kuukauden. Milloin ja mihin suuntaan se purkautuu, on toinen asia.

OMX25 hyvä esimerkki

Tästä löytyy valaisevia esimerkkejä lukemattomista sijoituskohteista, kuten omasta suuryhtiöidemme OMX25 -indeksistä. Sen mukana liikkuvat useimmat kotimaiset osakkeet.

Edelliskesänä indeksi höyläsi epätavallisesti jo toukokuussa sattuneen vahvan pudotuksen jälkeen välillä 3700 – 4000 pistettä. Noin kymmenen prosentin heilunta on tavallinen mitta markkinahaarukalle.

Sieltä indeksi murtautui syksyllä ylös, mikä onkin se tavallisempi suunta. Koronahan sitten pamautti sen kellariin jo maaliskuussa.

Viime kesän haarukan laidat olivat 3700 ja 4000 pistettä.

Oskillaattorit kuten Stochastic toimivat markkinahaarukoissa tyypillisesti hyvin. Osto- ja miksei myyntipaikat osuvat kohtalaisen tarkkaan rekisterin laitoihin.

Kymmenen prosentin haarukka taas

Kesällä 2018 OMX25 oli poikkeuksellisesti vahvassa nousussa metsäsektorin vahvan vireen ansiosta – toisin kuin muut Euroopan pörssit laskumarkkinan painaessa päälle. Kesä seilasi välillä 4000 – 4400 pistettä, taas sen kymmenen prosentin haarukassa.

Ja oskillaattorit tunnistivat rajat melko hyvin – talven isoon sukellukseen asti.

2018 kesä seilasi rajoissa 4000 – 4400 pistettä.

Kesä 2017 oli hiukan epätavallinen, sillä sesongin kurssihuippu tuli vasta kesäkuussa – kuten tänäkin vuonna. Varsinaista haarukkaa ei nähty, mutta elokuussa oli reippaan sukelluksen vuoro.

Vastaavat liikeradat eivät tänä vuonna todellakaan yllättäisi, päinvastoin. Sitä kuvaavat Pörssihaukan lukuisat odota-suositukset.

2017 kesä todisti hiukan epätavallisen rallin, mutta se taittui pahasti elokuussa.

Laskumarkkinan päättyminen teki poikkeuksen

2016 kuuluu selkeisiin poikkeuksiin, sillä kurssit nousivat kesän mittaan jatkaen matkaansa myös syksyllä. Liike ei ollut voimakas, mutta varsin tasainen.

Kuvaavaa on, että 2016 keväällä laskumarkkina oli päättynyt – mikä tietenkin varmistui vasta myöhemmin. Se on kestäville kesäralleille ominainen tilanne.

Laskumarkkinan päätyttyä 2016 kurssit nousivat pitkin kesääkin.

Edellinen kesä 2015 taas osui aivan laskumarkkinan alkuun. OMX25 aaltoikin alas syyskuuhun asti. Se osoittautui tässä indeksissä kyseisen laskun pohjaksi, joka vielä testattiin puolen vuoden kuluttua.

2015 laskumarkkinan alussa kurssit aaltoilivat alaspäin koko kesän.

Kestävät nousut poikkeuksia

Viimeiset viisi vuotta kuvaavat hyvin kesien markkinadynamiikkaa. Kestävät nousut ovat poikkeuksia, jotka yleensä seuraavat vain pidempiä laskumarkkinoita.

Nekin kuuluvat asiaan. Finanssikriisin montusta 2009 indeksit jatkoivat maaliskuussa alkanutta nousuaan läpi kesän ja syksyn.

Samoin kävi 2012, kun takana oli keväälle osunut kova romahdus eurokriisin eskaloituessa. EKP:n nopea ja taitava reagointi Mario Draghin johdolla vakuutti markkinat.

Joten sellaisenaan tarkkoja strategioita puolivuotissesongista ei kannata laatia.

Puolivuotissesonki vain tukirakenne

Puolivuotissesonki ei missään tapauksessa korvakaan teknistä analyysia ja osakekohtaista seurantaa. Jo muutaman viikon virhe voi käydä kalliiksi merkittävän nousu- tai laskutrendin osuessa väärään rakoon. Ajoitusten tukirakenteena tietoa voi kyllä soveltaa.

Eivätkä kaikki osakkeet kulje indeksien mukana. Osakepoimijan on pidettävä se aina mielessään. Kuten se, että kesän montuissa voi ja luultavasti aukeaakin sopivia ostopaikkoja.

Ja ne mahdollistavat myös spekulatiivisen sijoittamisen sitä harrastaville. Pörssihaukka ei spekulaatioon kannusta, mutta toki markkina-arvioita voi siihenkin käyttää – jos toimintaa kaipaa. Ja hyväksyy siihen liittyvät heikkoudet, kuten kustannukset.

Pörssihaukka toimii kesällä liki normaalisti

Joten kärpästen pöristessäkin kannattaa markkinoita seurata ja Pörssihaukkaa lukea, jos kesäkiireet myöten antavat. Sivusto toimii hiljaisenakin aikana pääpiirteissään normaalisti.

Ennen kiivasta ja epätavallisen kiintoisaa Q2-raporttikautta juttuja tulee ulos hiukan tavallista hitaampaan tahtiin, pari kolme kertaa viikossa. Ne voivat olla sitten vähän laajempia.

Markkinakatsaukset ja ostosuosituslista päivittyvät tavalliseen tapaan viikon lopussa ilman erityistä syytä. Muutama uusi yhtiökin on tulossa kesällä suosituksiin.

Kriisit teknisen analyysin silmin -sarja jatkuu keskiviikkona.

Hyvää viikonalkua!


Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2020 © Pörssihaukka